Talous kehrää – voiko mikään mennä enää pieleen?

Markkinoilla on jo pitkään vallinnut poikkeuksellisen suotuisa goldilocks-ympäristö (kultakutri), jossa kas­vu on vahvaa mutta korot ovat matalalla. 

Koska inflaatio ei ole kiihtynyt, keskuspankit ovat jatkaneet elvyttämistä ulrakevyellä rahapo­litiikallaan. Keskuspankin inflaatiomandaatin takia kevyen rahapolitiikan aikakausi voi päät­tyä vain inflaation kiihtymiseen. Matalat korot ovat välttämättömiä mark­ki­noiden korkeil­le ar­­vos­­tuk­sille, joten sijoittajien kaikki katseet ovat inflaatiossa.

Inflaatio on jälkisyklinen ja markkina-arvojen nousu etusyklinen ilmiö. Nykyisessä suh­dan­teessa inflaatio tulee poikkeuksellisen myöhään ja markkina-arvojen nousu tuli poikkeuk­sel­lisen aikaisin. Koska talous- ja markkinasuhdanteen välillä on merkittävä eri­ai­kai­suus, mark­ki­noiden arvostukset ovat epävarmalla pohjalla. 

Inflaatio ei ole kiihtynyt pitkäaikaisesta massiivisesta elvytyksestä huo­limatta, joten markki­noilla ei ole uskoa inflaation kiihtymiseen. Toisaalta jättielvytys on voinut vi­rittää kasvun ja inflaation vä­lisen ”kuminauhan” äärimmilleen. Pienikin kasvun kiihty­mi­nen voi räpsäyttää kuminauhan ja vapauttaa inflaation, mikä olisi suuri shokki markkinoille.  

Yhdysvalloissa korot nousussa?

Maailman suurimmassa taloudessa, Yhdysvalloissa, kuluttajan ja yritysten luottamus on huipussaan, työttömyys on pohjilla ja markkina-arvot ovat kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan. Yritysten ennätystulokset eivät ole johtaneet odotettuun palkkojen yleiseen nou­suun. Kaikki muut merkit, paitsi inflaation kehitys, viittaavat Yhdysvaltain talouden ole­van suhdanteen huipulla.     

Palk­­kainflaatio on kuitenkin ollut koko ajan käynnissä, mutta automaation ja demografian vaikutukset ovat estäneet sen näky­mi­sen yleisellä tasolla. Nyt talouden suhdannetekijät näyt­tävät ajavan työmarkkinoiden rakenteellisten tekijöiden ohi, ja inflaatio kerää voimaansa nor­maaliin tapaan talouden positiivisen huminan keskellä.

Kiinassa korot nousussa?

Kiinassa kaikki on suurta, mutta erityisesti rahan määrä on suurta. Kiinalla on ulkona olevaa rahaa enemmän kuin Euroopalla ja Yhdysvalloilla on yhteensä, ja rahan määrän kasvu fi­nans­sikriisin jälkeen on ollut lähes 20 biljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin kaikkien suurten keskuspankkien yhteenlaskettu rahaelvytys.

Koska rahan tarjonta johtaa lopulta inflaatioon, ei ole ihme, että Kiinassa inflaatio on viime aikoina kiihtynyt. Kiina keskuspankki joutuu kiristämään rahoituksellisia olosuhteita myös hillitäkseen velkaantumista. 

Nousevien kor­kojen maailmassa Kiinan riskit kas­vai­sivat nopeasti, koska Kiinan asunto­mark­kinat ovat maailman suurin omaisuus­luok­ka, ja Kii­nan yrityssektori on maailman velkai­sin. Korkojen liian voimakas nousu pudottaisi asuntojen arvoja ja heikentäisi yritysten velan­hoi­to­kykyä, mikä heijastuisi globaaliin talouteen.    

Euroopassa korot pysyvät alhaalla

Eu­roo­­palle pitkäksi venähtävä kevyt rahapolitiikka on riski. Korkojen nousun oletetaan alka­van Euroopassa aikaisintaan vuonna 2018. EKP voi siis ajautua tilanteeseen, jossa sillä ei ole korkopuskureita seuraavassa taantumassa. Koska globaalissa taloudessa ei voida hallita suhdanteita, seuraavaan suhdanteeseen on syytä varautua ennakkoon rakentamalla korkopuskurin. 

Kevyen rahapolitiikan loppua ja korkojen nousua on ennakoitu jo vuodesta 2013. Nyt kun siihen ei enää uskota, se voi vihdoin ryömiä esiin. Vaikka inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu ovat riski velkaantuneelle globaalille taloudelle, se on merkki talouden toiminata­ky­vystä.

Jussi Hyöty

Kirjoittaja on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi.