Yksi ikäluokka päätti taas keskiasteen opintonsa kesäkuun alussa. Ylioppilaaksi valmistui keväällä noin 27 000 nuorta. Lisäksi ammatillisen tutkinnon suorittaa tänä vuonna kaikkiaan 76 200 opiskelijaa, arvioi Opetushallitus.
Yksi valkolakki tuli meidänkin kotiin. Nuoret tunnetusti arvostavat omien vanhempien neuvoja, joten minkälaista viestiä 19-vuotiaalle pitäisi viedä? Hän kuuluu siihen suureen enemmistöön, jonka tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole vielä ”ihan” hahmottuneet.
Koulutus on edelleen peruskivi. Kouluttautuminen on varmin tapa pitää itsensä työmarkkinakelpoisena, ja uran aikana voi joutua kouluttautumaan useampaan eri ammattiin. Koulutusasteen yhteys tulotasoon on niin ikään tieteellisesti todistettu.
Ylätason korrelaation jälkeen tulee kuitenkin paljon kysymysmerkkejä. Rutiinitehtäviä siirtyy koko ajan koneille, mutta rutiineja löytyy myös perinteisistä valkokaulustyöpaikoista. Esimerkiksi vaativia sopimuksia voi laatia juristin sijaan algoritmi.
Akateeminenkin koulutusvalinta voi siis mennä vikaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä ei voi taata jälkipolvelle, että juuri tätä ammattia eivät robotit uhkaa seuraavan 20-30 vuoden aikana. Tekoälyn kehitys on kuitenkin vasta päässyt vauhtiin.
Siksi on turvallisempaa keskittyä tiettyihin yleispäteviin osaamisalueisiin, joita tarvitaan läpi ammattikuntien ja organisaatioiden. Sosiaaliset taidot ovat niistä todennäköisesti tärkein.
Toki robotinkin voi ohjelmoida seuralliseksi. Sen meille opetti jo Tähtien sodan ensimmäinen elokuvatrilogia yli 30 vuotta sitten.
Sen sijaan aito vuorovaikutus ja tilannetaju ovat koneelle vaikeita rasteja. Ihmisen taito lukea ja tunnistaa tilanteita ja tunnelmia on huima kilpailuetu työmarkkinoilla. Siitä myös palkitaan.
Jyväskylän yliopiston tutkijat Juho Jokinen ja Antti Sieppi kirjoittavat aiheesta Talous- ja yhteiskunta -lehden uudessa numerossa (2/2018). He viittaavat useaan kansainväliseen tutkimukseen, jonka mukaan sosiaalisia taitoja vaativien ammattien työllisyysosuus on kasvanut, samoin kuin niiden palkkataso.
Tutkijoiden kokoama aineisto osoittaa, että 10 vuodessa sosiaalisimmat työntekijät tienasivat jopa 150 000 euroa enemmän kuin vähiten sosiaaliset.
Laventuvaa eroa selittävät toki osaltaan työmarkkinoiden rakennemuutokset, kuten teollisuuden kokoonpanon tyyppisen työn siirtyminen alemman kustannustason maihin. Samaan aikaan työpaikkojen uudet digitaaliset viestintäsovellukset korostavat entisestään sosiaalisia taitoja.
Pitääkö siis kannustaa koulunsa päättänyttä nuorta entistä syvemmälle sosiaalisen median syövereihin ja verkostoitumaan ammattimaisesti joka suuntaan? Pitääkö olla jonkinlainen digiajan helppoheikki, jotta pärjää?
Onneksi ei. Substanssiosaaminen kulkee tiiviisti sosiaalisten taitojen rinnalla tutkimuksissakin. Työelämän parhaiten palkatuiksi ammateiksi ovat nousemassa ne, jotka vaativat sekä hyviä sosiaalisia että matemaattisia taitoja.
Niinpä sosiaalinen osaaja menestyy työelämässä keskimäärin vasta silloin, kun on viettänyt riittävästi aikaa myös koulun penkillä. Täytyy muistaa mainita asiasta kotonakin.
Antti Oksanen
Kirjoittaja on Taloustaidon päätoimittaja.
