Yhdysvaltain pörssi on edelleen hyvä vaihtoehto osakesijoitusten hajautukseen, vaikka sikäläisten teknologiajättien kurssit hipovatkin pilviä. Minne muualle sijoituksia kannattaa nyt hajauttaa?
Helsingin pörssin alavire on saanut monet osakesäästäjät harmittelemaan salkkunsa suurta Suomi-painoa. Nyt jos koskaan on syytä aloittaa osakeomistusten maantieteellinen hajauttaminen, sanoo kaksi sijoitusmarkkinoita pitkään seurannutta konkaria.
"Mitä pienempi otos osakkeita salkusta löytyy, sitä suurempi riski on, että joukkoon mahtuu yhtä aikaa huonoja osakkeita. Muutaman Suomi-osakkeen salkussa yhdenkin yhtiön ongelmat näkyvät vahvasti kokonaistuotossa. Hajauttaminen pienentää yrityskohtaista riskiä", S-pankin päästrategi Lippo Suominen perustelee.
Finlandia Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Vesa Engdahl huomauttaa, että Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvo on 0,3 prosenttia maailman kaikista pörsseistä.
"Vaatii aika paljon uskoa ja luottamusta kuvitella, että maailman menestyksekkäimmät pörssiyhtiöt ja parhaimmat tuotot löytyvät tästä pienestä joukosta."
Raju tuottoero Yhdysvaltoihin
Engdahl on kasannut historiallista näyttöä siitä, että sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä muihin pörsseihin sijoittamalla on ollut mahdollista saada Helsinkiä parempaa tuottoa. Rajuin tuottoero keskeisistä markkinoista on Yhdysvaltain kanssa.
Puolentoista viime vuoden aikana Amerikan osakemarkkinat ovat toipuneet täysin heikosta jaksosta ja yltäneet uusiin huippuihin. Samaan aikaan Helsingin pörssin alamäki on jatkunut myös kuluvan vuoden alkupuolella.
Engdahl laski, että vuoden 2023 alun ja kuluvan vuoden helmikuun lopun välisenä aikana Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin yhtiöt toivat sijoittajille 34 prosentin tuoton osingot mukaan lukien.
Helsingin pörssissä tuotto jäi samaan aikaan kuusi prosenttia miinukselle, vaikka osingot laskettiin mukaan.
"Ero on vieläkin karmaisevampi, kun tuottoeroja katsoo pitkällä aikavälillä."
Engdahl on laskenut, että kymmenen viime vuoden aikana Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin kokonaistuotto on ollut noin 330 prosenttia. Samalla jaksolla Suomen OMX Helsinki -indeksi on tuottanut noin 100 prosenttia.
"Ja vuosituhannen alusta lähtien Suomen ja Yhdysvaltain osakemarkkinan tuottoero on ollut huimat 350 prosenttiyksikköä osingot mukaan lukien. Kurjaa on, että ilman osinkoja Helsingin pörssin tuotto on jäänyt reippaasti miinukselle vuodesta 2000 alkaen", Engdahl sanoo.
Hänen mielestään on hyvä syy olettaa, että tuottoerot jatkuvat tulevaisuudessa. Yhdysvalloissa talous ja yritykset ovat dynaamisempia ja joustavampia kuin Euroopassa.
"Viimeisen 10–20 vuoden aikana amerikkalaisten yritysten innovaatiot ja investoinnit uuteen teknologiaan ovat olleet aivan eri luokkaa kuin meillä. Tuottavuuskehitys on radikaalisti meitä vahvempaa."
MITEN HAJAUTTAA SUOMI-SALKKUA? | "Kansainvälisille markkinoille sijoituksia on usein järkevintä hajauttaa rahastoilla. 10–20 prosentin Suomi-paino salkussa riittää."
Toimitusjohtaja Vesa Engdahl, Finlandia Rahastoyhtiö
Vieläkö Amerikkaan uskaltaa sijoittaa?
Myös Lippo Suominen huomauttaa, että Yhdysvaltain talous on vuodesta toiseen osoittanut dynaamisuutensa. Esimerkiksi viime vuonna maan talous ja yritysten tulokset lähtivät odotettuakin rivakampaan nousuun, joten osakemarkkinoiden nousulle on ollut hyvää pohjaa.
Tänä vuonna kasvun odotetaan Yhdysvalloissa hidastuvan, mutta taantumasta ei pitäisi ekonomistien mukaan olla pelkoa toisin kuin Euroopassa.
