KARON PÖRSSI Kun joku kaupitsee taattua, tasaista ja korkeaa tuottoa, hälytyskellot alkavat tuutata ja pyöriä niin kuin Hollywoodin katastrofielokuvassa.
”Turvallista ja kustannustehokasta sijoittamista suomalaisiin koteihin”, lupaa Asuntosäästö.
”Olemme koko historiamme ajan maksaneet osinkoa asetettujen tuottotavoitteiden mukaisesti”, yhtiö lisää.
Some-mainoksilla piensijoittajilta rahaa keräävä Asuntosäästö on viralliselta nimeltään Asuntosäästö Asua Oy. Yhtiö kertoo sijoittavansa varat asuntoihin, ja osakeannissa D-sarjan osakkeita merkitsevät saavat yhtiön mukaan sijoitukselleen kiinteää osinkoa. Osinko luvataan maksaa neljä kertaa vuodessa.
Rahankeräyspuolelta toimintamalli muistuttaa suuresti tapaa, jota pikavippifirmat Blue Finance, GF Money ja OPR Finance ovat hyödyntäneet. Ne ovat keränneet sijoittajilta rahaa samanmoisella tuottolupauksella Osinkotuottoa.fi-, Tuottoa.fi- ja Korkeatuottoinen.fi-palveluidensa kautta.
Sittemmin pikavippifirma toisensa perään on joutunut lopettamaan korkojen maksun ja kieltäytynyt lunastamasta osakkeita takaisin, vaikka sijoittajille sijoitusta oli markkinoitu lähes pankkitiliin verrattavana tuotteena.
Esimerkiksi Blue Finance esitti, että sijoituksien lunastamisen tyssäämiseen vaadittaisiin ”käytännössä”, että ”kaikki asiakkaat olisivat jopa ulosotossa maksukyvyttömiä”. ”Näinhän asia ei voi olla edes teoriassa”, yhtiö kertoi.
Ei olisi kannattanut uskoa.
Olen kirjoittanut näistä palveluista ja niiden ongelmista aiemmin tällä palstalla muun muassa tässä ja tässä.
Tuottavaa ja turvallista?
”Sijoitukselle maksetaan kiinteää osinkoa, joka nousee asteittain ensimmäisen sijoitusvuoden aikana 7,0 % saakka.”
”Sijoitus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.”
”Saat tunnukset verkkopalveluun ensimmäisen sijoituksen yhteydessä.”
”Sijoituksen voi keskeyttää koska tahansa ja pääoma palautetaan tilillenne 14 vuorokauden kuluessa lopetuspyynnöstä (yli 50 000 e sijoitukset 90 pv).”
Asuntosäästön sinuttelua ja passiivia sekaisin käyttävät mainoslauseet maalaavat kuvaa talletuksenomaisesta ”sijoituksesta”, vaikka todellisuudessa kyse on listaamattoman yhtiön osakkeiden ostamisesta.
Näillä osakkeilla ei kuitenkaan käydä kauppaa, vaan pääomansa saa yhtiön mukana takaisin vaatimalla yhtiötä lunastamaan osakkeen. Lunastushinta on osakeannin ehtojen mukaan sama kuin merkintähinta eli yksi euro osakkeelta.
Jos joku tällaisen osakesijoituksen tekee, hän ei tee sitä arvonnousun vaan osinkotuoton takia, siis korkosijoituksenomaisesti.
Immuuni asuntojen hintojen laskulle?
”Jotta D-osakkeiden arvo laskisi, tulisi asuntojen arvon laskea yhtiön omistajien pääoman verran. Asunnot ovat kuitenkin fyysistä omaisuutta ja on epätodennäköistä, että näin suurta asuntomarkkinoiden arvon alentumista tulisi tapahtumaan. Ostamme pääasiassa yksiöitä positiivisen muuttovirran korkeakoulukaupungeista ja pääkaupunkiseudun kehyskunnista”, Asuntosäästö kertoo sivuillaan.
Myöhemmin yhtiön toimitusjohtaja Joni Lähteenmäki korjaa tätä lupausta:
”Aiemmin visiossamme oli tarkoitus ostaa asuntoja enemmän myös pääkaupunkiseudulta, (mutta) emme kuitenkaan ole löytäneet portfolioon sopivaa ostettavaa huomioiden tuottotavoitteet. Painopiste onkin siirtynyt enemmän korkeakoulukaupunkeihin, erityisesti Turkuun, Jyväskylään ja Kuopioon. Valitettavasti tuo teksti on siis jäänyt sivuillemme roikkumaan ja korjaamme sen lähipäivinä”, hän kirjoitti heinäkuun alussa.
