Hallitus asetti kehysriihessä budjettiraamin seuraaville neljälle vuodelle eli vuosiksi 2019–2022. Nykyinen hallitus istuu kuitenkin enintään seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Hallitus siis laatii varsinaisen budjetin enää vuodelle 2019.
Kulloiseltakin oppositiolta on turha tivata nimeä mihinkään kovin yksityiskohtaiseen talouspoliittiseen vekseliin. Se ei ole myöskään tarpeen.
Kehysriihessä laadittava julkisen talouden suunnitelma tuo joka tapauksessa talouspolitiikkaan tarvittavaa jatkuvuutta ja ryhtiä. Yhteiset tosiasiat auttavat tekemään järkeviä päätöksiä yli vaalikausien ja hallituspohjasta riippumatta.
Hallitusten vaihtuminen on kuin viestijuoksua, ja kehysbudjetti on se viestikapula. Sitä ei voi pudottaa, mutta kunkin hallituksen on juostava ihan itse.
Veroratkaisut ovat vielä oma lukunsa. Niitä ei ole tapana kovin tarkasti päättää vielä keväisten kehysriihien yhteydessä. Vuoden 2019 osaltakin hallitus lykkäsi monet veroratkaisut tarkemmin päätettäväksi vasta elokuun lopussa pidettävässä budjettiriihessä.
Mitä suomalaisten maksamille veroille sitten on vuonna 2019 tapahtumassa?
Tärkein avoin kysymys on ansiotulojen verotus.
Valtiontalous on lupaavasti tasapainottumassa ja menokuri piti kehysriihessä hyvin. Hallituksella onkin nyt erinomainen tilaisuus taittaa ansiotulojen verotusta ensi vuonna uhkaava lievä kiristyminen maltilliseksi kevennykseksi.
Kiristyspaine aiheutuu tällä kertaa työeläkemaksujen korotuksista. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys voi mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen. Lisäksi hallitus on luvannut torjua ansioiden yleisen nousun verotusta kiristävän vaikutuksen veroperusteiden indeksitarkistuksilla.
Ansiotulojen verotuksen kiristyspaineiden purkamisessa ei kaiken kaikkiaan näillä näkymin puhuta kovin suurista summista, ehkä enintään parista sadasta miljoonasta eurosta.
Kiristyspaineet on tässä tilanteessa purettava kokonaan. Ansiotulojen verotusta on lisäksi syytä keventää maltillisesti kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Näin parannetaan työnteon kannustimia ja ylläpidetään myönteistä ostovoimakehitystä myös jatkuvan palkkamaltin oloissa.
Palkkojen ja eläkkeiden verotus ei saa ensi vuonna kiristyä ja pieneen kevennykseenkin pitäisi pystyä.
Muitakin muutoksia verotukseen on vuonna 2019 tulossa.
Tupakkavero nousee ja autovero alenee vielä ensi vuonnakin. Näiden verojen osalta jatketaan koko vaalikauden kestänyttä asteittaisten muutosten sarjaa.
Sijoitussäästötilejä selvitetään parhaillaan valtiovarainministeriön työryhmässä. Päätökset tehdään vasta loppukesän budjettiriihessä. Toimiva malli sijoitussäästötileille on varmasti löydettävissä.
Hallitus päätti kehysriihessä korottaa työasuntovähennystä, jonka saa kaukana kotoa olevan työpaikan takia hankitusta kakkosasunnosta. Työasuntovähennyksen parantaminen on hyvä ja selkeästi rajattu työn perässä liikkumista edistävä täsmätoimi.
Hallitus päätti kehysriihessä myös selvittää muoviveron käyttöönottoa. Mieluummin onkin syytä verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa.
Haittaverojen toteuttaminen on kuitenkin käytännössä usein osoittautunut hyvin haastavaksi. Sokeriveroa on selvitetty vuosikaudet, mutta toteuttamiskelpoista mallia ei ole löydetty. Saa nähdä onnistutaanko muoviveron kanssa paremmin.
Teemu Lehtinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 18.4.2018
