Eläkevakuuttaja Keva on päättänyt nostaa sijoitussalkkunsa riskitasoa merkittävästi. Tavoitteena on eläkevarojen entistä parempi tuotto pitkällä aikavälillä. Siten pyritään turvaamaan tulevaisuuden eläkkeet ilman, että eläkemaksuja jouduttaisiin korottamaan.
Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja. Kevassa on vakuutettuna noin 720 000 kunta-alan ja muiden julkisten alojen työntekijää ja noin 600 000 eläkkeensaajaa.
Nykyisten eläkeläisten vuotuiset eläkkeet rahoitetaan pääosin eläkemaksuilla, joita samana vuonna työntekijöiltä ja työnantajilta kerätään.
Eläkemaksutulo ei kuitenkaan riitä maksussa oleviin eläkkeisiin, vaan lisäksi tarvitaan rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuottoja. Tilanne on samankaltainen yleisesti eläkeyhtiöissä.
Kevassa vuotuiset eläkemenot ovat olleet maksutuloja suuremmat vuodesta 2017 lähtien.
Sijoitusvarallisuuden merkitys eläkkeiden rahoituksessa on nopeasti kasvamassa, sillä eläkemenot nousevat enemmän kuin arvioitu maksutulo. ”Tulevaisuudessa noin neljäsosa eläkkeiden rahoituksesta katetaan sijoitustuotoilla”, kertoo Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari.
Tavoitteena vakaa eläkemaksu
Eläkemaksu on Kevassa nyt noin 27 prosenttia, kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisellä sektorilla.
Eläkemenot kasvavat tulevina vuosikymmeninä niin paljon, että nousun kattaminen eläkemaksuilla vaatisi maksun korottamista useilla prosenttiyksiköillä. Se rokottaisi rankasti tulevia sukupolvia.
”Siinä, että eläkemaksu pyritään pitämään vakaana, onkin kysymys myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta”, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.
Vakaan maksutason varmistamiseksi sijoitusvarallisuuden tuottoa on pyrittävä parantamaan pitkällä aikavälillä.
Kevassa on arvioitu, että riittävään tuottoon ei ehkä päästä sijoitusten nykyisellä riskitasolla. Siksi Kevan hallitus on päättänyt, että Kevan sijoitussalkun riskitasoa nostetaan lähitulevaisuudessa merkittävästi.
Jo ennestään tuhtiin osakesalkkuun lisää painoa
Riskitason nosto tarkoittaa käytännössä paljolti sitä, että entistä suurempi osa salkusta sijoitetaan osakkeisiin. Kokonaisriskin arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon kaikki omaisuuslajit eli myös korko- ja kiinteistösijoitusten riskit.
Osakepaino on Kevassa nyt jo suuri – yhteensä noin 58 prosenttia salkusta on pörssiosakkeissa ja listaamattomissa osakkeissa. ”Kevan hallituksen päätöksen mukaan osakkeiden osuus voidaan nostaa selvästi yli 60 prosenttiin”, Jaakko Kiander kertoo.
Osuus on huomattavasti suurempi kuin yksityisissä eläkevakuutusyhtiöissä. Niissä sijoitusriskiä on rajoitettu vakavaraisuussääntelyllä toisin kuin Kevassa, joka on julkinen eläkelaitos.
Riskitason nosto on tarkoitus toteuttaa parin vuoden kuluessa markkinatilanteen mukaan.
Tilapäiset takaiskut eivät hetkauta
Kevan sijoitusten reaalituotto pitkällä aikavälillä (vuodesta 1988 lähtien, jolloin eläkevarojen rahastointi aloitettiin) on ollut 3,6 prosenttia vuodessa (eläkevakuuttajat ilmoittavat usein pääomapainottamattoman reaalituottonsa, joka on Kevalla ollut 4,8 %).
”Tuotto on ollut sijoitusten riskitasoon suhteutettuna hyvä”, Ari Huotari sanoo.
Sijoitusriskiä lisäämällä tavoitellaan reaalituottoon vähintään 0,3 prosentin vuotuista nousua pitkällä aikavälillä. Jos tähän päästään, se keventäisi vastaavasti eläkemaksujen nostotarvetta arviolta 0,7‒1,0 prosenttiyksikköä.
Sijoittamisessa tuoton tavoittelu edellyttää riskin ottamista ja ison tuoton tavoittelu isoa riskiä. Siksi paremman tuoton metsästyksessä kohdataan myös takaiskuja.
”Meidän pitää varautua siihen, että Kevan sijoitussalkun vuotuinen tuotto vaihtelee nykyistä voimakkaammin. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska me toimimme vuosikymmenien aikajänteellä”, Ari Huotari sanoo.
Ulla Simola