Lähteenmäen mukaan Asuntosäästön portfoliosta noin puolet sijaitsee Jyväskylässä, pääosin 3–5 kilometriä keskustasta. Näillä alueilla on hyvinkin mahdollista päästä yli 8 prosentin tuottoihin.
”Uudiskohteita emme ole koskaan hankkineet, sillä ne eivät täytä tuottotavoitteitamme. Huomioimme laskelmissa ja kohdetta arvioidessa myös mahdollisen korjausvelan seuraavalle 15–20 vuodelle, sillä pyrimme ostamaan asuntoja ns. pitoon pitkällä aikavälillä, joka palvelee niin sijoittajien kuin kantaosakkeidenkin etuja.
Epätodennäköistähän merkittävä asuntomarkkinoiden lasku on, mutta mahdollista se on. Itse asiassa viimeksi kuluneen vuoden aikana erityisesti sijoittajien suosiossa olevien asuntotyyppien hinnat ovat laskeneet markkinoilla.
Tuoreimmassa, 15. kesäkuuta päivätyssä sijoittajaraportissa Asuntosäästö kertoo portfolionsa kasvaneen kevään aikana muutamalla asunnolla yhteensä 192 asuntoon.
Saman raportin lukuosuuden mukaan Asuntosäästön omavaraisuusaste raportin laatimishetkellä oli 42,5 prosenttia, kun yhtiö tavoittelee 60–70 prosentin omavaraisuutta.
Yhtiö on siis hankkinut lisää kohteita, vaikka sen omavaraisuusaste on selvästi tavoitetason alapuolella. Lähteenmäki kuitenkin huomauttaa, että asuntojen ostamisella (omilla käteisvaroilla) ei ole merkitystä yhtiön omavaraisuusasteeseen.
Toisen neljänneksen sijoittajaraportin mukaan Asuntosäästön salkku oli 11,6 miljoonaa euroa. Jos oletetaan, että taseessa ei olisi mitään muuta kuin sijoitusasuntoja, omavaraisuusasteen kautta laskettuna yhtiön oma pääoma olisi mutkat suoristaen 4,9 miljoonaa euroa.
Edelleen mutkia oikoen ja laskukaavoja karkeistaen voidaan jatkaa stressitestimäisesti ajattelemalla, että asuntojen hinnat olisivat markkinalaskun myötä kymmenen prosenttia alemmat kuin niiden hankinta- eli tasearvot. Tällöin portfolio olisi 10,4 miljoonan euron suuruinen. Koska velat ovat velkoja ja ne pitää maksaa, portfolion arvon muutos alentaisi omaa pääomaa tuolla 1,2 miljoonalla eurolla eli 3,7 miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste laskisi 36 prosenttiin.
Lähteenmäen mukaan mainittu 60–70 prosenttia on pitkän aikavälin omavaraisuustavoite.
”Sitä (omavaraisuutta) painaa alas viime vuoden isoin investointimme, jolloin ostimme kerralla 42 asuntoa pääosin Jyväskylän keskusta-alueelta. Myös tämän kaupan laina, kuten kaikki muutkin pankkilainamme, on korkosuojattu.”
Kuluvana vuonna Asuntosäästö ei ole nostanut lainaa vaan on ostanut asuntoja käteisellä.
Lähteenmäki kiistää sen, että yhtiön omavaraisuusaste olisi laskenut.
”Olemme laittaneet varoja tuottamaan huomioiden likviditeetti, kassavirtaennusteet ja markkinatilanne, mahdolliset lunastukset sekä käytössämme olevat puskurit ja muut varotoimenpiteet. Yhtiöllä on myös hyvin paljon velattomia asuntoja, joista osa on varattu niin sanottuun nopeaan myyntiin tarvittaessa.”
Kiinteistösijoitusyhtiön omavaraisuuteen vaikuttaa olennaisesti se, mihin arvoon yhtiö arvostaa omistamansa kiinteistöt, Asuntosäästön tapauksessa asunnot. Asuntosäästö kertoo arvostavansa asunnot taseeseen hankintahinnalla, johon on lisätty mahdolliset remonttikustannukset. Hintoja tarkistetaan ylös- tai alaspäin yksittäisten asuntojen kohdalla, mikäli kohteeseen tehdään laaja remontti. Tällöin tasearvon pohjana toimii kiinteistönvälittäjän lausunto.
