Suuret kansanvaltaiset puolueet SDP ja Maalaisliitto aloittivat hallitusyhteistyön pääministeri A. K. Cajanderin (edistyspuolue) kolmannessa hallituksessa 12.3.1937. Tämä tapahtui siis niukasti yli 80-vuotta sitten. SDP ja Maalaisliitto (nykyään Keskusta) ovat yhdessä olleet rakentamassa tasa-arvoisia julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa Suomeen. Suomen kansalaisten oikeus koko valtakunnan alueella hyvään terveyteen, koulutukseen ja kohtuulliseen ansiotasoon on yhteistyössä pyritty turvaamaan.
Nyt yhteistyö ja yhteinen visio puuttuvat. Kohtuuttoman kovalla vauhdilla ja riskillä ollaan maahan ajamassa perustavan laatuista palvelutuotannon muutosta, joka saattaa vaarantaa sekä tasapuoliset palvelut että kuntien talouden. Pääosa asiantuntijoista ja järkevimmät kokoomuslaisetkin (esim. Eero Lehti) pelkäävät, että edessä voi olla julkiselle taloudelle kalliiksi tuleva kaaos.
Juha Sipilän johtama Keskusta ajaa jääräpäisesti maakunta- ja pakkoyhtiöittämismullistusta. Antti Rinteen johtama SDP vastustaa molempia ja ilmoittaa kaatavansa ne seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Ryntäilyn, riitelyn ja tempoilun sijaan tarvitsemme vakautta, turvallisuutta ja eteenpäin menoa.
Olisiko järkevämpää rakentaa uusi yhteinen hyvinvoinnin kompromissi SDP:lle ja Keskustalle? SDP hyväksyy ja sitoutuu maakuntauudistukseen, koska uudet maakunnat toteuttavat paljolti sosialidemokraattien ajaman tavoitteen suurkunnista ja keskeisten hyvinvointipalveluiden organisoimisesta maakuntien keskuskaupunkien yhteyteen. Keskustan tavoite maakunnallisesta itsehallinnosta ja koko maan tasapuolisesta kehittämisestä varmistuu.
Keskusta myöntää, että esitetty valinnanvapausmalli on liian markkinauskoinen ja avaa hyvinvointipalveluita liikaa liikevoittojen tavoittelulle. Ruotsin varoittavien kokemusten perusteella harvaanasuttujen syrjäseutujen ja kaupunkien lähiöiden sosiaali- ja terveyspalvelut eivät näin ole taattuja. Julkisten palvelujen keskeinen tehtävä lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vaarantuu kohtuuttomasti. Sosiaali- ja terveysmarkkinoiden pikainen avaaminen yritysten temmellyskentäksi perutaan.
Julkisomisteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittäminen harkitaan kokonaan uudelleen siitä näkökulmasta, että kuntien ja maakuntien taloudelle ei tule kohtuuttomia riskejä ja että varmistetaan kansalaisten tasa-arvoisuus palveluiden saannissa koko maassa.
Kolmannen sektorin, yksityisten toimijoiden ja kansainvälisten suuryritysten toiminta maakuntien tilaamien palveluiden tuottajina tai alihankkijoina selvitetään kaikessa rauhassa, kun valtakunnalliset yhteiset ICT-järjestelmät, muut keskeiset toiminnot, ohjaava lainsäädäntö sekä ministeriöiden päätökset ja ohjeet ovat olennaisesti valmiimpia ja vakaammalla pohjalla.
Mikäli tämän punamultakompromissin toteuttaminen vaatii nykyisen hallituspohjan muuttamista, se on isänmaan etu.
Tapio Bergholm
Kirjoittaja on SAK:n erikoistutkija.
