KARON PÖRSSI Viimeaikaisen listautumisbuumin ilahduttava piirre on ollut se, että pörssiä on käytetty sen perustehtävään: pörssissä olevien ja sinne listautuvien yhtiöiden on helppo hankkia oman pääoman ehtoista rahoitusta laajalta sijoittajajoukolta, koska osakkeella on kaiken aikaa markkinahinta. Listautumisten yhteydessä pörssiin tulleet yhtiöt ovat painaneet uusia osakkeita ja saaneet sijoittajilta euroja käytettäväksi tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen (kuten vaikkapa Nexstim ja Herantis) tai yritysostoihin (joita lienee ainakin Piipon kiikarissa).
Asiakastiedon listautuminen on toista maata. Listaaminen on yhtiön nykyiselle omistajalle, Luxemburgiin rekisteröidylle sijoitusyhtiölle, sijoituksesta irtautuminen eli exit. Pääomasijoitusyhtiö AKT Holding (ei yhteyttä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon) myy listautumisen yhteydessä vähintään kymmenen miljoonaa Asiakastiedon osaketta ja saa niistä myyntihinnan ylärajalla 155 miljoonaa euroa. Enimmillään myyntiin voidaan laittaa 11,5 miljoonaa osaketta.
Asiakastieto itse saa rahaa vain henkilöstölle suunnatusta annista, joka lisää yhtiön osakemäärää 100 000–150 000 kappaleella. Jos osakemyynti ja -anti toteutuvat ylärajojen mukaan ja osakkeen hinnaksi tulee 15,50 euroa (henkilöstöannissa 13,95 euroa, sillä henkilöstö saa merkitä osakkeita kymmenen prosenttia myyntihintaa halvemmalla), Asiakastiedon listautumisessa liikkuu rahaa yli 180 miljoonaa euroa. Sillä se on viime aikojen Suomi-IPOista selvästi suurin.
Asiakastiedon markkina-arvoksi myyntihinnan ylärajalla tulee 235 miljoonaa euroa, millä se on Suomisen ja Alma Median kokoluokkaa ja yhtä arvokas kuin Okmetic ja Comptel yhdessä. Tulikiviä Asiakastiedon hinnalla saisi yhdeksän ja Marteloita kymmenen.
Virallisella tilinpäätöksellä tappiollinen firma
235 miljoonaa euroa on melkoinen hinta firmasta, joka on tehnyt kahtena viime vuonna tappiota ja jonka liikevaihto on junnannut paikallaan. Markkina-arvoa ei selitä sekään, että yhtiöllä olisi merkittävästi varoja: Asiakastiedon oma pääoma viime vuodenvaihteessa oli 65 miljoonaa euroa. Nettovelkoja firmalla on 62 miljoonaa, joten Asiakastiedon yritysarvo lähentelee kolmeasataa miljoonaa.
Asiakastiedon tulosta ovat syöneet kovat rahoituskustannukset. Pääomasijoittajien järjestelyissä yrityksen pumppaaminen velkaiseksi ja korkojen lypsäminen on yksi keinoista maksimoida sijoituksesta saatava hyöty.
Viime vuonna Asiakastiedon rahoitusta järjesteltiin uudelleen, ja jos rahoitustilanne olisi ollut koko viime vuoden nykyisen kaltainen, viime tilikaudella nettovoittoa olisi tullut yhtiön laskelmien mukaan parikymmentä miljoonaa euroa (nk. pro forma -tuloslaskelma), kun varsinaisen IFRS-tuloslaskelman viimeinen rivi näyttää kahden miljoonan miinusta.
Ero on Asiakastiedon osakkeen hinnoittelua ja listautumismyyntiin osallistumista harkitsevan kannalta merkittävä. Pro forma -tuloslaskelmasta laskettu p/e-luku on alle 12, mikä kuulostaa tyystin toisella tapaa houkuttelevalta kohtuullisen vakaalle yhtiölle kuin se, että viimeisen rivin etumerkki on miinus.
Pro forma -tuloslaskelma antaa tässä tapauksessa oikeamman kuvan yhtiöstä kuin todelliset, toteutuneet luvut.
Bisnestiedon äärelle
Asiakastieto on informaatioyhtiö. Sillä on tietokantoja tai reaaliaikainen pääsy tietokantoihin, jotka sisältävät dataa suomalaisista yrityksistä ja yksityishenkilöstä. Jos kuluttajia palveleva yhtiö haluaa ennen asiakkuuden aloittamista tarkistaa, kannattaako henkilö ottaa asiakkaaksi, se saa apua Asiakastiedon järjestelmästä. Jos yhtiö haluaa tarkistaa, millainen on sen liikekumppanin taloudellinen tila, Asiakastieto auttaa.
Kyse on siis tietokantoihin perustuvan numeerisen datan keräämisestä, jalostamisesta ja myymisestä. Asiakastiedon asiakasyrityksille yhden transaktion hinta on pienehkö, joten mutta suurista volyymeista syntyy isot virrat.