Hankintahintaan perustuva arvostus ei huomioi markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Asuntosäästö ei kuitenkaan tee arvonalennuksia markkinalaskun vuoksi.
Mistä osinkoraha tulee?
Osakeanneilla sijoittajilta haettu raha on Asuntosäästön omaa pääomaa. Jos sijoittajat innostuisivat vaatimaan Asuntosäästöä lunastamaan omistamansa osakkeet hankintahintaan, Asuntosäästö joutuisi joko vapauttamaan pääomaa jostain tai haalimaan lisää rahaa omistajilta.
Ei ole tiedossani, paljonko Asuntosäästöllä on pankkitalletuksia tai muita likvidejä varoja osakelunastusten varalta.
Kun oletettavaa on, että Asuntosäästön tase koostuu suurelta osin 192 sijoitusasunnosta, käteistarpeen tullen se varmaankin joutuisi myymään asuntoja. Mahtaisivatko ne käydä kaupaksi taseeseen merkityllä hinnalla, vai joutuisiko myynnin yhteydessä tekemään omaa pääomaa alentavia alaskirjauksia?
Asuntosäästön kannalta houkuttelevampaa varmasti onkin hakea uutta tuohta sijoittajilta laskemalla liikkeelle uusia osakkeita. Jos uusia osakkeita saadaan myytyä enemmän kuin mitä jatkaville omistajille osinkoina ja osakkeensa lunastaville poistuville sijoittajille lunastuksista joudutaan maksamaan, kassa pysyy hallinnassa.
Tällöin yhtiö kuitenkin alkaa muistuttaa automaattia, jossa sisään tulevalla rahalla maksetaan entisten omistajien tuotot ja pääomat. Sellaista taktiikkaa käytti sata vuotta sitten Bostonissa Charles Ponzi.
Lähteenmäen mielestä viittaus Ponzi-tyyppiseen toimintamalliin on väärä ja vahingollinen.
”Katamme vuokratuloilla aina kaikki liiketoiminnan kulut, korot, vastikkeet ja osingot. Muutoin osinkoa ei maksettaisi.”
En tietenkään tiedä, mistä Asuntosäästö saa osinkoina maksamansa rahat tulevaisuudessa. Nyt yhtiö vakuuttaa, että ne perustuvat puhtaasti saatuun vuokratuloon.
En liioin tiedä, millä kikoilla Asuntosäästö saa troolattua markkinoilta toisen neljänneksen sijoittajaraportissaan ilmoittamaansa 7,8 prosentin tuottoa. Nollakorkoaikana tässä on auttanut tuhti velkavipu, mutta jossain vaiheessa korkojen nousu väistämättä iskee myös Asuntosäästöön, vaikka se kertookin lainojensa olevan korkosuojattuja.
Lähteenmäen mukaan yhtiön rahoitusmalli on vakaa ja lainmukainen.
Kontakti toimitusjohtajaan katkesi
Aloin tehdä juttua Asuntosäästöstä kuluvan vuoden talvella. Maaliskuun alussa haastattelin Asuntosäästön toimitusjohtajaa sähköpostitse. Tuolloin vuoden 2022 tilinpäätös oli valmistumaisillaan, joten pyysin häntä lähettämään tilinpäätöksen minulle sen valmistuttua.
Maaliskuun lopulla kyselin uudelleen. Silloin tieto oli, että tilinpäätös valmistuisi ”ensi viikolla” eli maalis-huhtikuun taitteessa. Vielä kesäkuun lopulla tilinpäätös oli edelleen ”kesken” tilitoimistolla ja tilintarkastajalla.
Huhtikuun alkupuolella kyselin tilinpäätöksen perään, jolloin yhtiö vielä odotteli tietoa tilitoimistolta. Toimitusjohtaja kuitenkin kertoi vastauksena kysymykseeni, että D-sarjan osakeannissa tehtiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä enemmän merkintöjä kuin vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Hän lupasi palata, kunhan tilinpäätös valmistuisi.
Toukokuun alussa kyselin tilinpäätöksen perään samasta sähköpostiosoitteesta, jonka kautta kaikki tähänastinen kommunikaatio oli tapahtunut. Vastausta ei kuulunut.
Huhuilin uudelleen toukokuun viimeisenä päivänä, mutta vastausta ei kuulunut silloinkaan. Lopulta heinäkuun alussa Lähteenmäki vastasi:
”-- hallituksemme käsittelee vastaamattomuuteen johtaneita syitä seuraavassa kokouksessaan. Korostan, että kyse ei ole ollut välttelystä.”
