Onko sinulla vanhoja, kenties jopa vuosikymmeniä sitten hankittuja osakkeita?
Vanhojen osakeomistusten alkuperää voi olla vaikea jäljittää, jos osakepottisi on muuttunut osakeanneissa ja yritysjärjestelyissä. Omistuksen historia vaikuttaa kuitenkin olennaisesti osakkeen verotettavan myynti- eli luovutusvoiton laskentaan. On tärkeää tietää, miten, milloin ja millä hinnalla on hankkinut tai saanut osakkeen.
Avuksesi Taloustaito on koonnut tähän kahdentoista pörssiyhtiön osakeantihistorian vuodesta 1980 vuoden 2005 kevääseen. Yhtiöt ovat:
- Huhtamäki
- Metso
- M-real
- Nokia
- Nordea
- Orion
- Raisio
- Sampo
- Stora Enso
- Teliasonera
- UPM-Kymmene
- Wärtsilä
Nämä antiluettelot on julkaistu Taloustaidon numerossa 5/2005.
Antiluetteloiden lisäksi koosteessa on lyhyt tiivistelmä kunkin yhtiön toiminnasta ja yritysjärjestelyistä vuoteen 2005 mennessä. Koosteen tiedot on kerätty G. Kockin Pörssitieto-käsikirjoista sekä yhtiöistä.
Huhtamäki Oyj
Huhtamäki aloitti 1920 makeistehtaana, mutta yrityksen kasvaessa toiminta laajeni karamelleista muun muassa lääkkeisiin, likööreihin ja säilykkeisiin. Sittemmin kansainvälinen yhtiö keskittyi kuluttajapakkauksiin.
Vielä 1980- ja 90-luvulla panostettiin makeisiin. Huhtamäki osti Leaf-yhtiöt 1983 ja sen jälkeen useita muita ulkomaisia makeisyrityksiä. 1980-luvulla se osti kolme lääketehdasta: Medica-yhtymä Oy:n 1985 ja Oy Star Ab:n sekä Oy Rohto Ab:n 1987. Lääketukku Oy myytiin 1989 ja Jalostaja sekä Marli 1992. Euroopasta ostettiin makeistehtaita 1993.
Vuonna 1996 myytiin Leiras Oy ja Leafin Amerikan liiketoiminta ja ostettiin makeistehtaat Saksasta ja Italiasta. Vuonna 1997 myytiin Star ja ostettiin Pacific World Packaging. Pakkausyritys Sealright ostettiin 1998. Vuonna 1999 myytiin loput Leafin makeistehtaista ja ostettiin Royal Packaging Van Leer N.V. sekä Brasholanda S.A.. Yhtiön uudeksi nimeksi tuli Huhtamäki Van Leer Oyj. Vuonna 2000 teollisuuspakkaukset myytin pois ja ostettiin PRI. Seuraavana vuonna yhtiön nimi muuttui nykyiselleen eli Huhtamäki Oyj:ksi.
Huhtamäen osakeannit:
1981 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 1 uusi à 20 mk, henkilökunnalle osakkeita à 25 mk. 1983 5 vanhalla K-osakkeella 1 uusi K maksutta, 5 vanhalla 2 uutta I:tä à 26 mk, henkilökunnalle I:tä à 30 mk. 2.5.1985 Medican ostossa 5 Medican A-osakkeella 4 I-osaketta, 1 Medican K:lla 3 I-osaketta. 18.8.1986 10 vanhalla 1 uusi maksutta, 4 vanhalla 1 uusi à 40 mk. 15.6.1987 Starin ja Rohdon ostossa 1 Starilla 1 Huhtamäen I-osake, 1 Rohdolla 8 I-osaketta. 19.10.1987 yleisölle vap. I:tä à 120 mk. 5.4.1988 10 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 1 uusi à 90/50 mk (K/I).
12.6.1990 ulkomaisille sijoittajille vap. I:tä à 97,50 mk. 1993 ulkomaisille sijoittajille I:tä à 187 mk. Osakesarjat K ja I yhdistettiin 8.10.1999. 29.8.2002 1 vanhalla 3 uutta maksutta.
Metso Oyj
Metson alaa on ennen kaikkea prosessiteollisuuden koneiden ja järjestelmien kehittäminen ja valmistaminen. Metso Oyj perustettiin vasta 1.7.1999 Valmet Oyj:n ja Rauma Oyj:n kombinaatiofuusiolla, mutta Metson omistajien osakkeet saattavat olla hyvinkin vanhoja ja monen mutkan kautta Metsoon päätyneitä.
