KARON GRILLI Jos uskoo kullan hinnan nousevan, kannattaa ostaa kultaa. Mutta vielä kannattavampaa on ostaa kultakaivoksia.
Vanha sijoitusohje perustuu sille ajatukselle, että kaivosyhtiölle kullan tuotantokustannus ei muutu käytännössä lainkaan, vaikka kullan maailmanmarkkinahinta nousee. Siksi kullan hinnan kohoaminen nostaa kultakaivoksen kannattavuutta vivulla.
Yhtiökohtaiset seikat voivat kuitenkin sekoittaa tilannetta merkittävästi. Esimerkiksi viisi vuotta sitten Endominesia ostanut on saanut huomata omistuksensa arvon puolittuneen, vaikka kullan hinta on samana aikana kaksinkertaistunut.
Viime vuosien aikana Endomines on muuttanut merkittävästi strategiaansa ja luonnettaan. Nykyisin se keskittyy kaivamaan kultaa Pampalon kaivoksellaan ja etsimään kiivaasti kultaa Karjalan kultalinjalta. Yhdysvaltain-seikkailun jäänteille etsitään ostajaa tai muuta ratkaisua.
Karjalan kultasuonta iskemässä
Viime vuonna yhden kultaunssin tuottaminen maksoi Endominesille vajaat 1 300 euroa.
Tarkkaan ottaen Endomines tosin ei tuota kultaa vaan rikastetta. Se nostaa maasta malmia, jonka se rikastaa Pampalon laitoksellaan ja kuljettaa Bolidenin sulattoon. Boliden maksaa Endominesille rikasteesta hinnan, joka Endominesin toimitusjohtajan Kari Vyhtisen mukaan on noin 88–89 prosenttia rikasteesta saatavan kullan maailmanmarkkinahinnasta.
Näillä tiedoilla saa yksinkertaisesti muodostettua hahmotelman Endominesin katteen muodostumisesta.
Kun kultaunssi nykyisin maksaa noin 2 200 euroa, rikasteesta Endomines saa siis vajaat 2 000 euroa. Jos tuotantokustannus olisi vajaat 1 300 euroa, jokaisesta unssista yhtiö tienaisi noin 700 euroa.
Kun sen kertoo Endominesin tuotantomäärällä, saadaan kullankaivuusta saatava kate.
Kaikki laskelman kolme komponenttia kuitenkin muuttuvat. Kullan hinta ja siihen sidottu rikasteesta Bolideniltä saatava hinta on siinä mielessä helppo, että kullan markkinahinnan näkee joka hetki pörssistä.
Volyymien suhteen Endomines aikoo saavuttaa tänä vuonna sellaisen tahdin, että se voisi tuottaa 20 000 unssia kultaa vuodessa. Tältä vuodelta lukuun ei ylletä, mutta tuo tahti pitäisi saavuttaa, ja siitä tuotantomääriä on tarkoitus nostaa lisää.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Endominesin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
Tuotantokustannus riippuu monesta seikasta
Tuotantokustannuksiin vaikuttavat monet seikat kuten tuotannon käyttöaste, malmin kultapitoisuus ja se, louhitaanko mineraalia avolouhoksesta vai syvälouhoksesta. Merkittävä tekijä on myös sähkön hinta.
”Me uskomme vahvasti siihen, että kun tuotantotasoa nostetaan, se pienentää tuotantokustannusta. Uskomme että kun volyymit nousee, kustannukset laskevat”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo Karon Grillissä.
”Meillä suurin kustannus on maanalaisen kaivoksen louhintakustannus. Siksi haluamme siirtää tuotantoa mahdollisimman paljon avolouhokseen. Maanalainen louhos on 900 metriä maan alla. Se vaatii tuuletusta, ja energiaa kuluu enemmän.”
Vyhtisen mukaan yksi gramma kultaa tonnissa on kannattavuusraja avolouhoksessa. Maan alta louhittaessa kultagrammoja pitää olla kaksi tonnissa.
