Suomen talous näyttää kasvavan yli 3 prosenttia tänä vuonna. Vielä kaksi vuotta sitten näin hyvillä luvuilla ei näyttänyt olevan mitään tekemistä Suomen kanssa. Mutta niin Suomen kohdalla usein on; kun tilanne muuttuu, se muuttuu kunnolla.
Mikä vahvan nousun on saanut aikaan? Voimmeko taputtaa toisiamme selkään ja olla tyytyväisiä siitä, että olemme tehneet oikein vai olemmeko me, jotka Aku Ankan tapaan olemme tottuneet meitä kohtaavaan epäonneen, yhtäkkiä muuttuneet Hannu Hanheksi, jolle jatkuvasti tapahtuu hyviä asioita?
Joissakin asioissa olemme olleet oikeassa, mutta hyvin pitkälle kysymys on siitä, että maailmassa vallitsee tällä hetkellä talousoptimismi. Matalasuhdanteessa olevien maiden osuus on poikkeuksellisen pieni. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden talouskasvu on tänä vuonna ollut yllättävän hyvä, ja monien vaikeiden vuosien jälkeen teollisuuden tilanne näyttä valoisammalta. Saamme juuri nyt epätavallisen paljon vetoapua maailmalta, vaikka valuuttamme onkin kohtalaisen vahva.
Ei ole helppo sanoa, mistä tämä positiivinen aalto tulee. Yritysten parantuneet tulevaisuudennäkymät ovat yksi tekijä. Elvyttävä rahapolitiikka on toinen asia, joka on voinut alkaa vaikuttaa, samalla kun huoli sen sivuvaikutuksista lisääntyy.
Sekä keskuspankit että yksityinen sektori seuraavat tarkasti löysän rahapolitiikan tahattomia seurauksia. Osake- ja asuntomarkkinoiden kuplat voivat olla seurausta pitkään jatkuneesta löysästä rahapolitiikasta, mutta sen potentiaaliset seuraukset eivät rajoitu pelkästään näihin markkinoihin. Esimerkiksi korkomarkkinat saattavat vinoutua, samoin kuin yhteiskunnan velkarakenne, jos muualla on pullonkauloja.
Zombieyritykset – BIS:n mukaan vähintään 10 vuotta vanhat julkisesti noteeratut yritykset, joiden korkomenot ylittävät voiton ennen korkoja ja veroja – muodostavat jopa 10 prosenttia Etelä- ja Keski-Euroopan pörssiyhtiöistä, ja niiden osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.
Zombieyritys jää eloon vain, jos se pystyy kerran toisensa jälkeen hankkimaan uudelleenrahoituksen velalleen. Silti yritys ei pysty, alhaisesta korkotasosta huolimatta, maksamaan velkaansa takaisin ollenkaan.
Zombieyritysten rahoittajia ovat usein pankit, joilla on samankaltaisia ongelmia. Löysä rahapolitiikka ja huonot menettelytavat konkurssitapauksissa ovat monissa maissa johtaneet siihen, että yritykset, joiden olisi jo pitänyt olla konkurssissa, ovat edelleen elossa.
Erityisen vaaralliseksi zombiet muodostuvat, jos niiden olemassaolo sysää syrjään potentiaaliset menestyvät yritykset, koska suuri osa pankeista saatavasta rahoituksesta menee näille kuolleina eläville yrityksille. Tällaisessa tilanteessa vaarana on, että tulevasta kasvusta tulee ennakoitua heikompaa. Lisäksi epämiellyttävien yllätysten riski kasvaa.
Nyt olisi tärkeää, ettei Suomi jää vaaleanpunaiseen unelmaan, vaan herää todellisuuteen, joka pian on kolkuttelemassa ovella. Kun meillä viimein on ollut hieman onnea, tulevaisuutta ei kannata rakentaa pilvilinnojen ja unelmien varaan, vaan luottaa kovaan ja määrätietoiseen työhön. Kasvu ei jatku itsestään.
Heidi Schauman
Kirjoittaja on Aktian pääekonomisti.
Kirjoitus on julkaistu Hufvudstadsbladetissa.
