Työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Ennen sitä hallitus linjaa ensi vuoden veroratkaisut elokuun lopun budjettiriihessä.
Liittokierrokselta on monesta suunnasta toivottu maltillisia palkankorotuksia. Tämä toive on sinällään ymmärrettävä. Suuret palkkojen nimelliskorotukset eivät erityisesti edistä työllisyyttä ja kilpailukykyä. Samalla menetettäisiin tuoreella kilpailukykysopimuksella tavoiteltuja hyötyjä.
Mutta asialla on myös kääntöpuoli. Kilpailukykysopimus merkitsi palkansaajien kollektiivista vastaantuloa yhteisen hyvän vuoksi ja positiivisen talouskäänteen aikaansaamiseksi. Palkansaajat odottavat luonnollisesti parempien aikojen koittamisen näkyvän ennen pitkää myös omassa palkkapussissa.
Uskon suomalaisilta löytyvän malttia monenlaisissa tilanteissa, mutta olisi epärealistista odottaa, että nousukauden koittaessa oltaisiin valmiita tyytymään ostovoiman sukeltamiseen.
Ja tästä päästään hallituksen rooliin kokonaisuudessa.
* * *
Vuonna 2017 hallituksen kilpailukykysopimuksen tueksi tarjoama reilu veroporkkana on ylläpitänyt palkansaajien ostovoimaa äärimaltillisesta palkkalinjasta huolimatta. Samalla kuluttajien luottamus sekä oman että koko maan talouden kehitykseen on ollut huipputasolla.
Veronkevennys kantaa nyt hyvää hedelmää. Se tukee yhä haurasta kotimaista kulutuskysyntää. Tämä on tärkeää, jotta talouden kasvu ja työllisyyden paraneminen eivät olisi liian yksipuolisesti pelkän viennin vedon varassa. Talouteen on aikaansaatu myönteinen kierre, joka vahvistaa nyt myös julkista taloutta. Valtion budjetin alijäämä on edelleen suuri, mutta pienenemään päin.
Vuoden 2018 veronäkymä on ainakin toistaiseksi päinvastainen. Ilman uusia päätöksiä palkansaajien verotus alkaa uudelleen kiristyä sosiaalivakuutusmaksujen nousun myötä. Tämä uhkaisi kääntää palkansaajien nettoansioiden ostovoiman miinukselle kohtuullisista palkankorotuksista huolimatta.
Tuskin edistäisi kaivattua palkkamalttia, jos yli kahden prosentin palkankorotuksilla pääsisi vasta hädin tuskin nollille ostovoimassa.
Kaikeksi onneksi hallitus päättää vuoden 2018 veroista vasta budjettiriihessä. Sieltä on syytä odottaa viisaita ratkaisuja.
* * *
Verotus ei ole pelkkiä prosentteja ja euroja. Verotus on myös viestintää.
Minkä viestin hallitus lähettäisi liittokierrokseen valmistautuville palkansaajille vaihtamalla tämän vuoden tuntuvat kevennykset ensi vuoden selviksi kiristyksiksi?
Jos hallitus haluaa konkreettisesti toimia maltin säilymisen puolesta, on sen syytä vähintään purkaa palkkaverotusta ensi vuonna uhkaavat kiristykset. Se olisi jo myönteinen viesti siitä, että hallitus kantaa edelleen huolta palkansaajien ostovoimasta ja hauraasta kotimaisesta kysynnästä.
Liittokierrokselta laajasti toivottu palkkamaltti ei synny itsekseen, vaan se edellyttää tuekseen myös hallituksen veromalttia.
Teemu Lehtinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 16.8.2017.
