KARON PÖRSSI Viimeviikkoinen Patria-kauppa osoitti suuntaa, joka on ollut tiedossa jo aiemmin: valtio myy omistuksiaan. Vaikka viime aikoina myynnit on pääosin suunnattu teollisille ostajille tai huutokauppaamalla Solidiumin salkussa olevia osakkeita instituutiosijoittajille, yksityistämishippusia voi jatkossa tulla myös tavallisten pörssisijoittajien ulottuville.
Patrian puolikkaan myyminen norjalaiselle pörssilistatulle mutta Norjan valtion enemmistöomistamalle Kongsbergille on perusteltu veto pörssilistaamiseen verrattuna. Patriaa suurempi norjalaisyhtiö pystyy antamaan suomalaisyhtiölle myyntitukea, ja synergiaedut ovat molemminpuolisia. Siksi kauppa oli luultavasti Patrian ja valtion kokonaisedun kannalta fiksumpi kuin Patrian vähemmistön myyminen pörssisijoittajille olisi ollut.
Strateginenkin kaupan
Patria-kauppa myös muistuttaa, ettei omistuksia realisoitaessa strateginen intressi ole pyhä.
Patria on valtion omistajapolitiikassa luokiteltu – ymmärrettävästi – yhtiöksi, jossa valtiolla on strateginen intressi. Patria paitsi valmistaa aseita Suomen armeijan käyttöön myös huoltaa niitä. Patria-konserniin kuuluva Millog "tarjoaa maavoimamateriaalien elinkaaren tukipalveluita sotilasasiakkaille ja strategiselle kumppanille Suomen puolustusvoimille".
Valtion omistajuusluokittelussa yhtiöt on jaettu kolmeen koriin omistuksen perusteen mukaan:
1) yhtiöt, joilla on valtiolle strateginen intressi,
2) yhtiöt, jotka hoitavat erityistehtävää, ja
3) yhtiöt, joissa valtiolla on sijoittajaintressi.
Sijoittajaintressin yhtiöt ovat periaatteessa kaupan, jos hinnasta sovitaan. Jo aiemmin listatuista yhtiöistä omistajapolitiikassa strategisiksi luokitellaan Fortum, Neste ja Finnair. Valtio omistaa niistä kaikista yli puolet, eivätkä ne kuulu Solidiumin salkkuun.
Ekokem pörssiputkessa
Pörssiputkessa on jo jonkin aikaa kypsynyt ongelmajäteyhtiö Ekokem, josta valtio omistaa kolmanneksen. Outokummusta syrjäytetyksi tulleen Karri Kaitueen johdolla Ekokem profiloi itseään trendikkäästi kiertotalousyhtiöksi ja tienaa siten korkeampaa itselleen arvostuskerrointa.
Ekokemin osakkeilla on käyty kauppaa listaamattomien yhtiöiden kauppaan erikoistuneen Privanet-pankkiiriliikkeen kautta. Yhden osakkeen hinta on viime aikoina liikkunut satasen kantturoissa, millä yhtiön markkina-arvoksi tulee vajaat 400 miljoonaa euroa.
Valtion jälkeen muita suuria omistajia ovat Kuntaliitto, Ilmarinen ja HSY-kuntayhtymä. Mahdollisen listautumisen yhteydessä luultavasti toteutettaisiin yhdistetty anti ja myynti, sillä ainakin valtion rahahalut ovat ilmeiset, mutta toisaalta Ekokem tarvitsee rahaa kasvuhankkeisiinsa.
Altia parantaa menoaan
Alkoholivalmistaja Altia kuuluu niihin yhtiöihin, joissa valtiolla on vain sijoittajaintressi. Koskenkorvavalmistajassa olisi aineksia suosituksi kansanosakkeeksi, mutta omistajan eli valtion kannalta myyminen suoraan teolliselle kumppanille voi olla houkuttelevampi vaihtoehto.
Altia paransi tulostaan selvästi viime vuonna. Tilivuoden 2015 liikevoitto nousi edellisvuoden tappiolta 25,3 miljoonaan euroon. Ilman kerta- ja rahoituserien vaikutusta siitä voisi laskea saavan parinkymmenen miljoonan euron tuloksen verojen jälkeen. Jos Altialle hyväksyisi p/e-luvun 15, markkina-arvoksi tuli 300 miljoonaa euroa.
Altian tuloksessa lienee tulosparannuksesta huolimatta vieläkin virittämisen varaa.