Rauma Oyj oli syntynyt 1991, kun Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy fuusioituivat Repola Oy:ksi. Sen toiminta jakautui metsäteollisuuteen sekä kone- ja metalliteollisuuteen, joka keskitettiin Raumaan.
Valmetin taustalla on 1900-luvun alkupuolelta lähtien miltei kaikkea mahdollista valtion metalli- ja konepajateollisuutta telakoista lentokone-, patruuna-, kivääri-, sytytin-, tykki-, veturi-, traktori- ja paperikonetehtaisiin. Vuonna 1946 joukko tehtaita yhdistettiin Valtion Metallitehtaiksi. Vuonna 1951 perustettiin osakeyhtiömuotoinen Valmet.
Valmet tuli pörssin päälistalle 1988 ja Rauma Oyj 1995.
Metson osakeannit:
Metso:
1.7.1999 fuusiossa 1 Valmetilla 1 Metso, 1 Raumalla 1,08917 Metsoa.
Valmet:
(listautui Helsingin pörssiin 24.10.1988) 15.8.1988 yleisölle osakkeita à 120 mk.
7.6.1994 suursijoittajille à 95,90 mk. 17.4.1996 split (1:2) 20 mk:sta 10 mk:aan. 6.6.1996 valtio myi kans.väl. sijoittajille, yhtiölle itselleen sekä yleisölle osakkeita à 73 mk sekä antoi maksutta 1 bonusosakkeen 10 osaketta kohden niille yksityishenkilöille, jotka pitivät osakkeensa 13.6.1997 asti. Valmetin henkilökuntaan kuuluva sai vastaavasti 1 bonusosakkeen kutakin merkitsemäänsä 5 osaketta kohden.
Rauma:
7.6.1995 yleisölle osakkeita à 77 mk. Lisäksi Repola Oy myi omistamiaan osakkeita yleisölle à 77 mk. 15.5.1997 UPM-Kymmene myi omistamiaan osakkeita yleisölle à 113,50 mk. 6.5.1997 UPM-Kymmene jakoi omistajilleen osan vuoden 1996 osingoistaan Rauman osakkeina, jotka arvostettiin 109,11 mk:ksi. Vähemmän kuin 500 UPM-osaketta omistavat saivat osinkonsa kokonaan rahana.
M-real Oyj
M-real on metsäteollisuusyritys. M-real (vuoteen 2001 saakka nimeltään Metsä-Serla) perustettiin 1.1.1987 Metsäliiton Teollisuus Oy:n ja G.A. Serlachius Oy:n kombinaatiofuusiolla. Vuonna 1995 Metsä-Serla osti Oy Kyro Ab:n metsäteollisuuden ja vuonna 1996 osuuksia Myllykoski Oy:n tehtaista.
Metsä-Serlan pehmopaperiteollisuus yhtiöitettiin Serla Oy:ksi (myöhemmin nimeltään Metsä Tissue) 1991. Vuonna 2004 M-real myi koko omistuksensa Metsä Tissuesta.
Vuonna 1996 myytiin Metsä-Serlan kemianteollisuus. Sahateollisuus puolestaan siirrettiin Osuuskunta Metsäliitolle 1998.
M-realin osakeannit:
Metsä-Serla:
1987 fuusiossa Metsäliiton Teollisuuden yhdellä A-osakkeella 1 Metsä-Serlan A, 1 B-osakkeella 1 Metsä-Serlan B, 2 980 800:lla C-osakkeella 2 060 874 Metsä-Serlan A-osaketta, 2 G.A. Serlachiuksen A-osakkeella 4 Metsä-Serlan A:ta ja 5 Metsä-Serlan B:tä, 3 B-osakkeella 10 Metsä-Serlan B:tä. 1.12.1987-88 8 vanhalla 1 uusi à 210/95 mk (A/B), henkilökunnalle B-osakkeita à 95 mk. 19.6.1989 8 vanhalla 1 uusi à 255/135 (A/B).
9.12.1991-1992 12 vanhalla 1 uusi à 105/55 mk (A/B). 1993 lähinnä ulkomaisille sijoittajille B-osaketta à 167 mk. 23.4.1996 split (1:5) 50 mk:sta 10 mk:aan.
23.3.2000 osakepääoma muutettiin euromääräiseksi ja osakkeen nimellisarvo 10 mk (noin 1,68 euroa) nousi 1,70 euroon. Erotus katettiin rahastoannilla. Osakkeiden lukumäärä pysyi ennallaan.
M-real:
15.3.2001 yleisölle B-osakkeita à 7 e. 15.9.2004 6 vanhalla A:lla ja/tai B:llä 5 uutta B:tä à 3 e.
Nokia Oyj
Nokia perustettiin 1865 puuhiomona. Vähitellen se laajeni paperiin, kaapeleihin ja kumiin.