Yhtiö jakaa liiketoimintansa neljään osaan: yritystietopalvelut, henkilötietopalvelut, asiakkuudenhallinta sekä sertifikaatit ja analyysit. Asiakkuudenhallinta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että datan pohjalta voidaan tehdä eri kriteereillä listauksia vaikkapa asiakasyrityksen markkinointikampanjan pohjaksi. Sertifikaatit – ah, ne ovat yrityksille myytäviä turhamaisuusdiplomeja!
Selvästi suurin liiketoiminnan osa ovat yritystietopalvelut, jotka tuovat yli puolet liikevaihdosta, viime vuonna 24,3 miljoonaa euroa. Henkilötietopalveluiden osuus oli 11,2, asiakkuudenhallinnan 2,8 sekä sertifikaattien ja analyysien 3,0 miljoonaa euroa.
Tietokantojen ylläpitämisen kulut ovat melko kiinteät. Se tarkoittaa, että uudet asiakkaat tai asiakasvolyymien kasvu tuovat rahaa kovalla katteella: tuloja tulee, kulut kasvavat vain marginaalisesti. Siinä piilee Asiakastiedon potentiaali.
Keskeisimpänä uhkana pidän sitä, että simppeleimmät yrityksiä koskevat tiedot ovat kenen tahansa helposti saatavilla eikä yksinkertaisen tietokannan laatiminen vaatine suuria tietoteknisiä ponnisteluja. Siksi ainakin osassa Asiakastiedon perusbisnestä alalle tulon kynnys ei ole järin suuri, ja tällaisiin palveluihin luultavasti kohdistuu kovia hintapaineita.
Tätä kilpailua vastaan Asiakastieto kamppailee tekemällä tietoja jalostavia järjestelmiä. Oletettavasti läheskään kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan tarvitse sellaisia. Listalleottoesitteessään Asiakastieto nostaa yhdeksi uhakseen asiakkaidensa säästökuurit.
Asiakastiedon suurimman asiakkaan, nimeltä mainitsemattoman rahoituslaitoksen, osuus oli viime vuonna 11 prosenttia liikevaihdosta eli vajaat 4,6 miljoonaa. Koska Asiakastiedon bisnes on erittäin skaalautuvaa, yhden ison asiakkaan menetys tarkoittaa isoa lovea tulokseen – selvästi suurempaa kuin on asiakkaan osuus liikevaihdosta.
Talouden nousukausi oletettavasti lisää Asiakastiedon palveluiden kysyntää, koska liiketoiminta on vilkkaampaa. Tiukkoina aikoina taas asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden taloustilanteeseen kiinnitetään enemmän huomiota, minkä voisi kuvitella lisätä luottotietopalveluiden tarvetta. Siksi Asiakastieto ei liene kovin syklinen.
Myyntikulut yhtiön maksettavaksi
Kun listautuvat yhtiöt yleensä tienaavat rahaa tullessaan pörssiin, Asiakastiedon kohdalla tilanne on toinen. Pääomistaja panee yhtiön maksamaan listautumiseen liittyviä kuluja niin, että henkilöstöannilla saatavista rahoista huolimatta listautumisen nettovaikutus on Asiakastiedolle 1,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Myyjät panevat kulunsa firman maksettavaksi.
Tästäkin saanee päätellä, että myymässä oleva pääomistaja lypsää Asiakastietoa kaikin keinoin ja heruttaa jokaisen pisaran, joka siitä on saatavilla.
Se ei ole kovin hyvä merkki ja saa minut suhtautumaan antiin skeptisesti. Yleensäkin varon pääomasijoittajien exitejä, koska niissä yrityksestä erittäin hyvin perillä oleva omistaja myy ostajille, jotka väistämättä tuntevat kaupan kohdetta huonommin. Huomata täytyy, että vaikka näennäisesti ja asiallisestikin myyjä on pelkästään sijoitusyhtiö, kannustinjärjestelyrakenteen myötä myös esimerkiksi Asiakastiedon toimitusjohtaja Jukka Ruuska välillisesti hyötyy Asiakastiedon listautumisesta 1,9–2,5 miljoonalla eurolla.
Tällä hetkellä tilanne pääomamarkkinoilla on kuitenkin sellainen, että pikavoittojen mahdollisuus on hyvä. Harkitsen, lähdenkö sijoitusperiaatteideni vastaisesti metsästämään Asiakastiedolla nopeaa arvonnousua. Puhtaasti pro forma -lukujen perusteella kun myynti tuntuu hinnoitellun kohtalaisesti, ja oletettavasti Asiakastiedon toimitusjohtaja, entinen Helsingin pörssin toimitusjohtaja Jukka Ruuska haluaa tehdä onnistuneen listautumisen.
Viikon trio: Pörssin halvimmat
Helsingin pörssin päälistan markkina-arvoltaan vähäisimmät yhtiöt ovat vaikeusfirmoja. Vaahto sai juuri järjesteltyä velkojaan. Trainers' House ja Takoma ovat yrityssaneerauksessa.
| Yhtiö | Markkina-arvo, meur |
| Vaahto Group | 1,8 |
| Trainers' House | 2,4 |
| Takoma | 6,3 |
Lähde: Kauppalehti, tilanne 17.3.2015.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