Karo Hämäläinen
-----------
Alla Asuntosäästön toimitusjohtajan Joni Lähteenmäen 7.3.2023 sähköpostihaastattelu lukuun ottamatta viimeistä, tilinpäätöstä koskevaa kysymystä, jonka vaiheita olen referoinut yllä.
Asuntosäästön D-osakkeille maksettava osinko on hieman matalampi kuin mitä C-osakkeille maksetaan. Samaan aikaan yleinen korkotaso on noussut, joten Asuntosäästön tarjoaman osinkotuoton preemio suhteessa nk. riskittömään korkoon on kaventunut selvästi. Miksi näin?
”C-osakesarjaa merkittiin hyvin ja liiketoimintamme on kasvanut viime vuosina. Kasvun myötä myös yhtiöön sijoittamiseen liittyvät riskit ovat pienentyneet viime vuosiin nähden, kun portfolio on suurempi ja siten laajemmin sekä paremmin hajautettu. Tämä osaltaan pienentää riskejä mitä tulee sijoittamiseen etuoikeutettujen osakkeiden kautta. Siten tuottotavoitteen lasku on ollut perusteltua.”
”Uskomme että D-osakesarjalle maksettava osinko tarjoaa kilpailukykyistä tuottoa pitkällä aikavälillä, myös silloin, kun muiden instrumenttien tuotto olisi nykyhetkeä heikompi, mikäli korkotaso esimerkiksi vuosien saatossa laskisi. Pyrimme tuottotavoitteissa pitkäjänteisyyteen, jolloin asetettuja tuottotavoitteita ei tarvitsisi muuttaa. Asuntosijoittaminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa sikäli kun sijainnit ovat kohdallaan, sillä strategiamme on ostaa meille sopivia kohteita alueilta, jotka tunnemme.”
”Vastaavasti emme lähde myöskään nostamaan osinkotasoa ilman erityisen painavaa syytä. Osinko maksetaan suoraan asunnoista saatavasta kassavirrasta, ja se on näin ollen pitkälti ennakoitavissa vuokrausasteeseen nähden. Strategiamme on ostaa asuntoja ns. pitoon pitkässä juoksussa eli emme juurikaan tee flippausta tai asuntojen jälleenmyyntiä.”
”Maksettavassa osingossa sijoittajien kannalta tärkeää on myös listaamattoman yhtiön kevyempi verotusaste verrattuna moniin muihin sijoitusvaihtoehtoihin. Tämä tarjoaa mielestämme kiinnostavan vaihtoehdon merkitä D-sarjan osakkeita ja samalla hajauttaa sijoittamista, sen sijaan että sijoittaja ostaisi yksittäisiä asuntoja omiin nimiinsä. Samalla asuntojen hallinnointi rasitteena jää sijoittajan näkökulmasta pois yhtälöstä.”
Kuinka D-osakkeet ovat käyneet kaupaksi?
”D-osakesarjaa on merkitty odotusten mukaisesti, itse asiassa yllättävänkin hyvin huomioiden nykyinen markkinatilanne. Olemme alallamme kuitenkin pieni toimija, ja osakeannin tavoitteena on kerätä maltillisesti sijoittajien varoja. Tärkeintä liiketoiminnan näkökulmasta on, että varat saadaan sijoitettua fiksusti ja riittävällä hajautuksella, niille alueille, jotka tunnemme ja joihin haluamme panostaa. Tällä hetkellä portfolioon löytyy hyvin kohteita, kun kilpailu on vähentynyt ja hinnat ovat laskeneet monessa yliopistokaupungissa.”
”Pyrimme siis tasaiseen kasvuun, ilman turhaa riskinottoa, joka tarkoittaisi haasteita esimerkiksi hajauttamisen suhteen. Teemme aina taustatyön ja arvioimme tuottotavoitteet jokaisen ostettavan asunnon- tai asuntonipun kohdalla seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi huomioiden esimerkiksi taloyhtiön korjausvelka ja muuttoliike alueella.”
Sijoittajilla on mahdollisuus "keskeyttää sijoituksensa" eli pyytää Asuntosäästöä lunastamaan C- tai D-osakkeensa nimellishintaan. Kuinka paljon lunastuspyyntöjä on tehty vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alkupuolella?
