Vuodet eivät ole veljiä keskenään, vaikka pitkään näin näytti olevan, kun asioita tarkastelee talouden näkökulmasta. Alkanut vuosi on startannut menneitä vuosia huomattavasti onnellisempien tähtien alla, sillä talous ja työllisyys jatkavat kasvuaan.
Jokainen taloutta ennustava taho – rahalaitos, tutkimuslaitos tai valtiovarainministeriö – joutui viime vuonna korjaamaan ennusteitaan parempaan suuntaan sen mukaan, mitä pitemmälle vuosi eteni. Kehitys näyttää vuonna 2018 jatkuvan saman suuntaisena.
Tilastokeskuksen viimeisimpien lukujen mukaan teollisuustuotanto on kasvanut yli kolme prosenttia, ja teollisuuden uusien tilausten arvo on noin 15 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tullin tuoreet vientiluvut osoittavat, että viennin kasvu on ollut viime tammi-marraskuussa noin 16 prosenttia verrattuna vuotta aikaisempaan.
Maailmaltakin tulee vahvoja viestejä. Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan maailmantalous kasvaa tämän vuoden aikana lähes neljä prosenttia. Sillä on toivottavasti myönteinen vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen.
Vaikka työllisyystilanteemmekin on parantunut, meillä on edelleen matkaa hallituksen asettamaan tavoitteeseen eli 72 prosentin työllisyysasteeseen. Pohjoismaisesta tasosta vielä vasta haaveillaan. Positiivista kuitenkin on, että kun vielä vuosi sitten hallituksen oma tavoite tuntui todella kaukaiselta, nyt sen saavuttaminen saattaa olla jopa mahdollista hallituskauden aikana.
***
Kohentunut talous- ja työllisyystilanne eivät luonnollisestikaan ole vain maan hallituksen politiikan tai työmarkkinaratkaisujen ansiota. Suurin tekijä lienee kansainvälinen talouskasvu ja sen eittämättä myönteiset vaikutukset Suomeen.
On silti hyvä muistaa, että omilla ratkaisuillammekin on väliä. Maailmantalouden yllä on positiivisista viesteistä huolimatta isoja epävarmuustekijöitä ja kysymysmerkkejä – ja tästä myös ekonomistit meitä syystäkin muistuttavat. Niitä ovat maailmanpoliittisen yleisen epävarmuuden ohella muun muassa Kiinan talouskehitys, Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja talouden kestoaihe eli osakekurssien kehittyminen. Emme myöskään saa unohtaa Yhdysvaltojen aina arvaamattoman presidentti Trumpin toilailuja.
***
Katson lopuksi taaksepäin vuoteen 2017 ja pohdin, mitä muuta vuodesta jäi mieleen kuin Suomen talouden elpyminen pitkän taantuman jälkeen. Tämä on henkilökohtainen pohdiskelu, ja meillä kaikilla on varmasti mielissä jotakin ihan omaa.
Ensimmäisenä mieleeni tulee tietysti itsenäisen Suomen syntymäpäivät ja pyöreät sata vuotta, jota juhlistettiin pitkin vuotta monin eri menoin ja tavoin. Muistan itse vielä hyvin vuoden 1967, kun Suomi juhli 50. vuottaan ja olin itse alakoululainen.
Toinen mieleenpainuva tapahtuma oli presidentti Mauno Koiviston kuolema ja hautajaiset. Suomen presidenteistä hän on itselleni kaikkein läheisin presidentti.
Kolmas mieleeni jäänyt asia on eräs toinen presidentti, eli Donald Trumpin virkaanastuminen USA:ssa. Amerikassa tapahtui se, mitä ei pitänyt. Asia on itselleni merkittävä senkin vuoksi, että minulla oli mahdollisuus viime vuonna peräti kahteen otteeseen käydä USA:ssa ja tutustua tavanomaista perusteellisemmin maan talouteen ja tämän hetkiseen poliittiseen ilmapiiriin.
Jännityksellä jään odottamaan, mitä alkanut vuosi tuo tullessaan.
Antti Palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja.