Elektroniikkatuotanto alkoi Kaapelitehtaassa 1962. Nokia esitteli maailman ensimmäisen kannettavan autopuhelimen 1984.
Nokian ja Saloran radiopuhelintuotanto yhdistettiin 1979 Mobira Oy:ksi, jonka Nokia osti kokonaan 1982. Vuonna 1984 Nokia osti tv-valmistajat Salora Oy:n ja Luxor AB:n ja vuonna 1987 S.E.L.:n.
Seuraavalla vuosikymmenellä alkoi toimialojen karsiminen, ja Nokia luopui 1990-luvulla mm. tietokonetuotannosta, paperitehtaista ja renkaiden, kaapeleiden sekä televisioiden valmistuksesta. Muun muassa matkapuhelinten teholähteitä valmistanut Salcomp Oy myytiin 1999.
Nokian osakeannit:
15.9.1980 5 vanhalla kantaosakkeella 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 1 uusi etuoikeutettu osake à 120 mk. 13.9.1982 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 10 vanhalla kannalla 1 uusi kanta à 140 mk, 10 vanhalla kannalla 1 uusi etuoik. osake à 135 mk, 5 vanhalla etuoikeutetulla 1 uusi etuoik. à 135 mk, henkilökunnalle etuoikeutettuja à 135 mk. 1983 Ruotsin yleisölle etuoik. à 440 kr. 11.9.1984 3 vanhalla 1 uusi (kanta sid. à 140 mk, kanta vap. à 210 mk, etuoik. sid. à 130 mk, etuoik. vap. à 210 mk), henkilökunnalle etuoik. osakkeita à 210 mk. 11.4.1986 ulkomaisille sijoittajille kanta vap. à 500 mk, etuoik. vap. à 450 mk. 28.5.1986 split (1:5) 100 mk:sta 20 mk:aan, 4 vanhalla (na. 100 mk) 5 uutta (na. 20 mk) à 34 mk kanta sid./44 mk kanta vap. /32 mk etuoik. sid. /44 mk etuoik. vap., henkilökunnalle etuoik. sid. à 44 mk. 17.2.1988 10 vanhalla 1 uusi maksutta, 6 vanhalla 1 uusi à 105/65 mk (kanta/etuoik.).
1993 kans.väl. sijoittajille etuoik. à 159 mk. 1994 lähinnä ulkomaisille sijoittajille etuoik. à 432 mk. 24.4.1995 split (1:4) 20 mk:sta 5 mk:aan. 16.4.1998 split (1:2) 5 mk:sta 2,50 mk:aan. 12.4.1999 split (1:2) 2,50 mk:sta 0,24 euroon. 1999 Rooftop Communications Corp. myyjille à 80,17 euroa.
6.3.2000 Network Alchemyn myyjille osakkeita à 199,65 e. 10.4.2000 split (1:4) 0,24 eurosta 0,06 euroon.
Nordea Bank AB
Ruotsalaisen Nordean taustalta löytyy monta tuttua, kotimaista – ja pohjoismaista – pankkia. Muutosvauhti Nordeassa ja sen edeltäjissä oli kiihkeä koko 1990-luvun, ja moneen otteeseen on muuttunut pankin nimikin.
Nordean historia Suomessa alkaa 1800-luvulta. Suomen Yhdyspankki perustettiin 1862 ja Kansallis-Osake-Pankki 1889. Pitkään historiaan mahtuu lukuisia pankkifuusioita. Tässä parin viime vuosikymmenen tapahtumia:
HOP fuusioitiin SYPiin 1986 ja STS-Pankki KOPiin 1992. Osia Suomen Säästöpankista liitettiin KOPiin ja SYPiin 1993, ja viimein vuonna 1995 KOP ja SYP yhdistyivät Meritaksi.
Vuonna 1998 Merita ja ruotsalainen Nordbanken yhdistyivät Merita Nordbankeniksi, josta tuli myöhemmin Nordea.
Nordea on suuri finanssialan keskittymä Pohjolassa, sillä siihen (tai sen edeltäjiin) ovat 1990-luvulla yhdistyneet suomalaispankkien lisäksi Ruotsista Nordbanken (jonka olivat muodostaneet Nordbanken, PKBanken ja Gota Bank) sekä Postgirot Bank, Tanskasta Unidanmark/Unibank (joka muodostui Andelsbankista, Privatbankenista, SDS:stä, Trygistä ja Vestasta) sekä Norjasta Christiania Bank og Kreditkasse.