”Alle 50 000 euron sijoituksilla yhtiön osakkeisiin lunastusaika yhtiölle on 14 vuorokautta. Tätä suuremmilla määrillä lunastusaika on kolme kuukautta. Näin siksi, että voimme ennakoida kassavirtoja esimerkiksi suunniteltujen ostojen suhteen tai tarpeen tullen realisoida yksittäisiä valittuja kohteita, mikäli lunastuksia olisi enemmän. Mikäli lunastuksia tulisi lyhyellä aikavälillä ennakoitua enemmän, niin tällöin yhtiöllä on erillinen sisäinen salkku tiettyjen nopeasti realisoitavissa olevien asuntojen myyntiä varten. Jo tämä salkku kattaa lähes 40 % sijoittajien varoista käteisen sekä yhtiön limiittitilin lisäksi.”
”Lunastuksia tuli vuoden 2022 kuluessa yhteensä noin 300 000 euroa. Nyt kuluvana vuonna niitä on tullut hieman yli 100 000 euroa. Liiketoimintamme koko huomioon ottaen lunastustasot (noin 4–6 % vuositasolla) ovat olleet maltillisia huomioiden jo yli vuoden jatkunut Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset markkinoilla. Tämä vastannee samankaltaista vaihtuvuutta, kuin on esimerkiksi sijoitusrahastoilla, joissa on mahdollisuus ottaa varoja ulos.”
”Vielä vuodenvaihteen tienoilla olimme varautuneet isoihin lunastusmääriin, sillä markkinatilanne oli varsin epäselvä. Vastaava tilanne oli myös koronapandemian alkaessa, jolloin olimme varautuneet palauttamaan yli puolet sijoittajien varoista, ennen kuin portfoliota olisi pitänyt alkaa realisoida. Huomioiden liiketoiminnan kasvu, on lunastusten taso säilynyt siis suunnilleen samana nyt alkuvuodesta kuin viime vuosina.”
Kuinka pitkäksi ajaksi sijoittajat tyypillisesti sijoittavat Asuntosäästöön?
”Pääsääntöisesti hyvin pitkäksi aikaa, sillä kukaan toiminnassamme (niin etuoikeutettujen osakkeiden omistajat kuin kantaosakesarjan omistajat) eivät odota ns. pikavoittoja. Teemme siis toimintaa pitkällä aikajänteellä. Tyypillisesti vaihtuvuus on ollut 4–6 %:n tuntumassa vuositasolla.”
Asuntojen hinnat ovat yleisesti laskeneet ja niiden ennakoidaan laskevan. Onko Asuntosäästön salkkuun tulossa arvonalennuksia?
”Pääasiassa sijoitamme maakuntakeskuksiin tai muutaman kilometrin päähän isojen kaupunkien keskusta-alueelta. Tälläisiä alueita ovat esimerkiksi Turun Ilpoinen ja Tampereen Peltolammi, Kuopion Neulamäki sekä vaikkapa Jyväskylän keskustan lähialueet.”
”Asuntojen hintojen laskussa ja myös viime vuosien nousussa suurimmat heilahdukset ovat olleet yliopistokaupunkien keskusta-alueilla, painottuen erityisesti pk-seudulle sekä uudiskohteisiin. Liiketoimintamme perustuu vuokratulosta saatavaan kassavirtaan. Emme sijoita uudiskohteisiin tai Helsingin kantakaupunkiin. Hintojen laskussa suurimpia kärsijöitä ovat olleet nimenomaan uudiskohteet (joissa on paljon yhtiölainaa) sekä kehä 3:n sisällä olevat asunnot. Emme usko, että vaikutukset esimerkiksi korkotason nousun kautta ovat aivan yhtä suuria maakunnissa mitä tulee asuntojen hintojen vaihteluun. Pitkässä juoksussa näkemyksemme on, että vuokratulo on hyvin ennakoitavissa esimerkiksi pörssiosakkeisiin nähden, kunhan hajautus on tehty riittävästi.”
”Hyvä esimerkki sijoitusstrategiastamme on, kun ostimme Jyväskylän seurakunnalta 42 asuntoa viime vuonna alle markkinahinnan – pääosin keskusta-alueelta. Nippualennuksilla saatavat asunnot tuovat hieman puskuria asuntojen hintojen kehitykseen, mikäli hinnat laskisivat pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti ne tuovat myös turvaa osakkeenomistajille, sillä mikäli ostamme kohteita nipussa, niin arvostamme ne taseeseen suoraan ostohinnalla. Näin ollen mahdollinen nippuostoissa saavutettu arvonnousu jää osakkeenomistajien suojaksi.”