Pieniä tai tappiollisia
Muut puhtaasti sijoittajaintressin yhtiöt valtion omistajuusluokittelussa ovat Art and Design City Helsinki, Kemijoki, Nordic Morning ja Raskone.
Helsingin Arabianrannan kehittämistä koordinoiva Art and Design City Helsinki on mitättömän pieni yhtiö, jolla ei ole taloudellista merkitystä. Valtio omistaa siitä reilun kolmanneksen.
Lähinnä Kemijoen vesivoimaloita omistava ja pyörittävä Kemijoki Oy tuottaa osakkailleen sähköä omakustannushintaan. Valtio omistaa yhtiöstä puolet. Kemijoki Oy:n osakkeita valtio voisi myydä lähinnä paljon sähköä käyttäville teollisuusyrityksille.
Viestintäkonserni Nordic Morningin juuret ovat Editassa, jonka aiempi nimi oli vähemmän seksikäs Valtion painatuskeskus. Nordic Morningin liikevaihto laski viime vuonna aavistuksen. Reilun sadan miljoonan euron liikevaihdolla syntyi pieni tappio.
Nordic Morningin tulos täytyy saada kuntoon ennen kuin sitä kannattaa alkaa kaupitella tai tuoda pörssiin.
Sama pätee työkoneita ja hyötyajoneuvoja huoltavaan Raskone-yhtiöön. Raskone ei ole vielä kertonut viime vuoden tuloslukukaan, mutta vuonna 2014 tulos oli tappiolla.
Posti odottaa lakimuutoksia
Niitä yhtiöitä, joissa valtiolla on strateginen intressi, valtio voi myydä, kunhan se säilyttää määräysvallan itsellään. Sijoittajan kannalta tällainen on ongelmallista. Jos suurimmalla omistajalla on strateginen intressi yhtiöön, kohdellaanko pääomistajaa eri tavoin kuin muita osakkeenomistajia? Se olisi osakkaiden tasapuolisuusperiaatteen vastaista. Jos taas kaikkia osakkaita kohdellaan tasapuolisesti, kuinka valtio voi katsoa, että sillä on yhtiöön strategista vaikutusvaltaa?
Strategisten tai eritystehtäväyhtiöiden joukossa on varsin monenmoista sakkia. Suuria ja siksi niin sijoittajien kuin valtion rahantarpeen kannalta kiinnostavia yksityistettäviä yhtiöitä voisivat olla Posti ja VR. Kummankin historiallista perustoimialaa on avattu ja suunnitellaan avattavaksi kilpailulle.
Euroopassa on esimerkkejä etenkin valtiollisten postiyhtiöiden yksityistämisestä. Posti Groupin kannattavuus on vaikeassa markkinatilanteessa ollut viime vuodet vaatimatonta. Viime vuonna 1,6 miljardin euron liikevaihdolla syntyi vajaan 50 miljoonan euron oikaistu liiketulos. Viime vuonna paketti- ja logistiikkapalvelut sekä Itella Venäjä tuottivat tappiota, postipalvelut ja OpusCapita toivat tulosta.
Postilakia aiotaan uudistaa tänä vuonna. Tällä hetkellä postilaki velvoittaa keräämään ja jakelemaan yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvat kuluttajalähetykset viitenä päivänä viikossa. Pykälä lienee keskustelun alla. Postia tuskin kannattaa panna osinkaan lihoiksi ennen kuin lakimuutos on voimassa ja Posti saanut viritettyä itsensä uuden, luultavasti väljemmän lain mukaiseksi.
Strategisen intressin yhtiöistä kinkkisessä tilanteessa on hyvässä pörssiliidossa ollut Finnair. Finnairin naittamista toiselle lentoyhtiölle on ilmeisesti suunniteltu, mutta se voi olla vaikeaa, jos valtio pitää kiinni siitä, että sen täytyy omistaa osakkeista yli puolet.
Viikon trio: Strategisen intressin pörssiyhtiöt
Kolmesta pörssiyhtiöstä, joissa Suomen valtiolla on strateginen omistajaintressi, selvästi parhaassa vedossa viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut Finnair. Pitkällä aikavälillä Finnair on tosin ollut surkea omistuskohde: nykyistä kurssitasoa korkeammalla oltiin jo kolmekymmentä vuotta sitten syksyllä 1986.
| Yhtiö | Kurssikehitys 12 kk |
| Finnair | 70,9 % |
| Neste | 23,8 % |
| Fortum | -32,3 % |
Lähde: Nordnet, tilanne: 18.3.2016.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
