KARON PÖRSSI Olen kirjoittanut tällä palstalla useaan otteeseen meidän kaikkien yhteisestä sijoitusyhtiöstä Solidiumista. Kirjoitusteni sävy on useimmiten ollut kauniisti sanottuna vähintään kriittinen.
Se ei johdu siitä, että minusta olisi erityisen hauskaa mollata ketään tai mitään. Kirjoittaisin erittäin mielelläni Solidiumin komeista onnistumisista ja ihastelisin valtion sijoitussalkun hienoa menestystä.
Valitettavasti siihen ei ole ollut aihetta. Solidiumin strategiaksi tuntuu muodostuneen ostaminen kalliilla, putoavassa puukossa pysytteleminen ja myyminen halvalla. Tämän osoittaa Solidiumin kauppojen tarkastelu.
Toimintahistoriansa aikana Solidium on myynyt salkustaan kokonaan pois Tikkurilan ja Spondan osakkeet sekä vähentänyt painoaan TeliaSonerassa ja Sammossa. Rahaa se on sijoittanut aivan toimintansa alkuvaiheissa Elisaan ja Tietoon. Myöhemmin Solidium on sijoittanut Metsoon ja Outoteciin ostamalla osakkeita markkinoilta sekä Outokumpuun ja Talvivaaraan yritysten erilaisten muodonmuutosmyllerrysten yhteydessä. Talvivaaraa Solidium on ostanut myös pörssistä.
Talvivaaran ja Outokummun sijoituscaset ovat monimutkaisia tutkittavaksi lyhyesti. On kuitenkin selvää, etteivät ne ole olleet Solidiumille superjättipotteja. On mahdollista, ettei Solidium saa kuunaan Talvivaara-sijoituksistaan takaisin senttiäkään. Outokumpu-sijoitusten tulevaisuuden kannalta hyväksi saattaa osoittautua osakkeiden osto sopuhintaan ThyssenKruppilta.
Myyntikohteiden kurssit nousseet
Puhtaista pörssin kautta tehdyistä kaupoista tai blokkina jollekin yksitäiselle ostajalle myydyistä osakkeista Solidiumin saldo näyttää lohduttomalta. Solidium on myynyt omistuksiaan kahdeksan kertaa. Vain yksi myynneistä on tehty nykykurssia korkeampaan hintaan: TeliaSoneran painon alentaminen huhtikuussa 2011 vaikuttaisi olleen järkevä veto, sillä nyt samalla rahalla saisi ostaa takaisin enemmän TeliaSoneraa. Valitettavasti tuolloinen kauppa oli pienin Solidiumin tekemistä neljästä TeliaSonera-myynnistä.
TeliaSoneraa Solidium on myynyt yhteensä 1,515 miljardilla eurolla. Ne saadakseen se on joutunut luopumaan reilusta 279 miljoonasta TeliaSoneran osakkeesta. Keskimyyntihinta on siis ollut 5,43 euroa, kun pörssissä osake maksaa tällä haavaa hieman enemmän.
Toinen euroissa merkittävä myyntikohde on Sampo, jota Solidium on myynyt 450 miljoonalla eurolla. Sammon osakekurssi on noussut viimetalvisten myyntien jälkeen yli 20 prosenttia, minkä lisäksi yhtiö on maksanut mukavan osingon.
Alla olevassa taulukossa on vertailtu vain osakkeiden kurssimuutoksia. Osinkoja ei ole otettu huomioon. Huomata täytyy sekin, ettei kurssimuutoksia ole suhteutettu pörssin yleiseen kehitykseen. Kurssitietoina on käytetty perjantaina 30.1.2015 vallinneita noteerauksia.
Solidiumin myynnit |
Myynti- kurssi |
Kurssi nyt |
Muutos |
6.11.2014 TeliaSonera |
5,47 | 5,50 | 1 % |
25.2.2014 Sampo |
35,59 | 43,23 | 21 % |
4.9.2013 TeliaSonera |
5,38 | 5,50 | 2 % |
18.10.2012 Sponda |
3,50 | 4,08 | 17 % |
26.3.2012 TeliaSonera |
5,06 | 5,50 | 9 % |
19.4.2011 TeliaSonera |
6,93 | 5,50 | -21 % |
25.11.2010 Tikkurila |
14,97 | 16,00 | 7 % |
16.11.2010 Sponda |
3,30 | 4,08 | 24 % |
Ensiostot tuottavia, Outotec onneton
Solidiumin uusista panostuksista Outokumpu ja Talvivaara ovat omia lukujaan. Niiden lisäksi Solidium on ostanut pörssistä neljää osaketta yhteensä kymmenessä yhteydessä. Näistä kaupoista euroissa eniten on käytetty Outotecin ostamiseen keväällä 2012 ja Tiedon hankintaan keväällä 2010.