Nordean osakeannit:
Nordea Bank (aiemmin mm. Nordea AB, Nordic Baltic Holding eli NBH):
17.11.1997 osakevaihdossa 1 Nordbankenilla 7 NBH:ta. 24.11.1999 osakkeen nimellisarvo alennettu (osakepääoman alennus) 7 Ruotsin kruunusta 4,50 kruunuun, osakevaihdossa 1 Meritalla 1,02 NBH:ta.
25.4.2000 nimellisarvon muutos (osakepääoman alennus) 4,50 Ruotsin kruunusta 3,50 kruunuun.
Merita Oyj (SYP, Unitas):
1982 4 vanhalla 1 uusi maksutta, 2 vanhalla 1 uusi kanta à 12 mk, etuoik. à 10 mk, henkilökunnalle kantaa à 12 mk ja etuoik. à 10 mk. 1984 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 2 vanhalla 1 uusi A à 12 mk, B à 10 mk, henkilökunnalle A:ta à 12 mk ja B:tä à 10 mk. 6.2.1986 yleisölle C-osaketta à 20 mk. 1.11.1986 fuusiossa 1 HOP:llä 4 SYP A:ta. 10.11.1986 5 vanhalla 1 uusi à 14/10/16 mk (A/B/C). 19.9.1988 5 vanhalla 1 uusi à 25/12/18 mk (A/B/C).
13.9.1993 3 vanhalla 1 uusi à 10 mk, yleisölle A:ta à 15,70 mk. 2.1.1996 fuusiossa 1 Unitaksella 1 Meritan A-osake. Merita Oyj on poistunut pörssistä huhtikuussa 2000.
Kansallis-Osake-Pankki:
1980 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 3 vanhalla 1 uusi à 22 mk. 1983 4 vanhalla 1 uusi maksutta, 3 vanhalla 2 uutta à 24 mk, henkilökunnalle osakkeita à 24 mk. 1984 8 vanhalla 1 uusi maksutta, 3 vanhalla 1 uusi à 24 mk, henkilökunnalle osakkeita à 24 mk. 1985 6 vanhalla 1 uusi maksutta. 1986 osakkaille vap. osakkeita à 43 mk. 1987-88 4 vanhalla 1 uusi à 41 mk.
29.3.1993 osakkeen na. alennettu 20 mk:sta 10 mk:aan, 2 vanhalla 1 uusi maksutta, 2 vanhalla 1 uusi à 10 mk. 1993 kansainvälisille sijoittajille à 12 mk. 14.11.1994 osakkeen na. alennettu 10 mk:sta 5 mk:aan, 5 vanhalla 2 uutta maksutta, yleisölle osakkeita à 6,40 mk. 2.1.1996 fuusiossa 3 KOPilla 1 Meritan A-osake.
Orion Oyj
Lääketehdas Orion perustettiin 1917. Orioniin sulautettiin vuonna 1982 lääkeainetehdas Fermion Oy (ostettu 1970) ja 1990 lääketehdas Farmos-Yhtymä Oy (ostettu 1988). Elintarvikeyhtiö Chymos Oy myytiin 1993 ja konepajaliiketoiminta Normet 1999. Kesällä 2002 Orion osti ruotsalaisen lääkejakelijan Kronans Droghandelin. Teknokemian tuotteita valmistava ja Lumene-kosmetiikastaan kuuluisa Noiro myytiin syksyllä 2003.
Orionin osakeannit:
1980 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 1 uusi à 20 mk. 1982 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 2 uutta à 20 mk, mm. henkilökunnalle ja lääkäreille osakkeita à 45 mk. 26.4.1984 5 vanhalla (sarja A) 2 uutta B:tä à 25 mk, mm. henkilökunnalle ja lääkäreille B:tä à 90 mk.17.11.1986-87 5 vanhalla 2 uutta maksutta. 1.12.1987-88 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla (A tai B) 1 uusi B-osake à 150 mk, mm. henkilökunnalle ja lääkäreille B:tä à 170 mk. 17.10.1988 split (1:2) 20 mk:sta 10 mk:aan, 5 vanhalla (na. 20 mk) 2 uutta (na. 10 mk) à 20 mk. 20.11.1989 5 vanhalla 2 uutta maksutta.
1.12.1993 5 vanhalla 2 uutta maksutta. 12.12.1997 5 vanhalla 2 uutta maksutta. 12.12.1997 5 vanhalla 2 uutta maksutta.
17.9.2004 1 vanhalla 1 uusi maksutta.
Raisio Oyj
Yritys perustettiin 1939 Oy Vehnä Ab:na, joka teki vilja- ja rehumyllyn Raisioon. Toimintaa laajennettiin 1950-luvulla rasvoihin ja 1960-luvulla kemianteollisuuteen. Paperikemikaaleihin keskittyneestä kemianteollisuudesta luovuttiin vuonna 2004. Kolesterolia vähentävät Benecol-tuotteet tuotiin markkinoille 1995.
