Vihreiden joukkovelkakirjojen suosio on kasvanut sekä sijoittajien että liikkeeseenlaskijoiden keskuudessa. Climate Bonds Initiativen mukaan vuonna 2017 vihreitä bondeja laskettiin liikkeelle yhteensä lähes 150 miljardin euron arvosta, mikä melkein tuplasi niiden kannan. Vihreät bondit ovat saavuttaneet noin 0,5 prosentin osuuden koko globaalista joukkovelkakirjalainojen kannasta.
Suosion odotetaan edelleen kasvavan, ja vihreiden bondien avulla uskotaan saavutettavan ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Mutta onko niissä mitään itua?
Vihreiden bondien merkittävimpiä liikkeeseenlaskijoita ovat kansainväliset investointipankit, kuten Euroopan investointipankki, kiinteistöluottopankit kuten Fannie May, Ranskan valtio, monet kaupungit eri maissa, Kiinan aluehallinnot, vesi- ja sähkölaitokset ja Suomessa Kuntarahoitus.
Ne ovat keränneet vihreillä bondeilla varoja puhtaan energian tai infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen, energiatehokkaampien kiinteistöjen rakennuttamiseen tai muihin hankkeisiin. Vihreiden bondien keskeinen ominaisuus on se, että niillä kerätyt varat on korvamerkitty ympäristötekijöitä parantavien hankkeiden rahoittamiseen.
Vihreät bondit ovat kuitenkin harvoin etuasemassa liikkeeseenlaskijan muihin velkoihin nähden. Ne asettuvat siis velkomisjärjestyksessä lainaehtojen ja pääomarakenteen mukaiseen asemaan. Vihreän bondin ostaja kantaa näin ollen liikkeeseenlaskijan kaikkien hankkeiden tai rahoittamien kohteiden liiketoimintariskiä.
Se voi olla eduksi tai haitaksi, riippuen liikkeeseenlaskijan projektiportfoliosta. Jos muut kuin vihreät hankkeet ovat liiketaloudellisesti huonompia, tulisi niiden riskien heijastua myös vihreän bondin tuottoon.
Liikkeeseenlaskijan luottolaadun arviointi ja projektiportfolion tunteminen onkin vihreisiin bondeihin sijoittavalle olennaista. Standardit vihreissä hankkeissa ovat vielä muodostumassa ja suurin ongelma on siinä, ettei asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista voi millään taata.
Tyypillisesti hankkeiden elinkaari on vuosikymmeniä, ja tässä ajassa voivat olosuhteet muuttua. Poliittiset riskit, määräysten ja säädösten muuttuminen tai jopa kuluttajien muuttuva käyttäytyminen voivat vaikuttaa paitsi hankkeen kassavirtoihin myös ympäristötavoitteiden toteutumiseen.
Laiskan sijoittajan ei välttämättä tarvitse näistä ongelmista murehtia, sillä se jää liikkeeseenlaskijan ongelmaksi. Joukkovelkakirjalainan haltijalla ei myöskään ole loppujen lopuksi sananvaltaa, sillä se kuuluu osakkeenomistajille. Vihreiden bondien ostajat syyllistyvätkin helposti viherpesuun, eli hyvältä näyttäviin sijoituksiin vailla todellista positiivista vaikutusta. Vihreisiin bondeihin sijoittavan on syytä tehdä kotitehtävänsä huolella ja tuntea sijoituskohteensa.
Vihreissä bondeissa on kuitenkin itua. Liikkeeseenlaskijoille mainekysymykset ovat entistä tärkeämpiä, joten vihreiden projektien toteutus paranee. Vihreiden hankkeiden määrän kasvaessa niiden painoarvo ja merkitys nousevat. Projekti- ja rahoitusstandardien kehittyminen parantaa läpinäkyvyyttä ja sijoittajien asemaa ja pienentää riskejä.
Vihreillä bondeilla on mahdollisuus kasvaa merkittäväksi osa-alueeksi vieraan pääoman markkinoilla, kunhan myös järkeviä rahoituskohteita löytyy.
Tomas Hildebrandt
Kirjoittaja on Evli Pankin markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja.