Solidimin alkutaipaleen ensimmäisiä manöövereja oli Elisan ostaminen. Solidium sai aporttina valtiolta operaattoriyhtiön osakkeita, jotka olivat eri vaiheiden jälkeen päätyneet valtiolle finanssikriisin mainingeissa vaikeuksiin ajautuneelta islantilaisomistajalta. Samassa yhteydessä Solidium osti pienen erän Elisaa markkinoilta, jotta se sai omistusosuutensa nousemaan kymmeneen prosenttiin.
Nuo kaupat ovat prosenttimielessä Solidiumin tähän asti tuottoisimmat: Elisan kurssi on yli kaksinkertaistunut kesäkuusta 2010, ja lisäksi yhtiö on maksanut runsaita osinkoja.
Myös toinen alkutaipaleen panostus, Tieto, on tuottanut hyvin. Samoin Metson ostaminen syyskuussa 2011 osui hyvään saumaan. Sittemmin Metson kurssi on noussut tuolloisesta ostohinnasta, ja lisäksi Metson osakkeenomistajat ovat saaneet Valmetin osakkeita. Taulukossa on otettu huomioon jakautuminen.
Niiden sijaan satsaukset kaivosklusteriyhtiö Outoteciin eivät ole onnistuneet. Kurssi on laskenut rankasti. Taulukossa on otettu huomioon Outotecin osakkeen jakaminen, jossa yhdellä osakkeella sai kolme uutta.
Ostot markkinoilta |
Osto- kurssi |
Kurssi nyt |
Muutos |
syksy 2014 Outotec |
5,35 | 5,05 | -6 % |
kesäkuu 2014 Metso |
27,97 | 26,70 | -5 % |
helmikuu 2014 Outotec |
7,08 | 5,05 | -29 % |
kevät 2013 Outotec |
12,20 | 5,05 | -59 % |
syksy 2012 Outotec |
9,11 | 5,05 | -45 % |
kevät 2012 Outotec |
9,67 | 5,05 | -48 % |
syyskuu 2011 Metso |
22,90 | 38,12 | 66 % |
marraskuu 2010 Elisa |
15,88 | 23,69 | 49 % |
kevät 2010 Tieto |
15,59 | 22,44 | 44 % |
kesäkuu 2009 Elisa |
11,20 | 23,69 | 112 % |
"Suunnittelimme Talvivaarasta metallien jatkojalostajaa"
Miksi Solidiumin track record ostoissa ja myynneissä on näin kehno, Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen?
"Solidiumilla on kaksi keskeistä sijoituskriteeriä: taloudellinen tuotto ja yhtiöiden kansallinen merkittävyys. Kokonaan pois myytyjen yhtiöiden eli Spondan ja Tikkurilan kohdalla kansallisen merkittävyyden kriteerin ei enää katsottu toteutuvan. Molempien kohdalla saatiin myös omistajaksi pitkäjänteinen ja sitoutunut kotimainen ankkuriomistaja. Vaikkakin Tikkurilan ja Spondan osakekurssit ovat nyt korkeammalla kuin yhtiöistä irtautumisen aikaan, on hyvä huomata, että ne ovat kehittyneet Helsingin Pörssin yleisindeksiä heikommin (irtautumishetkestä Tikkurila 7 prosenttia vs. yleisindeksi 21 prosenttia, Sponda 17 prosenttia vs. 50 prosenttia). Mikäli siis yhtiöt olisivat olleet vielä Solidiumin salkussa, olisi osakesalkkumme tuotto jäänyt tässä suhteessa indeksistä."
"Sammon ja TeliaSoneran osakkeita on myyty etupäässä omistajan Solidiumille asettaman tuloutusvelvoitteen täyttämiseksi. Viiden vuoden aikana olemme maksaneet voitonjakoa valtiolle 1,5 miljardia euroa yli salkkuyhtiöistä saamiemme osinkojen. Salkkumme rakennetta arvioiden on melko selvää, että kyseiset kaksi yhtiötä ovat parhaiten mahdollistaneet näin merkittävien pääomien irrottamisen. Yhtiöiden paino salkussamme on edelleen suuri ja molemmissa on erittäin hyvä likviditeetti, mikä mahdollistaa nopeat operaatiot tehokkaaseen hintaan. Myyntien rinnalla olemme laskeneet liikkeeseen sekä Sammon että TeliaSoneran osakkeisiin perustuvat vaihdettavat velkakirjalainat. Olemme siis käyttäneet myös velkarahaa tuloutusvelvoitteemme täyttämiseen. Tämä on mahdollistanut kyseisten osakkeiden arvonnousupotentiaalin säilyttämisen ja lainan ottamisen erittäin alhaisella korkokustannuksella – jälkimmäinen velkainstrumentti jopa nollakorolla –, jolloin vaikutus Solidiumin kokonaistuottoon on selvästi positiivinen."
