Geopoliittisten riskien määrä on ollut vahvassa kasvussa viime vuosien aikana. Kasvaneet jännitteet idän ja lännen välillä, sekä Aasiassa että Euroopassa, ovat tuoneet kylmän sodan päätyttyä pitkäksi aikaa unohtuneen ydinaseiden uhan jälleen kansainvälisen politiikan keskiöön.
Kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Pohjois-Korea on jatkanut omia ohjuskokeitaan provosoiden Yhdysvaltojen presidenttiä twiittaamaan ohi oman harkintakykynsä. Samaan aikaan Euroopan Unionin itärajan tuntumassa on kasvatettu puolustuskykyä sotaharjoituksilla, jotka yllättivät monet tarkkailijat laajuudellaan. Eikä Euroopan unionin sisälläkään ole vältytty väkivaltaisuuksilta Espanjan yrittäessä estää Katalonian itsenäistymisaikeita. Lisäksi terrorismin uhka leijunee länsimaiden yllä vielä pitkän aikaa.
Monien sijoittajien yllätykseksi geopoliittisten riskien kasvu ei ole juurikaan nostanut riskien markkinahinnoittelua sijoitusmarkkinoilla. Edes Pohjois-Korean ohjuskokeet eivät ole saaneet osakemarkkinoiden riskiä kuvastavaa VIX-indeksiä nousemaan läheskään yhtä korkealle tasolle kuin viimevuotinen Brexit-kansanäänestys tai Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulos. Oli suorastaan tragikoomista havaita Japanin jenin vain vahvistuvan siitä, kun pohjoiskorealaiset ohjukset lensivät Japanin pohjoisosien yli. Vaikka globaalit poliittisten riskien indikaattorit ovatkin olleet nousussa, sijoitusmarkkinat eivät selvästikään näytä hinnoittelussaan pitävän näiden riskien toteutumista todennäköisenä.
Kannattaako sijoittajan suojautua geopoliittisilta riskeiltä? Optioiden hinnoittelua kuvaava implisiittinen volatiliteetti on painunut ennätysmäisen matalalle tasolle kaikissa omaisuusluokissa kertoen sijoittajien keskimääräisestä haluttomuudesta suojata sijoitussalkkujaan optioita ostamalla. Kysynnän vähäisyydestä johtuen optiosuojien ostaminen on siis suhteellisen edullista historiaan verrattuna. Tästäkin huolimatta optiosuojien ostaminen kannattaa varsin harvoin, ellei sitten satu onnistumaan ajoituksessa erityisen hyvin. Ja jos markkinahinnoittelua on uskominen, tällä hetkellä geopoliittisten riskien eskaloitumisen todennäköisyyttä pidetään varsin pienenä.
Mikäli sijoittaja kuitenkin haluaa suojautua geopoliittisilta riskeiltä, niin markkinariskeiltä suojautuminen mm. optiosuojia ostamalla ei välttämättä riitä. Pahassa tapauksessa markkinat pysähtyvät ja optioiden vastapuolet eivät ole kykeneviä hoitamaan maksuvelvoitteitaan globaalin kriisin eskaloituessa. Vielä pahemmassa tapauksessa optioiden vastapuolet eivät ole enää edes olemassa.
Mikäli riskinä on koko finanssijärjestelmän romahdus, niin siltä suojautuminen on syytä tehdä sijoitusmarkkinoiden ulkopuolella. Tämä vaatisi markkinaehtoisen sijoitustoiminnan lopettamista ja kaiken sijoitusomaisuuden vaihtamista esimerkiksi hyvin säilyviin materiaalisiin hyödykkeisiin. Nämä hyödykkeet voisi siten vaikkapa kätkeä pienissä erissä pitkin Pohjois-Suomen erämaita.
Vakavasti otettuna edellä mainittu suojautumiskeino ei välttämättä ole kaikkein edullisimmasta päästä, mutta se toiminee tehokkaasti myös äkillisissä inflaatioyllätyksissä, jotka voisivat romahduttaa samanaikaisesti sekä osake- että korkomarkkinat. Muussa tapauksessa sijoittajan on vain kannettava riskinsä niin kauan kuin sijoitusmarkkinat eivät niitä hinnoittele ja varauduttava mahdollisista geopoliittisista riskeistä koituviin tappioihin. Ajoittain markkinariskeiltä kannattaa toki suojautua, mutta sillä on aina oma hintansa.
Kari Vatanen
Kirjoittaja on Varman sijoitustoiminnon strategiaryhmästä ja allokaatiosta vastaava johtaja.
