Tänään aamulla julkaistiin vuoden 2016 verotiedot. Yritysten maksama yhteisöveropotti kasvoi jopa 23,9 % edellisvuodesta yhteensä 5,5 miljardiin euroon.
Keskuskauppakamari muistutti menneellä viikolla aiheellisesti, että suomalaiset yritykset ovat hyviä veronmaksajia. Ilman yritysten maksamia veroja hyvinvointivaltio ei pysyisi pystyssä. Viime kädessä kaiken julkisen rahan lähde on aina yksityisellä sektorilla. Ja Ronald Reaganin vanha sutkaus pitää edelleen paikkansa; yksikään kansakunta ei koskaan ole vaurastunut verottamalla kansalaisiaan.
On tärkeää huolehtia siitä, että verojärjestelmä tukee markkinoiden ja kansantalouden kilpailukykyä. Kataisen ja Urpilaisen hallitukselle kuuluu iso kiitos siitä, että yhteisöverokantaa aikoinaan laskettiin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli oikeassa vedotessaan verokannan laskun dynaamisiin vaikutuksiin. Yhteisöverotuotot ylittivät jo viime vuonna verokannan alennusta edeltävän tason ja tuotot jatkanevat kasvuaan.
Finanssiala oli jälleen yksi eniten veroja maksaneita toimialoja Suomessa. Todennäköisesti finanssialan vuonna 2016 maksamat yhteisöverot ovat yhteensä noin 650 miljoonaa euroa. Vielä tätäkin merkittävämpi potti valtion kirstuun kilahtaa vakuutusmaksuverosta, jota viime vuonna maksettiin 748 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan finanssialan verojalanjälki noussee lähes kolmeen miljardiin euroon, kun mukaan lasketaan yhteisöveron ja vakuutusmaksuverojen lisäksi työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset, muut työntekijöiden sivukulut sekä arvonlisäverot.
Hallitus on kertonut käynnistävänsä verotuksen tiekartan suunnittelun. Tämä on erinomainen aloite. Fiksu verojärjestelmä on maalle kilpailuetu.
Millainen sitten on tällainen fiksu verojärjestelmä?
Fiksun veroregiimin tulee olla ennustettava, yksinkertainen ja ymmärrettävä sekä verokantojen hintansa väärti.
Näistä kriteereistä tärkein on ennustettavuus. Pitkän linjan ennakoitavilla veropäätöksillä on suuri vaikutus yksilöiden ja yritysten valintoihin, työnteon kannustimiin, yritystoiminnan sijoittumiseen ja kehittämiseen sekä säästämiseen. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen veropolitiikka luo toimintaympäristöön vakautta, jota pitkän aikavälin taloudellisten päätösten kuten isojen investointien tekeminen edellyttää.
Fiksu verojärjestelmä on myös riittävän simppeli. Vaikka Verohallinnon tuoreen tutkimuksen mukaan veronmaksajat ovat varsin tyytyväisiä verottajan asiakaspalveluun, 70 prosenttia kyselyyn vastaajista kokee silti verojärjestelmän vaikeaselkoiseksi.
Tärkeää on myös, että verotuloilla saatavan hyvinvointiyhteiskunnan koetaan olevan hintansa väärti. Työn, yrittämisen ja riskinoton näkökulmasta harmitonta veroa ei ole olemassakaan. Verottaminen vaatii aina veronsa. Siksi julkinen sektori on mitoitettava niin, että se pystytään rahoittamaan kohtuullisella verorasitteella.
Piia-Noora Kauppi
Kirjoittaja on Finanssiala ry:n toimitusjohtaja.