Oy Vehnä Ab, samaten kuin 1950 syntynyt Oy Kasviöljy olivat viljelijöiden perustamia. Vuonna 1988 Vehnän ja Kasviöljyn kombinaatiofuusiolla syntyi Raision Tehtaat Oy Ab, joka nimettiin Raisio Yhtymä Oyj:ksi 1997. Oy Vehnä Ab:hen ja sittemmin Raisioon ostettiin Hämeen Peruna 1984, Vähittäiskaupan Teollisuus Oy 1988 ja Melia Oy 1992. Raision Margariini Oy (entinen Oy Vehnä Ab:n, Oy Kasviöljyn sekä kauppiaiden perustama Margariini Oy) sulautettiin Raisioon 1995. Carlshamn Mejeri AB ostettiin 1996.
Raisio Chemicals myytiin sveitsiläiselle Ciba Specialty Chemicalsille 2004.
Vuonna 2005 Raision nimi päätettiin muuttaa Raisio Yhtymä Oyj:stä Raisio Oyj:ksi.
Raision osakeannit:
Oy Vehnä Ab:
1984 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 4 vanhalla 3 uutta à 10 mk, yleisölle à 22 mk.
Oy Kasviöljy: 1980 2 vanhalla 1 uusi à 40 mk, yleisölle à 50 mk. 1985 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 4 uutta à 50 mk, yleisölle à 75 mk.
Raision Margariini Oy:
1980 2 vanhalla 1 uusi à 45 mk, yleisölle à 50 mk. 1984 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 3 uutta à 50 mk, yleisölle à 75 mk. 1987: Oy Kasviöljylle öljytehtaasta osakkeita à 225 mk. 1988 split (1:5) 50 mk:sta 10 mk:aan, 1 vanhalla (na. 50 mk) 5 uutta (na. 10 mk) à 18 mk, yleisölle osakkeita à 27 mk, henkilökunnalle à 21 mk.
Raision Tehtaat/Raisio Yhtymä Oyj:
7.11.1988 2 vanhalla (kanta tai vaihto) 1 uusi. 1988 fuusiossa 10 Oy Vehnä Ab:n osakkeella 3 Raision Tehtaat Oy Ab:n (=RT) kantaosaketta, 1 Oy Kasviöljyllä 1 RT:n kantaosake, 1 Raision Tehtaat Oy:n osakkeella 390 RT:n kantaosaketta (Raision Tehtaat Oy Ab on eri yhtiö kuin Raision Tehtaat Oy. Raision Tehtaat Oy oli Vehnä-Kasviöljy -fuusion kolmas osapuoli, hallinnointi- ja markkinointiyhtiö, jota ei enää ole olemassa). 7.11.1988 2 kannalla 1 uusi vaihto-osake à 300 mk, henkilökunnalle vaihto-osakk. à 300 mk.
13.12.1993-94 5 vanhalla (kanta tai etuoik.) 1 uusi vaihto-osake à 250 mk. 15.12.1994 split (1:5) 50 mk:sta 10 mk:aan. 13.4.1995 fuusiossa 11 Raision Margariinilla 5 RT:n vaihto-osaketta. 10.6.1996 5 vanhalla 1 uusi à 80 mk. 26.6.1998 split (1:10) 10 mk:sta 1 mk:aan.
Sampo Oyj
Sammon taustalla on monta pankkia ja vakuutusyhtiötä, joilla on hyvin pitkä historia.
Sampo-nimi on perua vuonna 1909 perustetusta vahinkovakuutusyhtiöstä. Se toimi vakuutuksenottajien omistamana keskinäisenä vakuutusyhtiönä aina vuoteen 1987 saakka, jolloin Sampo muutettiin osakeyhtiöksi.
Sampoon on vuosikymmenten mittaan liitetty useita vakuutusyhtiöitä, mm. vahinkovakuutusyhtiö Kansa vuonna 1995. Vuonna 2000 Sampoon fuusioitiin Leonia eli entinen Postipankki. Seuraavana vuonna ostettiin Mandatum Pankki.
Sammon vahinkovakuutustoiminta on siirretty If-yhtiöön.
