Uudisasuntojen hinnat tuntuvat kylmääviltä. Miten esimerkiksi pikkuruinen kaksio voi maksaa 200 000-300 000 euroa?
Eivätkä nuo hinnat ole edes Helsingin helmipaikkojen merinäköalakaksioista, eivät itse asiassa Helsingistä ensinkään. Tällaisia uudisasuntojen velattomia hintoja löytää melkein mistä kaupungista hyvänsä, vaikkapa Vantaalta ja Hämeenlinnasta.
Rakennusteollisuus ry:n mukaan keskineliöhinta uusissa kerrostaloasunnoissa on noin 60 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa. Se on karkea koko maan keskilukema, mutta antaa kuvaa tilanteesta.
Uudisasuntojen hintatasoa selittävät monet tekijät. Vaikkei uudisasuntoja aina ihan merenrantaan rakenneta, niin useimmiten hyville paikoille kuitenkin. Maan arvo näkyy asunnon hinnassa.
Nykyajan rakennusmääräykset, talotekniikka, varustelu, parkkipaikat ja -hallit… Kaikki tämä vaikuttaa hintaan.
Sitä paitsi uuden ostaja ostaa itselleen myös ns. remonttivapaita vuosia. Siitäkin pitää maksaa.
Ostajan arvostukset
Jätetään siis tällä kertaa sivuun yleinen asuntojen hintatason tyrmistely ja mietitään, ovatko uudisasunnot hintansa väärttejä nimenomaan suhteessa vanhoihin asuntoihin.
Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Näin toteaa asuntomarkkinoita tutkiva akatemiatutkija Elias Oikarinen Taloustaidon jutussa (Uudisasunto – liian kallis kodiksi? Taloustaito 1/2017, s. 6-13).
Uusien ja vanhojen asuntojen hintasuhteista ei ole tutkimukseen perustuvia analyysejä. Kun asunnonostaja arvioi hintoja, paljon riippuu siitä, millaisia asioita juuri hän arvostaa. Yhdelle tärkeä juttu on uudistalon moderni talotekniikka, toiselle vanhan talon ilmapiiri ja valmiiksi rakennettu ympäristö.
Viisitoista remonttia myöhemmin
Kaikkia asioita ei voi muuttaa suoraan euroiksi, mutta remontit voi. Nuorena ihmettelin, miksi joku on niin pölhö, että maksaa järkyttävän kalliin hinnan uudesta asunnosta. Silloin ei vielä jatkuvasti puhuttu putkiremonteista ja muista peruskorjaustarpeista. Minusta uusi talo ei tarjonnut sellaista lisäarvoa, joka olisi vastannut uuden ja vanhan asunnon suurta hintaeroa.
Nyt tiedän ainakin noin viidentoista remontin verran enemmän.
Nykyisessä asunnossamme on meidän aikanamme tehty saunaremontti, kylpyhuoneremontti, vessaremontti, keittiöremontti ja täysi muu sisäremontti. Taloyhtiössä takana on tähän mennessä sadevesiviemäröintiremontti, talon puuosien maalausremontti, kattovuotoremontti, ränniremontti, roskakatosremontti ja pihapengerrysremontti. Ja nyt on menossa käyttövesijohtoremontti. Mukaan pitää vielä laskea pari kriisikorjausta eli vesivahinkoremonttia.
Siinä tärkeimpiä sen reilun 20 vuoden ajalta, jonka olemme nykyisessä asunnossamme asuneet.
En tähän hätään saa muunnettua remontteihin kuluneita summia nykyrahaksi, mutta näppituntumakin kertoo, että omat remonttimme + osuutemme taloyhtiön korjauksista on varmasti lähempänä sataatuhatta kuin viittäkymmentätuhatta euroa.
Kuitenkin asuntomme oli aika freesi vielä silloin, kun ostimme sen: talo oli vasta seitsenvuotias. Ensimmäinen vuosikymmen muistaakseni sujuikin enimmäkseen seesteisesti.
Halpa myyntihinta houkuttaa
Asunnon valintaa kannattaa siis pohdiskella monelta kantilta.
Jos päätyy vanhaan, on syytä rakentaa omaan talouteen pelivaraa remontteja varten – niitä tulee eteen varmasti.
Jos valitsee uuden, on oltava valmis maksamaan isompi kauppahinta. Kalliita uudisasuntoja kaupitellaan nykyään hämmentävän pienillä myyntihinnoilla, mutta olennaista on kiinnittää huomiota velattomaan hintaan. Se tulee maksettavaksi, vaikka kynnysraha olisi halpa.
Jos ei maksa yhtiölainaa heti pois, selviää pienemmällä asuntolainalla. Toisaalta talous on silloinkin suunniteltava tarkasti, jotta selviää isoista rahoitusvastikkeista, joilla yhtiölainaa lyhentää.
Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö
Mitkä ovat uudisasunnon ostajan suurimmat riskit? Millaisia ovat aukot ostajan suojassa? Lue juttu Taloustaidon numerosta 1/2017. Kirjaudu tästä lukeaksesi tammikuun Taloustaitoa. Taloustaidon näköislehteä voivat lukea Veronmaksajien jäsenet ja Taloustaidon tilaajat.
