KARON GRILLI Sampo ryhtyi 2000-luvun jälkipuoliskolla ostamaan Nordeaa pörssistä ja kohosi sen selvästi suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Oliko ajatus myydä pankki Keski-Eurooppaan hyvällä preemiolla, Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtajana toiminut Björn Wahlroos?
”Me oltais myyty se minne vain!”
”Itse asiassa olen tarjonnut illallisen Salon kupeessa kartanossani jopa kiinalaiselle herra Wulle”, Björn Wahlroos kertoo Karon Grillissä.
Anbang-vakuutusyhtiön ja sen napamiehen Wu Xiaohuin kanssa käyty neuvottelu ei kuitenkaan kestänyt tuota illallista pidemmälle.
”Osoittautui, että hänen keskusteluntasonsa ei edennyt illan punaviininkulutuksen myötä”, Wahlroos kertoo. ”Se ehkä oli yhtä hyvä näin.”
Anbang-vakuutusjätti päätyi lopulta vuonna 2018 Kiinan vakuutusvalvontaviranomaisten haltuun. Wu Xiaohui tuomittiin 18 vuodeksi vankeuteen väärennös- ja kavallusrikoksista.
Neuvotteluita Nordeasta käytiin luonnollisesti myös eurooppalaisten pankkien kanssa. Wahlroos kertoo keskustelleensa esimerkiksi Deutsche Bankin kahden eri hallituksen puheenjohtajan kanssa aiheesta, toisella kertaa omasta aloitteestaan, toisella kerralla Frankfurtista tulleesta aloitteesta.
”Kummallakin kertaa oli selvää, että siitä ei tule mitään. Eri syistä tosin”, Wahlroos sanoo.
”Tietenkin me katsottiin erilaisia toimialajärjestelyitä ja olisimme mielellämme myyneet ne osakkeet – preemiolla tai jotakin vastaavaa – jopa jollekin kiinalaiselle, jos hinta olisi ollut hyvä.”
Neuvotteluja käytiin Swedbankista
Wahlroos myöntää, että oli pettymys, että Nordean kanssa kävi niin kuin kävi: Sampo myi osakkeet lopulta markkinoilla pienellä alennuksella silloiseen markkinahintaan.
”Kun aloitimme Nordean ostot, meillä oli se käsitys, että Pohjoismaiden finanssimarkkinoilla tulee tapahtumaan merkittävää konsolidaatiota todennäköisesti niin, että pankkeja menee yhteen, mutta ehkä myös niin, että syntyy finanssitavarataloja. Tämä osoittautui virhearvioksi. Edes finanssikriisi ei tuottanut merkittävää rakenteellista uudistumista.”
Wahlroos kertoo, että yksi vaihtoehto olisi ollut lähteä ”todella kovaan skabaan” ruotsalaisesta Swedbankista, joka joutui vaikeuksiin finanssikriisin pyörteissä.
”Olimme varovaisia. Kävimme heidän kanssaan neuvotteluja pitkään järjestelystä, jossa lähtisimme osittain riskisuojattuna sijoittajana katsomaan tilannetta. Se oli fiksu idea, mutta sittemmin osoittautui, että Swedbankin sosiaalidemokraattiset juuret olivat vahvempia ja [ruotsalainen keskinäinen vakuutusyhtiö] Folksam tuli sisään ja teki itse asiassa oikein hyvän tilin ostamalla Swedbankin osakkeita.”
”Se olisi ollut pelin paikka, mutta ilma oli finanssimarkkinoilla niin sumuinen, että se ei ollut meille ominainen paikka mennä tekemään niin isoa liikettä”, Wahlroos sanoo.
”Olemme ostaneet aika paljonkin Mandatumia”
Björn Wahlroosin Mandatum-investointipankki järjesteli Suomen yrityselämän uuteen uskoon 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Sampo–Leonia osti Mandatumin ja samalla Wahlroosin konsernijohtajakseen.
Tänä syksynä Sammosta irtautui Mandatum-niminen itsenäinen pörssiyhtiö, joka on aivan eri firma kuin se, jonka Wahlroos myi entiselle Postipankille.
Wahlroos kertoo ostaneensa nykyisen Mandatumin osakkeita pörssistä, kun kaupankäynnin alettua osakkeeseen kohdistui myyntipainetta.
”Perheemme sijoitusyhtiö on aika paljonkin ostanut Mandatumin osakkeita”, Wahlroos sanoo.
”Me aloitettiin vähän turhan aikaisin, mentiin koko matka alas ja tultiin vähän matkaa ylös, ja sen jälkeen oli saatu suunnilleen se mikä haluttiin.”
Wahlroos kertoo ohjelmassa myös viimeaikaisesta korkojohdannaissijoituksestaan.
Agendalla myös UPM, konepajat ja ilmastonmuutos
Miksi investointipankkiiri Wahlroos ei puheenjohtaja-aikanaan ajanut UPM:ää arvoa luoviin rakennejärjestelyihin? Ja mikä on hänen mielestään Stora Enson historian ”ehkä typerin päätös”?
Entä mikä yritysjärjestely Helsingin pörssissä huutaa: tehkää se!
Karon Grillin erikoispitkässä jaksossa Björn Wahlroos kertoo myös ”vihreän siirtymän huuhaasta”, Kiinasta sekä siitä, millaisissa kohteissa tällä hetkellä tulevat tuotot saattavat olla aliarvostettuja suhteessa riskiin.
Jaksosta selviää myös se, millaisia tarjouksia Sampo sai Mandatumista ennen kuin päätti irrottaa sen itsenäiseksi pörssiyhtiöksi myymisen sijaan.
Kolmesta pahimmasta sijoitusvirheestään Wahlroos paljastaa kaksi.
Nordean huonosti menestyneet rahastot ja kootut selitykset
Marinadi-osiossa käsittelyssä ovat kolme Nordean rahastoa, jotka ovat saaneet rahastoja reittaavalta Morningstarilta vain yhden tähden. Mitkä on syyt rahastojen surkeuteen, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen?
Innovation Stars -rahaston ja Tulevaisuusrahasto ohella kolmas käsiteltävä rahaston on Nordea Kiina. Kiina on ollut muutenkin huono markkina, mutta Nordean Kiina-rahasto on pärjännyt kehnosti suhteessa kilpailijoihinsa.
”Meillä it-sektori on ollut ylipainossa, ja se on ollut Kiinassa haasteissa ja ongelmissa. Siinä on tehty väärä sektorivalinta”, Tanja Eronen kertoo.
”Toinen valinta on tehty meidän vastuullisuusnäkökulmista. Kiinan energiasektori on hyvin saastuttava, kivihiilivoittoinen. Meillä on ollut voimakas alipaino fossiilisen energian saralla. Kun on ollut energiakriisi, nämä yhtiöt ovat tehneet kovaakin tulosta Kiinassa.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Sampoa, Nordeaa, Mandatumia, UPM-Kymmeneä ja Stora Ensoa.
Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvän Marinadi-osio on tehty yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.
