KARON PÖRSSI Make Your Profits Great Again! Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin iskulause ei mene sanatarkasti noin, mutta epäilemättä myös osakekurssien nousu on presidentin tavoitteena.
Uudet pörssiennätykset on helppo kääntää puheessa osoitukseksi Amerikan mahtavuudesta, ja koska monien Yhdysvaltain kansalaisten eläkevarat ovat eläkesäästöjärjestelmien vuoksi sidoksissa osakkeisiin, vaurastumisen tunne lisännee kansalaisten tyytyväisyyttä.
Yhdysvaltalaisosakkeet ovat nousseet vauhdilla, vaikka samaan aikaan maan poliittinen riski on noussut. Presidentti Trumpin lupailema yritysveron voimakas alentaminen toteutuessaan buustaisi yritysten nettotuloksia ja siten yhtiöiden osingonmaksuvaraa. Koskaan kuitenkaan ei tiedä, mitä uusia vaikeuksia yrityksille on luvassa.
Esimerkiksi Ålandsbanken kehottaa varovaisuuteen yhdysvaltalaisosakkeiden suhteen. "Markkina on edelleen suhteellisen kallis", pankki kirjoittaa markkinanäkemyksessään.
Entä jos kuitenkin haluttaisi poimia lautaselle pari yhdysvaltalaisyhtiötä? Miltä näyttäisivät amerikkalaisuuden ikonit McDonald's ja Coca-Cola sijoittajan lautasella?
Defensiivisiä ja kansainvälisiä
Coca-Cola ja McDonald's kumpikin ovat paitsi esimerkkejä stereotyyppisestä amerikkalaisesta elämäntyylistä myös kansainvälisesti tunnettuja kuluttajabrändejä. Ne levittävät amerikkalaista kulttuuria – ja omaa brändiään – tehokkaasti kuin lähetyssaarnaajat aikoinaan kristinuskoa.
Coca-Colaa myydään yli kahdessasadassa maassa. Se on kova suoritus siihen nähden, että YK:hon kuuluu 193 valtiota ja Wikipedian mukaan Suomi on tunnustanut 195 valtiota. McDonald'sin ravintoloita löytyy "vain" reilusta sadasta valtiosta.
Yhtiöt ovat läpeensä globaaleja ja globalisaation voittajia. Yhdysvallat on kuitenkin niille molemmille tärkeä markkina. Viime vuonna McDonald'sin liikevaihdosta kolmannes ja tuloksesta yli 40 prosenttia tuli kotimarkkinalta. Toisin päin kääntäen: McDonald'silla on paljon kasvumahdollisuuksia maailmalla.
Kansainvälistymisen lisäksi kasvua haetaan tietenkin myös kotimarkkinalta. Kumpikin yhtiö muokkaa tarjoomaansa ja tuotteitaan muuttuvien kulutustrendien mukaan.
Viime vuosina sokerista on tullut ravitsemuksen ykköspahis, ja koska Coca-Colan nimikkotuote on energiasisällöltään täyttä hiilihydraattia, yhtiö on etsinyt aktiivisesti terveellisempiä juomia yli viidensadan brändin portfolioonsa. Limujen rinnalle on ilmestynyt yhä enemmän mehuja, teetä, proteiinijuomia, kahvia ja pullovettä. Kaikissa näissä tuoteryhmissä on edullisia ja premiumbrändejä.
Uusiin tuotteisiin Coca-Colalla on selvä toimintasuunnitelma. Uusia ideoita etsitään ja kehitetään. Niitä testataan paikallisesti pienessä mitassa, ja jos tuote osoittautuu menestyksekkääksi, se skaalataan nopeasti ympäri maailmaa.
Laaja maantieteellinen peitto vähentää yksittäisten talouksien sisäisiä riskejä. Samalla yhtiöiden liiketoiminta on luonteeltaan defensiivistä eli vain vähän sykleistä riippuvaista. Coca-Cola-pullon on sen verran pieni ostos, että siihen talouden heilahtelut eivät vaikuta niin kuin auton ostoon, saati teollisuusyhtiön koneinvestointiin.
Itse asiassa finanssikriisiä seuranneen taloushyhmän aikana McDonald's kasvatti liikevaihtoaan vuotta 2009 lukuun ottamatta, ja jo vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli vuotta 2008 ylempänä. Osakekohtainen tulos ja ravintoloiden yhteenlaskettu myynti kasvoivat joka vuosi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla.
Kumppaneiden avulla
Amerikkalaisjätit ovat kasvaneet paikallisin voimin. Neljää viidestä McDonald'sista pyörittää paikallinen yrittäjä. Yhdysvalloissa yrittäjävetoisten Mäkkäreiden osuus on peräti 90 prosenttia, kun taas kovan kasvun markkinoiksi nimeämissään Kiinassa, Etelä-Koreassa, Venäjällä, Puolassa, Italiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Sveitsissä McDonald's hoitaa ravintoloita pääosin itse.
