Miksi ostan Elisaa, kun tarjolla on Teliasoneraa?

KARON PÖRSSI Elisa tuntuu hyvältä yhtiöltä ja osakkeeltakin. Defensiivisenä se on kohtuullisen turvallinen, vaikka pörssi tuntuisikin yleisesti ottaen hintavalta.

Suhteellisen suhdanneriippumattomien yhtiöiden osakkeita voi tarkastella riskilainoina. Elisa on maksanut viime vuosina tasaisesti 1,30 euron osinkoa. Sillä ja nykyisellä osakekurssilla Elisa antaa reilun kuuden prosentin osinkotuoton. Yli kuuden prosentin korkoa on vaikea saada. Elisan omistajat ovat kuitenkin saaneet tottua vielä parempaan osinkotuottoprosenttiin, sillä aiemmin osake on ollut edullisempi.

Millaiset edellytykset Elisalla olisi nostaa osinkoaan? Vähäiset. Itse asiassa viime vuosina Elisa on jakanut osinkoja enemmän kuin on tienannut rahaa. Samalla yhtiön velkaantuneisuus eli gearing on noussut peräti 140 prosenttiin ja korollinen nettovelka lähes 1,1 miljardiin. Elisa on maksanut osinkoja ottamalla velkaa.

Alla olevista taulukoista näkyy, että viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Elisa on tienannut osingonjakoaan enemmän vain vuosina 2012 ja 2008.

Lähde: Elisa

Tämän vuoden alkupuoliskolla Elisa teki 67 sentin osakekohtaisen tuloksen, mikä on 11 senttiä enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Elisa ei tulevaisuudennäkymissään ennusta tulosta vaan kertaeristä puhdistettua käyttökatetta. Sen yhtiö arvioi olevan viime vuoden tasolla tai hieman parempi.

"Elisan osinkopolitiikka on 80–100 prosenttia nettotuloksesta, ja Elisa on maksanut hieman nettotulosta enemmän, koska joka vuosi on ollut joitain kertaluonteisia kuluja, mutta viiden vuoden keskiarvo on suurin piirtein 100 prosenttia. Yhtiö voi tehdä näin, koska kassavirta on vahva. Elisa investoi vuosittain 200 miljoonaa euroa, ja silti sama summa riittää vielä voitonjakoon. Korkokulut ovat alhaiset – keskikorko 2,1 prosenttia. Kassavirta on kaikki euromääräistä ja täysin omassa kontrollissa, joten hyvää osinkoa on turvallista maksaa", Pohjola Pankissa operaattoreita seuraava analyytikko Kimmo Stenvall sanoo.

Pohjola ennustaa osingon nousevan ensi vuonna 10 senttiä 1,40 euroon osakkeelta. 

Isompaa lahden takaa?

Elisa vaikuttaa ihan ok:lta, mutta jos siihen sijoittamista haluaa harkita yhtään pidemmälle, on syytä kysyä: miksei sittenkin toinen kotipörssissä noteerattu teleoperaattori Teliasonera?

Balancen analyysi antaa kummallekin täydet viisi tähteä ja luonnehtii yhtiöitä "edullisiksi" ja taloudeltaan "hyviksi".

Elisan ja Teliasoneran keskeinen ero on maantieteessä. Elisa on Suomi-yhtiö, Teliasonera puolestaan touhuaa vähän siellä sun täällä. Se on viime vuoden vuosikertomuksensa mukaan matkaviestinnän markkinaykkönen Ruotsissa ja tytäryhtiöidensä kautta kolmessa Baltian maassa sekä Kazakstanissa, Azerbaidžanissa, Tadžikistanissa ja Nepalissa ja osakkuusyhtiönsä Turkcellin kautta Turkissa.

Matkaviestinnän kakkonen ruotsalaisyhtiö on Suomessa ja Norjassa, tytäryhtiöidensä kautta Uzbekistanissa, Georgiassa ja Moldovassa sekä osakkuusyhtiönsä Megafonin kautta Venäjällä.

Teliasoneralla on 61,9-prosenttisesti omistamansa Kcellin kautta Kazakstanissa lähes 13 miljoonaa kännykkäliittymää. Se on lähes yhtä paljon kuin neljässä Pohjoismaassa yhteensä.

Ruotsi on silti niin liikevaihdolla kuin käyttökatteellakin mitattuna Teliasoneran selvästi suurin markkina. Viime vuonna 57 prosenttia liikevaihdosta tuli länsinaapurista.

Teliasoneran osinko on ollut viime vuosikymmenen ajan kestävämmällä pohjalla kuin Elisan.

Lähde: TeliaSonera

Kääntöpuolena on se, että kolmen kruunun osakekohtaisella osingolla ja nykyisellä kurssilla osinkotuotto jää alle kuuteen prosenttiin. Komea luku sekin on, mutta Elisaa pienempi.

"Myös Teliasonera maksaa niin paljon osinkoa kuin sielu sietää, mutta yhtiön rakenne on monimutkaisempi ja vaikeammin hallittavissa. Yhtiöllä on ollut suuria vaikeuksia maksaa osinkoa, joka olisi kilpailukykyinen toimialalla. Keskeinen syy tähän ovat osakkuusyhtiöt Megafon ja Turkcell. Ne raportoidaan osakkuusyhtiörivillä ja ne tuovat vuodesta riippuen 35–40 prosenttia yhtiön nettotuloksesta ja siten epsistä. Yhtiöiden kassat ovat Moskovassa ja Istanbulissa eivätkä TeliaSoneran kontrollissa", Kimmo Stenvall muistuttaa.