Sammon osakeannit:
16.9.1987 Kun Sampo muuttui osakeyhtiöksi 1987, vakuutuksenottaja sai maksutta 1 osakkeen ja lisäksi 1 lisäosakkeen jokaiselta alkavalta 1 000 markan vakuutusmaksulta. Takuuosuuksien haltijat (Kaleva, Eläke-Sampo) saivat 5 osuutta kohti 1 B-osakkeen. 11.4.1988 1 vanhalla 1 uusi à 250 mk, lisämerkintämahdollisuus osakkaille à 280 mk. 17.10.1988 2 vanhalla 1 uusi à 325 mk, lisämerkintämahdollisuus osakkaille à 400 mk.
31.12.1993 fuusiossa Teollisuusvakuutuksen vakuutuksenottajille ja takuuosuuksien omistajille 4 700 000 A-osaketta. 27.10.1997 split (1:4) 20 mk:sta 5 mk:aan.
7.2.2001 5,5 Mandatumilla 1 Sampo A. 20.4.2001 split 1:5.
Stora Enso Oyj
Stora Enso on metsäteollisuuden kansainvälinen suuryritys. Stora Enson juuret Suomessa ovat Gutzeitin sahassa, joka perustettiin Kotkaan 1872. Yhtiö muuttui Enso-Gutzeit Oy:ksi 1927.
Enso-Gutzeit Oy ja valtion perustama Veitsiluoto Oy sulautettiin kombinaatiofuusiolla Enso Oy:ksi 1.5.1996. Ensosta tuli Stora Enso Oyj, kun Ensoon päätettiin 2.6.1998 yhdistää ruotsalainen Stora.
Vuonna 2000 Stora Enso osti yhdysvaltalaisen Consolidated Papers -yhtiön.
Stora Enson osakeannit:
Enso/Stora Enso:
2.5.1996 fuusiossa 1 Enso-Gutzeitilla 1 Enso, 3 Veitsiluodon A-osakkeella 5 Enson A:ta tai R:ää, 3 Veitsiluodon E:llä 5 Enson R:ää. 27.7.-17.12.1998 Storan ostossa 1 Storan A:lla 0,50829 Enson A:ta ja 0,94313 Enson R:ää, 1 Storan B:llä 1,45142 Enson R:ää.
11.9.2000 Consolidated Papersin myyjille R-osakkeita.
Enso-Gutzeit:
1981-82 40 osakkeella yksi 100 mk vaihtovelkakirja. 15.4.1985 5 vanhalla 2 uutta à 5 mk. 15.4.1987 A. Ahlströmille Varkauden tehtaiden ostossa R-osakkeita à 20 mk. 18.4.1988 8 vanhalla 1 uusi à 18 mk. 27.6.1988 ulkomaisille sijoittajille vap. R-osakkeita à 32 mk. 24.4.1989 8 vanhalla 1 uusi à 28/22 mk (A/R).
7.12.1992 A. Ahlström Oy:lle A:ta à 27 mk ja R:ää à 20 mk metsäalueita vastaan. 7.5.1993 Oy Tampella Ab:lle A:ta à 31 mk ja R:ää à 29 mk Tampella Forest Oy:tä vastaan.
Teliasonera AB
Teliasonera perustettiin 9.12.2002, kun ruotsalainen Telia AB ja Sonera Oyj yhdistettiin.
Suomalaisen Soneran juuret ovat valtion liikelaitoksessa. Vuoden 1994 alusta posti- ja telelaitos jaettiin kahteen osaan: postin toiminta siirtyi Suomen Posti Oy:lle ja teletoiminta Telecom Finland Oy:lle. Telecomista tuli Sonera Oy ja hiukan myöhemmin Sonera Oyj. Yhtiön osakkeilla alettiin käydä kauppaa Helsingin pörssin päälistalla marraskuussa 1998.
Telia puolestaan listautui Tukholman pörssiin kesällä vuonna 2000.
Telia on Soneran tavoin aikanaan syntynyt Ruotsin valtion lennätinlaitoksesta.
Teliasoneran osakeannit:
Teliasonera:
7.10.2002 Telian ja Soneran yhdistymiseen liittyvä vaihtotarjous, jossa 1 Soneralla sai 1,5144 Telia Soneran uutta osaketta tai 5 euron käteisvastikkeen. Vaihtotarjousta seurasi samansisältöinen lunastustarjous, joka oli voimassa 31.12.2002-31.1.2003. Yhdellä vanhalla Telialla sai 1 uuden Teliasoneran.
Sonera:
21.10.1998 listautumismyynti: Suomen valtio myi yleisölle osakkeita à 45 mk ja antoi yksityishenkilöille maksutta 1 bonusosakkeen 10 osaketta kohti niille, jotka pitivät osakkeensa 16.11.1999 saakka. Soneran henkilökunnalle myytiin osakkeita à 40,50 mk. 28.9.1999 valtio myi yleisölle osakkeita à 23,75 euroa ja antoi yksityishenkilöille maksutta 1 bonusosakkeen 10 osaketta kohti niille, jotka pitivät osakkeensa 18.10.2000 saakka.
