Vauvakapitalismilla vauhtia talouteen - arvo-osuustili jokaiselle vastasyntyneelle

Vaikka BKT:n kasvu kiihtyy ja työllisyys tällä hetkellä paranee, Suomen talouden dynamiikkaa rasittaa kolmoishaaste:

• 1. Osa pääomasta – yli 80 miljardia – pysyy sitkeästi pankkitileillä, poissa yritysten kasvun rahoittamisesta. 
     
     
  2. Pääomatulot keskittyvät vain pienelle osalle väestöä. Kuten Petteri Orpo totesi tänään Sijoitusmessujen puheessaan, 600 000 suomalaisesta osinkoja saaneesta vain 200 000 sai yli 500 euron osingot. Mitä ylemmäs tulojakaumalla tuota 200 000 ihmisen joukkoa tutkitaan, sitä pienemmälle osalle yhä suurempi osuus tuloista kohdentuu.
     
     
  3. Yhteiskunnallisten luokkaretkien todennäköisyys hiipuu sitä mukaa, kun erityisesti poikien syrjäytymisongelma pahenee. Usko elintason kipuamiseen korkeammalle sukupolvien ketjussa on vaarantumassa. Yhteiskunnallinen aktiivisuus sekä taloudellinen ja koulutuksellinen hyväosaisuus periytyvät, samoin työttömyys ja muu yhteiskunnallinen syrjäytyminen.

Mikäli näitä ongelmia saataisiin ratkaistua, ihmisten resurssit saataisiin parempaan käyttöön, tulonjako tasaantuisi, pääomamarkkinoiden toiminta paranisi ja yritysten kasvuvauhti tätä mukaa lisääntyisi.

Ehdotan, että 100-vuotias Suomi päättää lahjoittaa 250 euroa ensi vuodesta lähtien jokaiselle uudelle syntyvälle Suomen kansalaiselle. Jokaiselle vastasyntyneelle avataan arvo-osuustili, ja summa talletetaan esimerkiksi kotimaisiin osakkeisiin perustuvaan indeksirahastoon. Henkilöllä on oikeus päästä säästöön käsiksi täytettyään 18 vuotta, jolloin sijoitus on nykyoletuksin kasvanut noin 1 000 euron luokkaan.

Olettaen, että Suomessa syntyy noin 60 000 lasta vuodessa, valtion budjettiin tämä malli vaatisi noin 15 miljoonan euron uuden momentin. Voitaisiin kuitenkin selvittää, olisiko tarkoitusta varten kerättävissä erillinen rahasto esim. Sitran, Pörssisäätiön, suurten yritysten tai pääomasijoittajien keskuudesta. Sijoituksia realisoitaessa osa varoista palaisi takaisin pääomatuloverotuksen muodossa.

Henkisesti kyseinen momentti olisi rahoitettava perintöverojen tuotolla, sillä nimenomaan perintövero on oikeudenmukainen tapa lisätä yhteiskunnan uudelleenjakoa hyvin menestyneiltä heikommat eväät saaneille, kasvun vaarantumatta.

Sijoituksen avulla jokainen nuori sosioekonomiseen asemaan katsomatta saisi jonkinlaisen, henkilökohtaisen evään/pesämunan tulevaisuuteen. Monia se voisi innostaa säästämään itse lisää ja perehtymään sijoittamiseen. Nämä lisäisivät nuorten taloustaitoja.

Ehdotus johtaisi myös kansalaisten sijoittamisen lisääntymiseen ja tätä kautta sijoitustuottojen ennalta tasaisempaan jakautumiseen. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Viimeistään Pikettyn kirjoituksista lähtien on ollut selvää, että omistamiseen liittyvien tulojen keskittyminen luo yhteiskuntiin voimistuvaa epätasa-arvoa, mikä heikentää koko yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämistä. Ellei tätä ongelmaa käsitellä rakentavasti ja ajoissa, se lyö vastaan yhä voimakkaimmilla veronkiristysesityksillä, jotka voisivat olla omiaan vaarantamaan talouden suotuisan kehityksen.

Yhteiskunnan luokkaretki -ongelmaakin ehdotus helpottaisi hieman, sillä vähävaraisten perheiden lapsille uskon vahvistaminen omaan itseen ja omiin mahdollisuuksiinsa on koulutuksen ohella keskeistä. Vauvabondi antaisi jokaiselle viestin, että sinuun halutaan uskoa ja olet tärkeä osa Suomen tulevaisuuden tarinaa.

Ville Kopra

Kirjoittaja on Miltton Groupin pääekonomisti.