"Viime vuosina Megafon on maksanut hyvän osingon, ja siksi myös TeliaSonera on kyennyt nostamaan osinkoaan lähelle toimialan keskiarvoa. Turkcellista osinkoa ei ole tullut useaan vuoteen, mutta ensi keväänä voi tulla isompi potti, kun omistuskuviot ovat nyt selvät. Lisäksi TeliaSoneran investoinnit ovat huomattavasti suuremmat kuin Elisalla, koska yhtiö joutuu panostamaan Euraasian verkkoihin edelleen mittavia summia. Siksi näyttää, että suhteessa osakekohtaiseen tulokseen osinko on ollut maltillisempi, mutta siihen on ollut pakottava syy", Stenvall sanoo.

"Ehdottomasti Teliasonera"

Varainhoitaja Jari Honko Ålandsbankenista, kumpi operaattoreista on mielestäsi kiinnostavampi pitkäaikaiselle sijoittajalle nyt?

"Ehdottomasti Teliasonera."

Miksi?

"Teliasonera tarjoaa selvästi paremman tuoton ja riskin suhteen", Honko perustelee.

Elisan osinkotuoton hän myöntää hyväksi, mutta muistuttaa, että Suomi ei tarjoa juuri kasvumahdollisuuksia.

"Olisi myös ihme, jos Suomen kurjistuvalla taloudella ei tulisi olemaan negatiivisia vaikutuksia operaattoreihin."

Honko muistuttaa, että Teliasonerakin antaa erittäin hyvän osingon, mutta se ei ole läheskään niin riippuvainen Suomen taloudesta.

"Yhtiöllä on myös merkittäviä taseen ulkopuolella olevia omistuksia, teknologiaa sekä runkoverkkoja, joilla on huomattava arvo.

Myös Pohjola Pankin Kimmo Stenvall valitsee kamppailuparista Teliasoneran.

"Viidennes Teliasoneran liikevaihdosta tulee Euraasian kasvumarkkinoilta, ja lisäksi sillä on kaksi vahvaa osakkuusyhtiötä Megafon ja Turkcell. Tästä huolimatta Elisan kurssikehitys on ollut selvästi vahvempi", Stenvall puntaroi.

"Teliasoneran maantieteellinen peitto on parempi. Mutta edellytyksenä on, että yhtiö parantaa huomattavasti tahtiaan Pohjoismaissa ja Baltiassa", Pohjolan Stenvall sanoo.

Hänen valintansa kahden yhtiön välillä ei ole kuitenkaan niin selvä kuin Hongon.

"Salkunhoitajien keskuudessa Elisa on etenkin ulkomailla erittäin arvostettu yhtiö vahvan kassavirtansa takia. Osake voi näyttää kalliilta perinteisillä kertoimilla, mutta siihen on selvät perusteet. Loppujen lopuksi jokaista yhtiötä johtavat ihmiset, ja periaatteessa toimialan sisällä tämä on keskeisin erottava tekijä. Elisassa on tällä hetkellä pörssin pitkäikäisin toimitusjohtaja, ja myös johtoryhmän ydin on ollut mukana pitkään – ja sen huomaa, kun katsoo, miten Elisa on kehittynyt kymmenen viime vuoden aikana. Missään muussa Euroopan maassa matkaviestinnän haastajaoperaattori ei ole mennyt tilaajamäärissä vanhan monopoliyhtiön ohi", Stenvall lisää.

Operaattoria ylipäätään?

Jos Helsingin pörssissä listattuun operaattoriin haluaa sijoittaa, ostakaamme siis Teliasoneraa. Sitä saa Helsingistä euroilla. Osingot maksetaan kruunuissa ja osinkoja käsitellään verotuksessa ruotsalaisen yhtiön osinkoina, mutta eipä siitä kummoista vaivaa koidu.

Sen sijaan pitää kysyä, onko nyt ylipäätään hyvä ostaa defensiivistä yhtiötä.

"Euroopassa defensiiviset sektorit ovat olleet hyvässä vedossa keväästä lähtien, ja yleensä operaattoreilla vuoden jälkipuolisko on ollut vahva suhteessa markkinaan", Pohjola Pankin Stenvall sanoo.

Hän lisää, että useat yrityskaupat nostavat kiinnostusta operaattoreita kohtaan. Viime viikolla esimerkiksi tanskalainen TDC ilmoitti ostavansa norjalaisen kaapelipalveluntarjoajan Getin ja ranskalainen Orange espanjalaisen Jazztelin.

Ålandsbankenin Honko huomauttaa, että Suomessa osakkeiden arvostustasot ovat kohollaan ja osakevalintoja pitää harkita tarkkaan.

"Heikosta kotimarkkinastaan riippuvaisten defensiivisten osakkeiden ostaminen ei tunnu perustellulta, jos arvostustasot ovat kovat", hän sanoo.

Viikon trio: Teliasoneran suurimmat matkapuhelinmarkkinat (liittymämäärällä mitattuna) 

Matkapuhelinliittymämäärällä mitattuna Teliasoneran ylivoimaisesti suurimmat markkinat ovat idässä. Lukuihin on syytä suhteutua sinnepäin-asenteella. Esimerkiksi Kazakstanin liittymämäärä laski toisella vuosineljänneksellä yli 600 000 liittymällä, sillä Kcell sulki lähes 800 000 käyttämätöntä liittymää.

Teliasoneran liikevaihto Kazakstanissa oli kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain 381 miljoonaa euroa, jonkin verran enemmän kuin Norjassa, jossa Teliasoneralla on 1,6 miljoonaa matkapuhelinliittymää. 

Lähde: Teliasoneran osavuosiraportti 1–6/2014.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.