2000 valtio myi institutionaalisille sijoittajille osakkeita à 92 e. 15.11.2001 2 vanhalla 1 uusi à 2,70 e.
Telia:
Listautuminen Tukholman pörssiin, 16.6.2000 listautumisanti yleisölle à 85 kruunua.
UPM-Kymmene Oyj
Metsäteollisuusjätti UPM-Kymmene on perustettu 1.5.1996 Repola Oy:n ja Kymmene Oy:n kombinaatiofuusiolla. Yhtiön historiasta löytyy kymmeniä yrityksiä, joista osa on perustettu 1800-luvun loppupuoliskolla. Yhtiön Docellesin paperitehtaalla Ranskassa paperinvalmistus alkoi jo 1478.
Tässä muutamia merkittävimpiä yritysjärjestelyjä lähinnä 1980-luvulta: Repola Oy perustettiin 31.12.1990 Rauma-Repola Oy:n ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kombinaatiofuusiolla. Rauma-Repola oli ostanut Oy W. Rosenlew Ab:n 1987. Yhtyneisiin Paperitehtaisiin oli sulautettu Kajaani Oy 1989 ja Joutseno-Pulp Oy 1988.
Kymmene Oy (vuoteen 1983 Kymi Kymmene Oy, vuoteen 1987 Kymi-Strömberg Oy) puolestaan oli sulauttanut itseensä Oy Strömberg Ab:n 1983 (Strömberg myytiin Asealle 1986) ja ostanut Oy Kaukas Ab:n 1986 ja Oy Wilh. Schauman Ab:n 1988.
UPM:n osakeannit:
UPM-Kymmene:
1.5.1996 kombinaatiofuusiossa 5 Kymmenellä 7 UPM-Kymmeneä, 1 Repolalla 1 UPM-Kymmene.
24.3.2003 1 vanhalla 1 uusi maksutta.
Repola:
31.12.1990 fuusiossa 5 Yhtyneellä (kantaosake) 12 Repolaa, 5 Yhtyneellä (etuoik.) 8 Repolaa, 12 Rauma-Repolalla 5 Repolaa.
Rauma-Repola:
1979-80 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 2 uutta à 10 mk, henkilökunnalle osakkeita à 10 mk. 1982 Neles Oy:n ja Neltor Oy:n myyjille à 13 mk. 1985 10 vanhalla 1 uusi maksutta, 10 vanhalla 3 uutta à 10 mk (vapaat à 14 mk), henkilökunnalle osakkeita à 12 mk. 17.2.1987 fuusiossa 1 Rosenlewin A-osakkeella 10 Raumaa, 1 Rosenlewin B:llä 4 Raumaa. 20.10.1988 päärahoittajille à 35,90 mk. 14.8.1989 5 vanhalla 1 uusi à 24 mk.
Yhtyneet:
1981-82 4 vanhalla 1 uusi maksutta, 4 vanhalla 1 uusi à 100 mk, henkilökunnalle ja metsänomistajille kantaosaketta á 110 mk. 1983 5 vanhalla 1 uusi maksutta, 5 vanhalla 2 uutta à 100 mk, henkilökunnalle ja metsänomistajille etuoik. osaketta à 110 mk. 6.1.1987 split (1:5) 100 mk:sta 20 mk:aan, 4 vanhalla (na. 100 mk) 5 uutta (na. 20 mk) à 52/42 mk (kanta/etuoik.). 2.6.1987 ulkomaisille sijoittajille vapaata etuoik. osaketta à 126 mk. 2.10.1989 fuusiossa 5 Kajaanilla 6 Yhtyneiden kantaosaketta ja 3 etuoik. osaketta.
Kymmene:
1980 4 vanhalla 1 uusi maksutta, 4 vanhalla 1 uusi à 60 mk. 1983 fuusiossa 1 Strömbergillä 3 Kymiä. 1985 4 vanhalla 1 uusi maksutta, 4 vanhalla 1 uusi à 60 mk. 29.8.1986 fuusiossa 2 Kaukaan A:lla 9 Kymiä, 1 B:llä 3 Kymiä, 4 C:llä 11 Kymiä. 4.5.1987 split (1:3) 50 mk:sta 20 mk:aan samalla kun 1 vanha osake (na. 50 mk) vaihdettiin 3 uuteen (na. 20 mk), 2 vanhalla (na. 50 mk) 1 uusi (na.20 mk) à 50 mk, henkilökunnalle osakkeita á 50 mk. 15.9.1987 ulkomaille à 141 mk. 1.9.1988 fuusiossa 1 Schaumanin kantaosakkeella 5 Kymiä, 4 etuoikeutetulla 9 Kymiä, 2 vap. etuoik. osakkeella 7 Kymiä. 2.5.1989 10 vanhalla 1 uusi maksutta, 10 vanhalla 1 uusi à 80 mk, henkilökunnalle osakkeita à 100 mk.
