Donald Trump julkaisi huhtikuussa hahmotelman laajamittaisesta verouudistuksesta.
Koko suunnitelma mahtui yhdelle ainoalle paperiarkille.
Näin tiiviin esitystavan huono puoli luonnollisesti on, että paljon yksityiskohtia jää väistämättä vaille vastausta.
Tämä lienee myös yksi syy siihen, että verouudistuksesta on käyty vain vähän keskustelua.
Muitakin syitä on. Trumpin kaavaileman uudistuksen on arvioitu johtavan niin suuriin kattamattomiin budjettialijäämiin, että sen läpimeno kongressissa olisi epätodennäköistä. Ennen verouudistusta olisi myös hyvä saada jotain tolkkua muun muassa levällään olevaan terveydenhuollon uudistamiseen.
Lisäksi presidentti itse tarjoaa jatkuvasti vaihtoehtoisia uutisaiheita, jotka vievät huomiota kaavailluilta rakenneuudistuksilta.
Näilläkin varauksilla on mielenkiintoista katsoa Trumpin verolinjauksia Suomen näkökulmasta. Ihan siltä varalta, että osa niistä jopa toteutuisikin.
* * *
Trumpin verouudistuksen suurin yksittäinen asia on yhteisöverokannan reilu alentaminen 15 prosenttiin, kun nykyisin korkein liittovaltion yhteisövero on 35 prosenttia. Samalla on tarkoitus muun muassa tilkitä reikäistä veropohjaa yritysten verotukia karsimalla.
Mikäli Yhdysvalloissa todella toteutetaan lähivuosina näinkin merkittävä yhteisöverokannan alennus, on meidänkin hyvä katsoa omaa tilannettamme. Lisäksi täällä Euroopassa ainakin Brexitiin valmistautuvaa Britanniaa houkuttaa yhteisöveron alentaminen.
Miltä näkymä anglosaksisista yhteisöveroalennuksista näyttää Suomen kannalta?
Suomessa Trumpin tavoittelema kohtuullisen verokannan ja laajan veropohjan yhdistelmä on itse asiassa viime vuosikymmeninä jo toteutettu.
Yhteisöverokantamme on nyt 20 prosenttia, ja se on tällä hetkellä sopiva ja kilpailukykyinen. Veropohjan pitävyydestä kertoo osaltaan myös jatkuvasti vahva verotuotto, jota viime vuosien yhteisöverokannan alennukset eivät ole juurikaan horjuttaneet.
Suomen edellytykset vastata joustavasti kilpailijamaiden mahdollisiin yhteisöverouudistuksiin ovat hyvät. Yhteisöverokantaa voidaan tarpeen mukaan alentaa esimerkiksi 15-18 prosenttiin. Näin myös osaltaan varmistettaisiin veropohjan pysymistä Suomessa. Mutta ihan heti ei tarvitse tehdä mitään.
* * *
Trumpin kaavaileman verouudistuksen muilla osilla ei olisi yhtä välitöntä vaikutusta Suomeen kuin yritysverojen kevennyksellä.
Henkilöverotukseen esitetään tuntuvia kevennyksiä kautta linjan. Ansiotulojen verotuksessahan jo lähtötasokin on huomattavasti Suomea kevyempi.
Ansiotulojen verotuksen asteittainen keventäminen on keskeinen veropolitiikan tavoite myös meillä Suomessa, mutta pääasiassa aivan kotoisista syistä.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 17.5.2017.
