KARON PÖRSSI Sijoitusrahastomarkkinalla kolmanneksi suurimman asema on hankala: isommat hyötyvät suuruuden ekonomiasta, pienemmät kykenevät helpommin erikoistumaan ja olemaan ketteriä. Dansken sijoitusneuvonta koettelee alan perinteisiä rakenteita.
Suomen sijoitusrahastomarkkinalla Danske Bank on epäkiitollisella kolmannella sijalla. Eikä hyvin ole mennyt. Viime vuoden aikana Dansken rahastojen markkinaosuus putosi Rahastoraportin mukaan 11,2 prosentista vuodenvaihteen 10,0 prosenttiin.
Dansken rahastopääomakin laski 11,9 miljardista eurosta 11,6 miljardiin euroon positiivisesta arvonkehityksestä huolimatta: rahastoista imettiin pois lähes 900 miljoonaa enemmän kuin niihin virtasi uutta rahaa.
Tuollaisessa tilanteessa täytyy tehdä jotain radikaalia.
Niin kuin Danskessa on tehty.
Paraikaa lanseerattavilla palvelukokonaisuuksilla Danske ensimmäisenä suurena toimijana Suomessa tuo avoimeen arkkitehtuuriin perustuvan sijoitusneuvonnan kaikelle kansalle.
Kilpailijoiden rahastot mukaan tarjontaan
Kun asiakas astuu Audi-kauppaan, hänelle ei tarjota Bemaria. Samoin Nordean ovesta sisään sijoitustapaamiseen astuva asiakas poistuu Nordean rahastoja salkussaan. Jos ovi on Dansken, myös rahastot ovat Dansken.
Paitsi etteivät jatkossa välttämättä olekaan. Sitä tarkoittaa avoin arkkitehtuuri: asiakkaille tarjotaan paitsi omia myös muiden tuotteita. Ei Danske sentään Nordean rahastoja myy, eikä Nordea Dansken, mutta kumpikin suurpankki on ottanut läjittäin muiden rahastoyhtiöiden tuotteita tarjontaansa.
Eikä rahastoja pelkästään voi ostaa pankin palvelun kautta, vaan niitä myös suositellaan. Nordea käyttää kahdeksan globaalin partnerin rahastoja ”aktiivisen asiakkaan sijoitusneuvonnassa”. Danskella kilpailijoiden rahastojen hyödyntäminen varainhoidossa ja sijoitusneuvonnassa tunkeutuu aivan ytimeen.
Palvelu maksaa, rahastokulut laskevat
Dansken sijoituspalvelut jakautuvat jatkossa kolmeen palvelutapaan: Varainhoito niille, jotka haluavat pankin huolehtivan varoistaan, Sijoitusneuvonta niille, jotka haluavat tehdä itse mutta asiantuntijoiden avustamana, ja Kaupankäynti itsenäisesti sijoittaville.
Kussakin palvelumuodossa tarjotaan eri laajuisia palvelutasoja. Kevyimmillään asiakas hoitaa sijoituksiaan netissä, raskaimmillaan hänelle on räätälöity sijoitusratkaisukokonaisuus. Mitä kevyempi palvelu on eli mitä vähemmän pankin asiantuntijoiden työtä palvelun tuottamiseen tarvitaan, sitä edullisempi se on asiakkaalle.
Tässä tuleekin toinen merkittävä muutos suhteessa aiempiin käytäntöihin. Tähän asti pankkialan standardikäytäntönä on ollut, että valtaosa tavallisista sijoitusasiakkaista on saanut sijoitusneuvojan eli rahastomyyjän palvelun näennäisen ilmaiseksi – palkkio on peritty rahastojen kuluissa.
Jatkossa Danskella palvelupaketti maksaa jonkin euromäärän kuukaudessa, mutta toisaalta sijoituskohteiden keskimääräiset palkkiot laskevat, sillä mukana on paljon matalakuluisia etf:iä.
”Tämä ei ole ensisijaisesti halpuutusta”, Dansken varainhoidosta Suomessa vastaava johtaja Kimmo Laaksonen sanoo. ”Uudistus lisää läpinäkyvyyttä, eikä asiakkaan tarvitse maksaa sellaisista palveluista, joita hän ei käytä. Osalla asiakkaista kustannukset laskevat, osalla ne voivat nousta.”
Hinnoittelun suhteen suurimpia hyötyjiä vaikuttaisivat olevan ne sijoitusneuvonnan asiakkaat, joille riittää digitaalinen palvelu ja joiden salkku ei ole aivan pieni.
MiFID II -direktiivin myötä palkkiot on kerrottava asiakkaalle entistä selkeämmin.
Tämä ohjannee muitakin toimijoita miettimään palveluidensa hinnoittelua. Aiemmin tällä palstalla on käsitelty Nordean Nora-rahastoja, joita asiakas ostaa ja myy netissä ja joiden sijoituskohteet ovat kustannuksiltaan edullisehkoja, Nordean omia indeksirahastoja.
Pankki ehdottaa, asiakas toteuttaa
Varainhoidon puolella on ollut erilaisia ratkaisuja äärimmilleen tuotteistetusta varainhoidosta eli rahastoista hyvin yksilölliseen palveluun. Omatoimisijoittajat taas lienevät tähänkin asti löytäneet itse omat sijoituskohteensa.
Kiinnostavin Dansken kolmesta palvelumuodosta onkin suurta säästäjäkuntaa koskettava Sijoitusneuvonta ja sen online-palvelukokonaisuus.
