LinkedIn:ssä pyörii sitkeästi kuva, jossa kuvataan volatiliteetin (VIX) ja vinouden (Skew) aikasarjojen erkaantumista.
Volatiliteetti on keskeisin riskin mittari, joka mittaa osaketuottojen heiluntaa optiomarkkinan avulla. Mediassa, esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitus – on annettu ymmärtää, että markkinat ovat naiiveja eivätkä pelkää Donald Trumpin toimenpiteiden seuraamuksia.
Väite on sikäli totta, että Trumpin öykkäröinnistä huolimatta osakkeiden hinnat ovat nousseet ja volatiliteetti on ollut minimaalista.
Chicagon johdannaispörssi julkaisee volatiliteettia mittaavan VIX-indeksin (valkoinen kuvaaja) lisäksi Skew-indeksiä osaketuottojakauman vinoudesta (keltainen kuvaaja). Skew-indeksi kertoo, kuinka suureksi markkina arvioi katastrofi- tai ns. häntäriskin. Häntäriskin todennäköisyys lasketaan johdannaisista, jotka tuottavat voittoja, mikäli osakemarkkinat romahtavat esimerkiksi 20 prosenttia. Tyypillisesti markkina arvioi häntäriskin (20 % pudotus) olevan noin 3,5-5 prosenttia. Nyt Skew-indeksin antama todennäköisyys 20 prosentin laskulle on noin 12 prosenttia.
Yllä olevasta kuvaajasta käy ilmi, että Trumpin aikana volatiliteetti on tosiaan ollut minimaalista. Häntäriskin todennäköisyys on sen sijaan noussut rajusti ja siltä suojautuminen on siis suhteellisen kallista tällä hetkellä.
Markkina ei siis välttämättä ole niin passiivinen Trumpin suhteen kun voisi äkkiseltään päätellä.
Asia monimutkaistaa se, että volatiliteetin laskun johdosta optiot ovat kauttaaltaan halpoja. Eli häntäriskioptiot ovat suhteellisesti mutta eivät absoluuttisesti kalliita. On myös mahdollista, että häntäriskioptioita ostetaan paljon, koska volatiliteetin myyminen on suosiossa instituutiosijoittajien keskuudessa. Tätä hypoteesia tukee mm. se, että VIX-indeksifutuureja on myyty ennätysmäärä.
Valtteri Ahti
Kirjoittaja on Evli Pankin pääekonomisti.