”Toki täytyy huomioida, että maksettava osinkotuotto perustuu puhtaasti saatavaan vuokratuloon ja emme ota kantaa asuntojen hintojen nousuun, ellei erittäin radikaalia muutosta markkinoilla tapahdu asuntojen arvon suhteen. Hajautus maantieteellisesti tuo tähän kuitenkin turvaa.”
Kuinka Asuntosäästö määrittelee asuntoportfolionsa arvon ja kuinka usein se tehdään?
”Arvostamme ostetut asunnot taseeseen suoraan hankintahinnalla. Mikäli ostettaessa tiettyä kohdetta olemme laskeneet mukaan myös remontointikustannukset, että asunto saadaan vuokralle, niin tällöin ne lasketaan mukaan ja huomioidaan myös asuntokohtaisissa- ja portfolion tuottotavoitteissa.”
”Emme siis huomioi arvonmäärityksessä ns. nippualennuksia, vaan teemme kirjaukset suoraan hankintahinnalla. Mahdolliset nippualennukset tuloutuvat vasta realisoitaessa ja se on vain plussaa, joka ei näy taseessa, mitä tulee riskienhallintaan. Esimerkiksi Orava [Ovaro?] ja Huhtanen Capital sekä pari muuta valtakunnallista toimijaa ostivat käsityksemme mukaan asuntoja ns. nippualennuksella ja merkitsivät ne taseeseen ’käyvällä arvolla’. Me haluamme toimia läpinäkyvämmin ja emme spekuloi arvonnousulla.”
”Tarkistamme hintoja joko alas- tai ylöspäin yksittäisten asuntojen kohdalla, mikäli kohteeseen olisi tehty erittäin laaja remontti. Pelkkä lattian uusiminen tai seinien maalaus ei tähän riitä. Tällöin otamme kyseisen asunnon kohdalta aina ulkopuolisen toimijan arvion kiinteistövälitysketjulta.”
Mihin ensisijaisesti haette rahaa D-osakkeiden emissiolla?
”Haemme varoja toiminnan kasvattamiseen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on ostaa portfolioon sopivia asuntoja, joille maksetaan D-osakesarjalle tuottotavoitteiden mukaista osinkoa. Nykyisessä markkinatilanteessa on hyviä ostomahdollisuuksia ja osakeanti vahvistaa osaltaan rahoituspohjaamme ostojen toteuttamiseen. Osakkeet ovat kuitenkin etuoikeutettuja, joten riskienhallinnan näkökulmasta osakeannissa kerättävät varat ovat sidottuja fyysiseen omaisuuteen, verrattuna moneen muuhun toimijaan.”
Kuinka monta osakkeenomistajaa Asuntosäästöllä on?
”Osakkeenomistajia meillä on tällä hetkellä noin 350. Määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen parin vuoden aikana. Minimisijoitus Asuntosäästöön on 500 euroa, ja näin haluamme mahdollistaa asuntosijoittaminen kauttamme mahdollisimman monelle ja samalla hajautamme etuoikeutettujen osakkeiden omistuspohjaa laaja-alaisesti, mikä on myös riskienhallinnallisesti hyvä asia.”
Asuntosäästöllä on nettisivujen perusteella kolme työntekijää, kolme partneria ja hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 2021 henkilöstökulut sivukuluineen olivat kuitenkin alle 30 000 euroa. Kuinka henkilöstökulut voivat olla noin pienet?
”Henkilöstökulut ovat vuoden 2022 tilinpäätöksessä suuremmat, sillä olemme kasvaneet yhtiönä verrattuna vuodenvaihteeseen 2020–2021. Investoinnit henkilöstöön ovat puolestaan mahdollistaneet prosessien kehittämisen ja luoneet resurssia kasvuun tuleville vuosille. Täytyy toki muistaa, että yhtiö työllistää vain kolme henkilöä, jotka ovat keskittyneet asuntojen ostamiseen ja vuokraamiseen.”
”Partnerit ovat kantaosakesarjan osakkeenomistajia ja myös sijoittaneet yhtiöön omia varojaan yhtiön alkuvaiheessa. Partnerit eivät nosta palkkaa, vaan tavoitteena on kasvattaa pitkällä aikavälillä iso yhtiö, joka kykenee jatkamaan tasaista osingonmaksua myös tulevaisuudessa. Kaikki partnerit ovat myös yhtiön hallituksen jäseniä ja tuovat omalla taustallaan osaamista yhtiön kehittämiseen.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Ovaroa.