Siinä asiakkaalle määritellään rahastoista ja etf:istä koostuva mallisalkku. Mallisalkkuja on muutama samaan tapaan kuin pankeilla on osakepainoiltaan poikkeavia yhdistelmärahastoja eri riskiprofiileja varten. Mallisalkkuun kuuluvien rahastojen ja etf:ien ostaminen jää kuitenkin asiakkaan itsensä tehtäväksi. Sijoittaja voi tällöin itse valita, haluaako hän poiketa suositussalkusta joidenkin tuotteiden osalta.
Jos salkku poikkeaa syystä tai toisesta merkittävästi mallisalkusta, palvelu lähettää huomautuksen asiakkaalle. Asiakkaan omaan harkintaan jää, ostaako tai myykö hän jotain rahastoa tai etf:ää saattaakseen salkun lähemmäs mallipainotuksia.
Käytännössä salkku ei koskaan ole täsmälleen mallisalkun mukainen, koska sijoituskohteiden arvot elävät. Samoin tilanne on tuotteistetussa varainhoito- tai allokaatiorahastossa, jossa salkunhoitaja kuitenkin pystyy tekemään muutoksia salkun koostumukseen herkemmin siksi, että hän seuraa salkun kehitystä työkseen ja koska muutosten tekeminen isoon salkkuun on kustannustehokkaampaa.
Jos oman näkemyksenoton vapautta ei halua tai käytä, on luultavasti järkevämpää laittaa rahat varainhoitorahastoon.
Kuluja monella tasolla
Dansken Sijoitusneuvonnan onlineversion perusmaksu on sidoksissa sopimuksen alla olevien varojen määrään, kuitenkin niin, että palkkioprosentti pienenee varojen määrän kasvaessa.
- Esimerkiksi 50 000 euron varoista vuotuinen perusmaksu on 279 euroa.
- Lisäksi kuukausittain peritään kahden euron palkkio rahastojen ja etf:ien säilyttämisestä omaisuuden määrästä riippumatta.
- Kiinteät vuosikulut 50 000 euron salkulle ovat siis 303 euroa.
Rahastojen ostamisesta ja myymisestä ei peritä palkkioita, mutta etf-kaupankäynti maksaa. Kaupankäyntikulu on 0,2 prosenttia kaupan arvosta, kuitenkin vähintään kahdeksan euroa per kauppa. Pienellä pääomalla kaupankäyntikulujen osuus kasvaa helposti merkittäväksi.
Salkun muodostaminen ei vielä järin paljon maksa. Jos mallisalkussa on vaikkapa viittä etf:ää, eikä yhtään osteta yli 4 000 eurolla, niiden ostamisesta aiheutuu 40 euron kaupankäyntikulut. Painojen viilaaminen on kuitenkin hintavaa: jos Japani-etf on luiskahtanut ylipainoon ja Yhdysvallat-etf alipainoon, painoerojen tasaaminen Japania myymällä ja Yhdysvaltoja ostamalla aiheuttaa vähintään kuudentoista euron kulut.
Lisäksi sijoituskohteena olevat rahastot ja etf:t perivät tavalliseen tapaan omat hallinnointipalkkionsa. Etf:ien vuotuiskustannukset ovat tyypillisesti hyvin pieniä, ja ainakin tällä hetkellä Danske suosii palvelussa juuri matalakuluisia perus-etf:iä. Alla olevien sijoituskohteiden vuotuisten hallinnointipalkkioiden voi olettaa jäävän 0,2–0,5 prosentin haarukkaan koko pääomasta, vaikka mukana olisi aktiivisiakin osakerahastoja.
Dansken mallilaskelmassa 50 000 euron salkun vuotuisiksi kokonaiskuluiksi on arvioitu pyöreästi 500 euroa eli prosentti pääomista. Laskelmassa on huomioitu vuosittain kaupankäyntipalkkioita 80 eurolla, mikä mahdollistaa salkun tasapainotuksen kerran pari vuodessa.
Prosentin kulu on pienempi kuin vaikkapa Dansken oman Kompassi 50 -rahaston, joka jakaa varansa puoliksi osake- ja puoliksi korkomarkkinoille. Kompassi 50:n vuotuinen hallinnointipalkkio on 1,4 prosenttia.
Palvelutarjonta monipuolistuu
Dansken innokas avaus voi parhaassa tapauksessa saada säästäjä-sijoittajat ajattelemaan varojensa hoitoa uudella tavalla. Passiivisen rahastosäästämisen ja suorilla osakesijoituksilla jonglööraamisen väliin mahtuu hyvin kädestä opastava mutta valinnanvaran ja vastuun asiakkaalle jättävä malli.
Välimaastoratkaisuja on toki ollut jo aiemmin. Esimerkiksi osakevälittäjänä paremmin tunnetulla Nordnetilla on vastaavia avoimeen arkkitehtuuriin nojaavia mallirahastosalkkuja, joiden ostaminen jopa kerralla on tehty helpoksi – ja ilman kaupankäyntipalkkioita.
Nordnetin mallirahastosalkut ovat kaikille nähtävissä ilman lisämaksua, eikä arvopaperisäilytyksestäkään peritä maksua, mutta salkun jakauman seuraaminen jää asiakkaan oman aktiivisuuden varaan. Lisäksi Nordnetin palvelussa mallirahastot toisaalta koostuvat etupäässä aktiivisesti hoidetuista rahastoista, joiden hallinnointipalkkiot ovat korkeammat kuin passiivisten etf:ien.
Danske pilotoi mallia Suomessa ennen kuin sitä – mahdollisesti viilattuna – viedään muihin pankin toimintamaihin.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
