Sähköiset pankkipalvelut on koettu turvallisiksi koronaepidemian aikana. Iäkkäät ihmiset ovatkin siirtymässä digimaailmaan yllättävän nopeasti. Osa tarvitsee kuitenkin tukea. Sähköistä laskutusta kannattaisi hyödyntää enemmän.
Verkkopankin käyttö mobiililaitteilla on lisääntynyt, ja se koetaan usein helpoimmaksi tavaksi käyttää verkkopankkia.
Esimerkiksi Osuuspankki kertoi toukokuun 2020 loppupuolella, että jo vuoden ajan OP-mobiilissa etenkin 70–74-vuotiaiden käyttäjien osuus on kasvanut. Koronapandemia on kiihdyttänyt muidenkin ikäihmisten siirtymistä digitaalisiin palveluihin.
Myös Nordean keväällä teettämän tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia yli 70-vuotiaista kokee pankkiasioinnin helpoksi. Pankin senioriasiakkaista 68 prosenttia käyttää verkkopankkia. Heistä 10 prosenttia käyttää pankkiasioinnissaan mobiilipankkia.
3 helppoa tapaa maksaa laskut
1. E-lasku: Paperiton vaihtoehto perinteiselle laskulle. Edellytyksenä on omassa pankissa tehtävä e-laskusopimus laskuttajittain. Valittavissa on, maksaako laskun automaattisesti vai hyväksynnän jälkeen. Voi maksaa myös mobiilipankissa.
2. Suoramaksu: Laskuttaja lähettää ilmoituksen laskusta, joka veloitetaan tililtä eräpäivänä. Käytöstä on sovittava konttorissa tai puhelinpalvelussa. Edellytyksenä on, että laskuttajalla on laskutustapana käytössä suoramaksu. Maksamisen suhteen ei edellytetä toimenpiteitä, kun suoramaksusopimus on tehty.
3. Maksupalvelu: Laskun saaja tarkistaa paperilaskut ja toimittaa maksupalvelukuoressa pankkiin. Palvelun käytöstä on sovittava pankin kanssa. Pankki hoitaa sille toimitettujen laskujen maksamisen eräpäivinä.
Lähde: Vakuutus- ja rahoitusneuvonta (FINE): Ikäihmisten pankkipalvelut
Suoramaksun ja e-laskun käyttäjä välttyy viitenumeroiden näpyttelyltä
Sähköistä laskutusta kuitenkin usein vierastetaan. Helsingin kaupunki ja Finanssiala ry käynnistivät marraskuussa 2019 sen vuoksi yhteisen pilotin, jonka tavoitteena oli rohkaista ikääntyviä asiakkaita siirtymään sähköiseen laskutukseen. Mukana pilotissa olivat lisäksi Helsingin Vanhusneuvosto, Helsingin Seniori-info, Kampin palvelukeskus ja Kaapelin mediakeskus.
Prosessivastaava Anita Andsten Helsingin kaupungilta kertoo, että suurin osa saa laskunsa kotiin vielä paperisena, ja maksaa sen itse verkkopankissa.
"Asiakkaille ei ole myöskään aina selvää, että e-laskusopimus pitää tehdä Helsingin kaupungin keskitetyn taloushallintopalvelun kanssa. Kunhan koronaepidemia hellittää, on tarkoitus lisätä neuvontaa."
Helsinki on tarjonnut myös suoramaksua 2019 loppusyksystä lähtien. Se on käytännössä sama asia kuin perinteinen käytöstä poistunut suoraveloitus.
"Suosittelemme e-laskua ykkösvaihtoehtona, mutta suoramaksukin on hyvä vaihtoehto, jos ei ole verkkopankkia käytössä. Sekä e-lasku että suoramaksu ovat vaivattomia, koska asiakkaan ei tarvitse näppäillä pitkiä viitenumeroita."
Maksupalvelukuorikin voi olla toimiva ratkaisu joissain tapauksissa, kunhan muistaa ja pystyy hakemaan kuoria pankista sekä postittamaan laskut. Pankit laskuttavat siitä yleensä muutaman euron per lasku, mutta perinteinen konttorissa maksaminen on kallein vaihtoehto.
Senioreille tarjolla opastusta
Finanssiala ry:n seurantatutkimusten perusteella sähköinen maksaminen on jo luontevaa suurimmalle osalle suomalaisista, mutta osa tarvitsee tukea ja rohkaisua. Neuvoa on onneksi tarjolla monessa paikassa; pankeilla ja kirjastoissa on paljon digiopastajia, ja lisäksi on ikäihmisten omat tietotekniikkayhdistykset.
"Mekin olemme finanssialana lähteneet mukaan valtakunnallisen toimintamallin suunnitteluun, missä mietitään, kuinka helppoa maksamista saataisiin vietyä eteenpäin", kehityspäällikkö Kristiina Siikala Finanssiala ry:stä kertoo.
"Moni pelkää, että e-laskulla ja suoramaksulla tarkoitetaan niin sanottua avointa valtakirjaa käyttää asiakkaan tiliä, mutta eihän se sitä tarkoita. Yllätyksenä on koettu aika ajoin se, että e-lasku- ja suoramaksusopimuksemme kattavat kaikki Helsingin kaupungin taloushallintopalvelun lähettämät laskut", Andsten täydentää.
Digineuvonnan haasteeksi on koettu Helsingissä sekin, että eri pankeilla on erilaisia verkkopankkeja. Myös turvallisuusasiat on mietittävä tarkasti.
"Esimerkiksi digiopastaja saa nähdä asiakkaan tilitiedot, jos asiakas antaa siihen luvan, mutta tunnuksia ei saa näyttää kenellekään. Pikavippejä ja luottohakuja ei voi tehdä asiakkaan puolesta."
Finanssiala on tehnyt myös oppaan ”Varaudu vanhuuteen”, mitä takuusäätiöt ja Martat kentällä opastavat. Siikala korostaa, että nuorempienkin kannattaa miettiä omia laskutapojaan ja tehdä ne mahdollisimman yksinkertaisiksi ja sähköisiksi siltä varalta, ettei joskus pysty itse laskujaan maksamaan.
Vanhuuteen kannattaa varautua
Pankkien palvelujen digitalisoituminen näkyy myös FINEssä, joka neuvoo ja antaa ratkaisusuosituksia pankkiasioihin liittyvissä ongelma- ja riitatilanteissa.
"Pankkiasioiden hoitaminen verkon kautta on tänä päivänä monille helpompaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta neuvontaamme tulee myös tyytymätöntä palautetta hinnoittelusta ja siitä, että perinteisiä palveluja on karsittu. Maksamisen sujuvuuden varmistamiseksi onkin tärkeää, että pankit tarjoavat neuvontaa helpon maksamisen vaihtoehdoista", jaostopäällikkö Tuomas Hidén korostaa.
Ikäihminen voi Hidénin mukaan melko helposti myöntää myös käyttöoikeuden esimerkiksi aikuiselle lapselleen pankkiasioiden hoitamiseen verkon kautta. Nuorempiakin hän suosittaa tekemään edunvalvontavaltuuksen siltä varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan.
Lisätietoa sähköisestä maksamisesta
- Finanssialan opas vanhuuteen varautumisesta: Suunnittele itse elämääsi – Talousasiat hoitoon huolella
- Onko taloutesi tasapainossa – tarkista tilanteesi
- Jäähyväiset paperille – Sähköinen maksaminen on helppoa ja turvallista (Helsingin kaupunki, Finanssiala)
Kaisa Salminen