"Talvivaaran osalta on selvää, että sijoitus on ollut Solidiumin tavoitteiden suhteen epäonnistunut. Yhtiö on kohdannut vaikeuksia, joiden johdosta ei ole ollut mahdollista toteuttaa Solidiumin alkuperäisen kiinnostuksen kannalta keskeisiä suunnitelmia yhtiön laajentamiseksi useiden mineraalien kaivosyhtiöksi ja metallien jatkojalostajaksi. Jo sijoitusta tehdessä oli tiedossa, että yhtiöön liittyvät riskit ovat korkeita ja tässä tapauksessa useat niistä ovat realisoituneet. On toki syytä huomata, että Talvivaaran paino Solidiumin osakesalkussa on suurimmillaankin ollut noin 1 prosentti ja näin ollen vaikutus kokonaistuottoon on rajallinen."
"Outotec on yhtiönä hyvin syklinen, ja uskomme edelleen yhtiön menestymisen edellytyksiin. Ensimmäiset ostomme teimme nykyistä selvästi korkeammalla osakekurssilla, mutta olemme viime kuukausina hyödyntäneet myös alhaisempaa hintatasoa. Kun menimme yhtiöön omistajaksi vuonna 2012, halusimme nostaa omistuksemme melko nopeasti 10 prosentin tasolle. Näin meistä muodostui merkittävä ankkuriomistaja yhtiöön, jonka omistajapohja oli muutoin varsin hajanainen."
Puolivuotistiedotteesta aistin pientä turhautumista siihen, että valtio käyttää Solidiumia lypsylehmänä ja käytännössä pakottaa yhtiötä myymään salkustaan osakkeita. Miten tässä näin kävi?
"Omistajamme Suomen valtio määrittää Solidiumiin kohdistuvat tavoitteet ja toiminnan raamit. Kuten totesimmekin, on tärkeää tehdä tietoisia valintoja sen suhteen, miten vahvasti Solidiumin kohdalla toisaalta arvonluontiin keskittyvän pitkäjänteisen ankkuriomistajan ja toisaalta budjettitalouden maksajan roolit painottuvat."
Viime vuoden loppupuoli penkin alle
Viime vuoden loppupuolisko oli Solidiumille mahalasku. Heinä-joulukuussa Solidiumin osakesijoitusten tuotto oli 5,2 prosenttia pakkasella, kun samana aikana OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi nousi 2,0 prosenttia. Kalenterivuoden 2014 aikana Solidiumin osakesijoitustuotot olivat 7,1 prosenttia, kun indeksi nousi 10,6 prosenttia.
Solidiumilla on osakesijoitusten lisäksi rahamarkkinasijoituksia. Koko Solidiumin salkun viime vuoden tuotto oli 6,2 ja loppuvuoden 4,8 prosenttia.
Myös Suomeen sijoittaville osakerahastoille vuosi 2014 oli vaikea. Niiden joukossa Solidium olisi pärjännyt koko vuonna mallikkaasti. Koko vuoden jaksolla Solidium olisi osakesijoitustensa osalta ollut Suomi-rahastojen joukossa kahdestoista yhdessä FIM Fennon kanssa. Rahastoraportin vertailussa on vuosituottojen osalta 38 Suomi-rahastoa.
Viime vuoden jälkipuoliskon eli Solidiumin uuden tilikauden ensimmäisen puoliskon osaketuotoilla Solidium olisi jäänyt 35:nneksi neljänkymmenen Suomi-osakerahaston joukossa. Rahastoista sitä kehnommin menestyivät Taaleritehdas Mikro Markka Osake, Nordea Suomi Small Cap, OP-Suomi Pienyhtiöt, Taaleritehdas Arvo Markka Osake, Alfred Berg Small Cap Finland ja Nordea Suomi 130/30. Huonosti pärjänneet rahastot olivat siis etupäässä pieniin yhtiöihin keskittyneitä salkkuja.
Vuoden loppupuolisko oli kylmää kyytiä suuriin yhtiöihin painottuneen Solidiumin salkulle. Huono menestys johtui ennen muuta kaivos- ja metalliklusterisijoitusten huonosta kehityksestä: Talvivaaran kurssi laski laskennallisesti 57, Outotecin 43, Outokummun 35, Rautaruukin hotkaisseen SSAB:n 28 ja Metson 10 prosenttia.
Viikon trio: Solidiumin suurimmat
Sampo | 2,9 mrd |
TeliaSonera | 1,8 mrd |
Outokumpu | 0,6 mrd |
Lähde: Solidium
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Voit tavata Karo Hämäläisen myös Vero2015-tapahtumassa 11.-12.3.