Myöskään tulevien presidentinvaalien ei uskota heiluttelevan suuresti taloutta tai osakemarkkinoita, sillä molemmat pääehdokkaat Joe Biden ja Donald Trump ajavat yritysmyönteistä politiikkaa.
Mutta ovatko ennätyksiä rikkoneet kurssit kohonneet jo liiankin korkealle? Uskaltaako Yhdysvaltain pörsseihin enää sijoittaa?
"Yhdysvaltain osakkeet ovat arvostukseltaan kalliita. Oleellista kurssikehitykselle kuitenkin on, kuinka talous kehittyy ja toteutuvatko yritysten odotukset tuloskasvusta. En ehkä kaikkia ropoja laittaisi Yhdysvaltain pörssiin, mutta kyllä siellä kannattaa olla jatkossakin mukana kohtuullisella painolla", Suominen sanoo.
Vesa Engdahl muistuttaa, että Yhdysvalloissa huimimmat nousut on nähty seitsemän suuren teknologiayhtiön (Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla) kursseissa. Hänestä suurenmoiseksi seitsikoksikin kutsutut yhtiöt ovat nyt hintavia suhteessa tuloskuntoon.
"Mutta kun niitä ei lasketa mukaan, ei Yhdysvaltain osakemarkkina enää näytäkään niin kalliilta."
Engdahlin mukaan pienten ja keskikokoisten pörssiyhtiöiden arvostukset ovat selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Pienet yhtiöt ovat hänestä historiallisesti jopa edullisesti hinnoiteltuja.
"Jos Yhdysvalloissa riittää talouskasvua, yritysten tulokset kasvavat ja talouden rakenteet ovat kunnossa, niin vaikeaa sijoittajan on olla sieltä pois."
MITEN HAJAUTTAA SUOMI-SALKKUA? | "Helpoimmalla pääsee, jos rinnalle ostaa maailman osakkeisiin sijoittavaa rahastoa. Yhdessä paketissa saa kasvavaa Yhdysvaltoja, elpyvää Eurooppaa ja edullisia kehittyviä markkinoita."
Pääastrategi Lippo Suominen, S-pankki
Eurooppaankin voi hajauttaa
Suominen muistuttaa, että osakkeiden maantieteellistä hajautusta voi tehdä myös Atlantin tällä puolella.
"Jo Tukholman pörssistä löytyy lukumääräisesti ja toimialoilla mitattuna huomattavasti suurempi valikoima osakkeita kuin Helsingissä."
Suomisen mielestä muun Euroopan pörssien kehitys on ollut viime kuukausina yllättävänkin hyvää.
"Kovin dynaamiseksi maanosan taloutta ei voi tosin sanoa, ja näkymätkin ovat epävarmat. Toisaalta osakkeiden arvostukset ovat Yhdysvaltoja matalammat."
Kehittyvät taloudet ovat alle kymmenen prosenttia maailman osakemarkkinoista. Suomisen mielestä ilman niitäkin osakesäästäjä pärjää. Toisaalta silloin sulkee osakesalkustaan pois alueita, joilla on luontaista talouskasvua, väestö kasvaa ja työn tuottavuus paranee koko ajan.
"Arvostukseltaan kehittyvien talouksien osakkeet ovat nyt erittäin matalalla. Jos menee hyvin, tuottomahdollisuudet ovat hyvät. Toisaalta riskitkin ovat kovat. Venäjä on tästä pahimpia esimerkkejä", Suominen mainitsee.
Maantieteellistä hajautusta voi tehdä suorilla osakeostoilla tai sijoittamalla muiden maiden pörsseihin sijoittaviin osake- ja etf-rahastoihin.
Suomisen mielestä hyvä nyrkkisääntö on, että mitä kauemmas ja vieraammille markkinoille mennään, sitä järkevämpää on yleensä sijoittaa rahastojen avulla. Suorat osakeostot vaativat tarkkaa perehtymistä paikallisiin yhtiöihin, eikä niistä ole välttämättä helppo saada läpinäkyvää tietoa, kuten Suomessa.
"Suoria osakesijoituksia voi Suomen ohella tehdä hyvin muihin Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaankin, jos yhtiöihin paneutumiseen riittää aikaa ja intoa. Rahastoissa riskejä pienentää se, että ne ovat jakaneet sijoituksensa useaan yritykseen."
Matti Remes