McDonald's jakaa markkina-alueensa neljään osaan, joista Yhdysvallat on yksi ja kahdeksan kovan kasvun markkinaa toinen. Kaksi muuta ovat kansainväliset johtomarkkinat eli käytännössä vakiintuneet länsimaat sekä perustusvaiheessa olevat markkinat eli käytännössä kehittyvät markkinat. Jälkimmäisten osuus McDonald'sin liikevaihdosta on vain 12 prosenttia, vaikka ravintoloita on yli 10 000 kappaletta.
Coca-Colalle paikallisuus tarkoittaa yhteistyötä paikallisten pullotusyhtiöiden kanssa. Tällä hetkellä limufirma käy suurta muutosta irtaantuessaan omissa käsissään olevasta pullotuksesta Pohjois-Amerikassa ja muutamalla muulla suurella markkinalla. Kun toissa vuonna Coca-Cola pullotti juomistaan 18 prosenttia itse, muutoksen jälkeen omiin käsiin jää vain kolme prosenttia. Yhtiön nykyinen 123 000 työntekijän määrä supistuu 39 000:een.
Ydinliiketoimintojen osuus Coca-Colan liikevaihdosta kasvaa nykyisestä noin puolesta suunnilleen 90 prosenttiin. Osuuden kasvun takana on yksinkertaisesti se, että yhtiön liikevaihdosta lähtee pois yli kolmasosa. Tulosprosentti kohenee mutta dollarimääräinen tulos pienenee.
Osinkoaristokraatteja
Coca-Colan ulkoistusoperaatio vapauttaa pääomia, joten osakkeenomistajille riittänee jaettavaa jatkossakin. Coca-Cola ilmoitti juuri 55. peräkkäisestä entistä suuremmasta osingosta. Yhtiön suurin omistaja, Warren Buffettiin henkilöityvä Berkshire Hathaway, arvostaa kasvavaa osinkoa.
Myös McDonald's on osinkoaristokraatti, vaikka sillä kasvaneen osingon vuosia on "vain" neljäkymmentä.
Vuodelta 1976 eli vuonna 1977 maksettu kvartaaliosinko oli splittikorjattuna 0,00123 Yhdysvaltain dollaria, kun tänä vuonna eli täsmälleen neljä vuosikymmentä myöhemmin McDonald's on alkanut maksaa 0,94 dollarin kvartaaliosinkoa. Osinko on siis 764-kertaistunut tänä aikana.
Vuoden 1976 alussa McDonald'sin osake maksoi splittikorjattuna Yahoon mukaan 1,58 dollaria, kun sen hinta huitelee nyt 127 dollarin maissa. Kurssi on siis vain 80-kertaistunut.
Tuottoa yli vuosikymmenten
McDonald'sin sivuilla oleva osakkeen kokonaistuottolaskuri kertoo, että kahdessa vuosikymmenessä eli helmikuun 1997 lopusta helmikuun 2017 loppuun McDonald'sin osakkeen kokonaistuotto osingot uudelleensijoitettuna ilman käytännön elämässä vastaan tulevia veroseuraamuksia olisi ollut 812 prosenttia eli keskimäärin 11,7 prosenttia vuodessa.
Jos osingot olisi saanut pankkitilille ilman veroa eikä niitä olisi sijoittanut uudelleen McDonald'siin vaan antanut olla tilillä nollakorolla, keskimääräiseksi vuosituotoksi tulisi 10,5.
Kumpikin luku hakkaa selvästi 500 suuren yhdysvaltalaisyhtiön S&P 500 -indeksin, jonka vuosituotto osingot uudelleen sijoitettuna vastaavalla ajanjaksolla olisi ollut 7,2 ja ilman osinkojen uudelleensijoittamista 6,4 prosenttia.
McDonald's on ollut tällä ajanjaksolla hyvä sijoitus, Coca-Cola taas ei.
Coca-Colan vastaava laskuri kertoo juomayhtiön osakkeen kokonaistuotoksi samalla ajanjaksolla vain 173 prosenttia. Pääoman 2,7-kertaistuminen peittoaa toki inflaation, mutta keskimääräinen noin viiden prosentin vuosituotto häviää indeksille. Limuyhtiön kurssi nousi rajusti 1990-luvun puolivälissä ja laski trendinomaisesti lähes vuosikymmenen. Kolmen vuosikymmenen tarkastelussa Coca-Colan keskimääräinen vuosituotto nousee jo kovaan lähes 12 prosenttiin vuodessa.
Osto- ja myyntihetkellä on merkitystä myös todella pitkissä sijoituksissa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Vero2017: Mihin suuntaan pörssi? -paneeli 15.3. klo 11.00 - 12.15 (sali D)
Paneeliin osallistuvat pääanalyytikko Sauli Vilén Inderesistä, toimitusjohtaja Jukka Leinonen DNA:sta, toimitusjohtaja Tommi Tervanen Kotipizzasta ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen Tokmannista. Paneelin vetäjä on Taloustaidon pörssikolumnisti, sijoituskirjailija Karo Hämäläinen.
Vero2017-tapahtuma järjestetään Helsingissä 14.–15. maaliskuuta. Ilmoittaudu kävijäksi ja tutustu ohjelmaan.
