Onko sinulta otettu viimeisen parin vuoden aikana sydänkäyrä? Oletko sinä tai läheisesi saanut diagnoosin terveysongelmaan? Tai onko kenties perheeseen tullut vauva? Jos vastasit edes yhteen kysymykseen kyllä, on mahdollista, että sinua tai läheistäsi on jo nyt hoitanut tekoäly.
Vaikka tekoäly saattaa tuntua kaukaiselta ja hankalasti hahmotettavalta tulevaisuuspuheelta, se on osa terveydenhuoltojärjestelmäämme jo nyt. Tekoäly on tärkeässä roolissa muun muassa sydämen toimintaa kuvaavien EKG-käyrien tulkinnassa sekä esimerkiksi vastasyntyneiden mahdollisen sepsiksen eli yleisinfektion toteamisessa.1
Erilaiset algoritmit keräävät ja pureskelevat potilaiden terveyteen liittyvää dataa muotoon, jossa se on helpommin ja nopeammin terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettävissä.
Nopeutta ja notkeutta hoitopolkuun
Yksinkertaisimmillaan tekoäly toimii terveydenhuollossa ammattilaisten työkaluna, joka nopeuttaa ja parantaa päätöksentekoa, tekee hoitopoluista notkeampia ja vapauttaa aikaa potilaan kohtaamiseen.
Terveyskeskuksen tai sairaalan toiminta on tehokkaampaa, mikä näkyy esimerkiksi odotushuoneessa istuskelun vähentymisenä. Vastaanotolla terveydenhuollon ammattilainen voi keskittyä potilaan kohtaamiseen, kun tekoäly hoitaa taustalla rutiinitöitä.
Tekoälyn avustaessa myös diagnosointi on tehokasta: tekoäly pystyy käsittelemään tietomääriä, joiden omaksuminen veisi ihmisaivoilta vuosia.2 Tekoäly on siis kuin terveydenhuollon ammattilaisen pään sisäisen kirjaston valtava lisäsiipi, josta voidaan hakea tietoa hetkessä. Potilaan terveysongelmaa päästään tämän lisäsiiven ansiosta ratkomaan rivakammin ja parantuminenkin voi parhaimmillaan nopeutua.
Tehokkuus diagnosoinnissa ei kuitenkaan missään nimessä saa tarkoittaa sitä, että hoidossa hosuttaisiin kustannussäästöjen toivossa. Päinvastoin, tekoäly laajentaa terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemusta tuoden tuoreimman tutkimustiedon helposti saataville.3
Päätösten on oltava edelleen ihmisten käsissä. Ero vanhaan on siinä, että päätöksentekijällä on enemmän tietoa valistuneiden päätösten muodostamiseksi.
Varhainen diagnoosi voi pelastaa sairastuneen
Arkisemman lääkäreiden ja hoitajien työn tukemisen lisäksi tekoäly on kiinteästi mukana tulevaisuuden terveysinnovaatioiden kehittämisessä. Se on osoittautunut erityisen potentiaaliseksi tulevaisuuden ratkaisuksi vaikeiden sairauksien, kuten syöpien diagnosoinnissa ja hoidossa.
Tekoäly löytää esimerkiksi rintasyövän aiheuttamat kudospoikkeamat mammografiakuvasta ihmissilmää tehokkaammin, mikä luonnollisesti nopeuttaa diagnoosin löytymistä ja hoidon aloittamista. Sen on myös havaittu pystyvän tunnistamaan tiettyjä syöpätyyppejä nopeammin kuin lääkärit, minkä myötä hoito voitaisiin aloittaa entistä varhaisemmassa vaiheessa.2 Parhaimmillaan tekoäly voi siis pelastaa potilaan hengen, kun sairautta päästään hoitamaan ennen kuin se ehtii viedä voimat.
Tekoäly on rantautunut myös lääkekehityksen puolelle. Sen avulla tutkijat voivat esimerkiksi päätellä, millaisella lääkeaineyhdistelmällä tiettyä syöpää voitaisiin hoitaa kaikkein tehokkaimmin. 2 Kun lääkärit saavat päätöstensä tueksi tekoälyn tekemän arvion, he pystyvät räätälöimään lääkehoidon entistä tarkemmin potilaan tarpeiden mukaiseksi.
Olemme tutkineet terveydenhuollon ammattilaisten suhtautumista tekoälyyn Kestävä Terveydenhuolto -hankkeessamme yhteistyössä Finanssiala Ry:n, Hyvinvointialan liiton, Lääkäriliiton, Sitran, SOSTE:n, Tehyn ja YTHS:n kanssa.
Julkistamme SuomiAreenalla Tekoäly terveydenhuollossa -kyselytutkimuksen tulokset. Alustavien tulosten mukaan tekoäly on terveydenhuollon ammattilaisille käsitteenä tuttu, mutta ei vielä arkinen työkalu. Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät tekoälyn hyödyntämisessä sekä uhkia että mahdollisuuksia: Lisääntyvätkö hoitovirheet? Miten tietoturvasta huolehditaan? Jääkö enemmän aikaa potilaiden kohtaamiselle?
Näihin kysymyksiin löydämme varmasti vastauksia, kun ymmärrys tekoälystä lisääntyy. Eräs kyselyyn vastannut terveydenhuollon ammattilainen kommentoi tekoälyä mielestäni erittäin osuvasti: ”Olen aika varma, etten edes tajua mitä kaikkea se saattaa ratkaista.”
Kati Nyman
Kirjoittaja on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskuntasuhdejohtaja.
Lähteet:
1 Tekoäly terveydenhuollossa -tutkimus, Kestävä terveydenhuolto -hanke. 2018.
2 Vähäkainu, P. & Neittaanmäki, P. 2018. Tekoäly terveydenhuollossa
3 IBM Watson: How it works.
