Sijoittajan vuosi 2018 lähti liikkeelle ihan mallikkaasti ja osakekurssit nousivat tammikuussa kautta linjan. Sitten iskivät korkopelot. Globaali talous kasvaa noin 4 prosentin vauhtia ja kasvun kärjessä on USA, jossa Trump löi verolöylyä ennestäänkin kuumalle kiukaalle. USA:n keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan jo 6 kertaa 1,75 prosenttiin ja 10 vuoden valtionlainan korko on noussut lähes 3 prosenttiin. Eurooppalaisesta näkökulmasta 3 % korkotaso tuntuu utopistiselta. EKP:n ohjauskorko on edelleen 0 % ja Saksan 10 vuoden korko 0,6 %.
Mitä pidempään näin vahva kasvu jatkuu, sitä mahdollisempaa on, että myös Euroopassa syntyy painetta rahapolitiikan kiristämiseen. Suurta korkojen nousupainetta ei ole näköpiirissä, mutta asteittainen ”normalisoinnin yrittäminen” olisi tervettä. EKP näyttää lukittautuneen siihen, että osto-ohjelmaa ajetaan alas ennen kuin ohjauskorkoon tai korkoputkeen kosketaan. Tämä voidaan joutua muuttamaan: asteittainen talouden ja inflaation normalisoituminen voi edellyttää korkojen nostoa samalla, kun poliittisten riskien vuoksi voi olla hyvä pitää EKP:n lompakko auki tukiostoihin.
Romahduksen ennustajien pettymykseksi alkuvuoden volatiliteetti on rauhoittunut ja viime viikkoina osakekurssien nousutrendi on taas ollut vahva. Näin siitä huolimatta, että Amerikan ”isä aurinkoinen” heiluttaa kauppasodan veistä kaikkiin ilmansuuntiin ja irrottelee USA:ta erinäisistä sopimuksista. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Trumpin toiminnassa on myös isohko järjen häiven. Kiina liittyi 17 vuotta sitten WTO:n jäseneksi ja lupasi avata markkinoitaan. Ei ole avannut lupausten mukaisesti ja myös plagiointi jatkuu. Ehkä tarvitaan Trumpin tyyppinen ”norsu lasikaapissa”, jotta myös jokunen oikea ongelma saadaan nostettua pöydälle.
Minulta kysytään päivittäin, voiko kurssinousu jatkua. Perusteena epäilyille on usein se, että ”kurssinousu on jatkunut jo 10 vuotta”, toki isoja monttuja sen aikana. Entisenä ekonomistina minun selkärangassani on yhteys talouskasvun, tuloskehityksen, korkotason ja osakkeiden hintojen välillä – ihan siitä riippumatta onko kurssinousu jatkunut 2 vuotta vai 20 vuotta. Sikäli kun talouskasvu ja tuloskasvu jatkuvat ilman, että korkotasossa on merkittäviä nousupaineita, kurssinousu voi jatkua. Alkuvuonna pitkästä aikaa nähty volatiliteetin nousu on ihan normaalia – ja tervettä. Jos korkomarkkina jouduttaisiin ihan oikeasti hinnoittelemaan uudelleen – ja nopeasti – olisivat osakkeet tulilinjalla.
Kauppasota pysyy otsikoissa, mutta osakemarkkinan – ja korkomarkkinan – riskejä pelkäävän kannattaa tuijotella isoimpien kansantalouksien luottamusindikaattoreita ja inflaatiomittareita, ei syklin pituutta.
Kirsi Hokka
Kirsi Hokka on johtaja eQ Varainhoito Oy:ssä