Wärtsilä Oyj
Konepajakonserni Wärtsilän historiassa on kalkkia, sementtiä, metallia ja konepajoja.
Yhtiö on perustettu 1897. Vuoteen 1975 se oli nimeltään Lohjan Kalkkitehdas Oy, sen jälkeen Oy Lohja Ab ja vuosina 1991-2000 Metra.
Metraan sulautettiin 1991 vanha Oy Wärtsilä Ab, jonka tytäryhtiö Wärtsilä Meriteollisuus Oy oli mennyt konkurssiin 1989. Wärtsilän Sanitec-ryhmä yhtiöitettiin 31.12.1990 ja Sanitec vietiin pörssiin 1999, mutta Sanitecista luovuttiin 2001. Vanhasta Wärtsilästä oli peräisin myös Abloy, jonka enemmistö myytiin 1994, ja Abloy fuusioitiin ruotsalaisen Assan kanssa. Assa Abloy listattiin Tukholman pörssiin 1994.
Wärtsilän osakeannit:
1980 5 vanhalla 3 uutta maksutta. 1984 osakkeen na. korotettu 75 mk:aan. 20.11.1987 split (1:3,75) 75 mk:sta 20 mk:aan samalla kun 1 vanha osake (na. 75 mk) vaihdettiin 5 uuteen (na. 20 mk), 5 vanhalla (na. 75 mk) 3 uutta (na. 20 mk) à 100/50 mk (A/B), henkilökunnalle A-osakkeita à 100 mk ja B-osakkeita à 50 mk. 1.6.1989 10 vanhalla 1 uusi maksutta.
21.1.1991 fuusiossa 2 Wärtsilän sid. I:llä 2 Metran sid. A:ta, 1 Metran vap. B sekä 460 mk; 2 Wärtsilän vap. I:llä 2 Metran vap. A:ta, 1 Metran vap. B sekä 460 mk; 2 Wärtsilän sid. II:llä 2 Metran sid. B:tä, 1 Metran vapaa B sekä 220 mk; 2 Wärtsilän vap. II:llä 3 Metran vap. B:tä sekä 640 mk. 11.4.1997 1 vanhalla (A/B) 1 uusi B maksutta.
7.12.2004 rahastoanti: 2 vanhalla 1 uusi.
(Metran omistajille Sanitecia: 21.6.1999 etuoikeus merkitä 7:ää Metran osaketta kohti 1 Sanitec à 11 euroa, kuitenkin vähint. 50 kpl. 3.12.1999 maksettiin Metran osakkeelle ylimääräisenä osinkona 1,18 euroa (n. 7,02 mk) Sanitecin osakkeina. 1 Metran osaketta kohti sai osakelajikohtaisesti noin 0,09306 Sanitecin osaketta, joiden arvo oli 12,68 euroa (75,39 mk) per osake. Vähemmän kuin 100 Metran osaketta (osakelajikohtaisesti) omistavat saivat osinkonsa kokonaan rahana.)
Antiluettelon sanastoa ja selityksiä
Sana | Selitys |
Na. | Nimellisarvo |
Kombinaatiofuusio | Fuusio, jossa toisiinsa sulautuvat osakeyhtiöt lakkaavat ja syntyy uusi osakeyhtiö. |
Split, splittaus | Osakkeen jakaminen pienempiin osiin. |
Ilmaisanti, rahastoanti | Osakeanti, jossa osakkeen- omistajille annetaan osakkeita tai korotetaan osakkeiden nimellisarvoa maksutta. |
Suunnattu osakeanti | Tarjotaan osakkeiden merkintämahdollisuutta tietyille sijoittajaryhmille, usein esim. suuria sijoituksia tekeville yhteisöille tai yrityskaupoissa maksuksi myyjille. |
Päivämäärät |
Osakeantiluetteloissa on Antien ja teksteissä mainittujen |
Osakelajit | Ellei toisin mainita, osakeantiluetteloissa mainituissa anneissa vanhat osakkeet ovat oikeuttaneet merkitsemään saman lajin uusia osakkeita. |
Luovutusvoiton laskenta
Miten annit ja muut osakejärjestelyt vaikuttavat verotettavan luovutusvoiton laskentaan? Miten lasket luovutusvoittosi oikein?
Ulla Simola