Kohti miljoonaa unssia
Endomines esittäytyy olevansa kaivos- ja malminetsintäyhtiö. Vaikka liiketulos ja rahavirrat tulevat kaivostoiminnasta, malmin etsiminen on strategiassa yhtä lailla tärkeä. Endomines on naulannut fläppitaululle mukavasti piirtyväksi tavoitteeksi miljoonan unssin kultavarannot.
”Se on maailman mittaluokassa merkittävä esiintymä”, Vyhtinen pohjustaa miljoonatavoitetta. ”Se avaa mahdollisuuksia siihen, että voidaan viedä tuotanto aivan uudelle tasolle.”
”Meillä on se visio, että nostetaan tuotantoa, joka nostaa kassavirtaa, ja se käytetään varantojen kasvattamiseen [kultaesiintymiä kartoittamalla]. Kun varannot alkavat olla 500–600–700 000 unssia, suunnitellaan tuotantotason nosto”, Vyhtinen hahmottelee.
Malminetsinnässä onkin painettu kaasua. Uusiempien julkistettujen tietojen mukaan Karjalan kultalinjalla on yhteensä 310 300 unssia kultaa mitatuissa, osoitetuissa ja mahdollisissa mineraalivarantojen luokissa malmivarojen lisänä. Vuodessa luku kasvoi 72 prosentilla. Kasvun syy on yksinkertaisesti se, että alueella on tehty uusia kairauksia, etsitty aiempaa kiivaammin.
Matka maaperässä olevan kullan kaivamiseen voi olla vielä pitkä ja edellyttää selvittelyjä, luvituksia, suunnittelua ja tietenkin myös taloudellisen kannattavuuden arvioimista.
Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan ”Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin”.
Vaihtovelkakirjalainojen vuoksi Endominesin todellista osakemäärää on vaikea ennakoida, sillä ei ole tiedossa, paljonko uusia osakkeita täytyy laskea liikkeelle siinä vaiheessa, kun lainanantajat haluavat vaihtaa velkakirjojaan osakkeiksi.
Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Grillillä puhutaan siitä, kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi.
”3 000 dollarista läpi”
Kullan hinta on keskeinen tekijä niin Endominesin operatiivisen toiminnan kuin osakkeen arvon kannalta. Ehkä jo työnsä puolesta Kari Vyhtinen suhtautuu kullan hintanäkymiin varsin optimistisesti, vaikka kullan hinta on ollut jo jonkin aikaa kaikkien aikojen korkeimmissa lukemissaan.
”Uskon että vuoden sisällä kolme tonnia menee rikki taaloissa.”
Vyhtisen mukaan näkymä on tällä hetkellä poikkeuksellisen vahva, ja hän nostaa esiin erityisesti kaksi seikkaa.
”Historiallisesti aasialiset eivät ole ostaneet silloin, kun hinta on kova, mutta nyt Kiina ostaa hyvin vahvasti”, hän sanoo.
Taustalla voi olla geopoliittisia syitä.
Toiseksi korkojen odotellaan laskevan.
”Historiallisesti 25 vuoden aikana kun korot ovat lähteneet laskuun, kulta on noussut hyvin voimakkaasti”, Vyhtinen sanoo. ”Rahaa siirtyy silloin koroista muihin kohteisiin, ja kulta saa siitä osansa.”
Viime vuosina sijoitusrahaa on ohjautunut kryptovaluuttoihin, joita on markkinoitua digitaaliseksi kullaksi. Muodostavatko kryptot uhan kultakaivoksille?
Vyhtinen ei sitä pelkää.
”Kyllä sijoitusrahaa riittää eri kohtaisiin, ja ihmiset haluavat hajauttaa.”
Marinadissa EKP-logian alkeet
Kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, osakekurssit laskevat, ja kun keskuspankki laskee korkoa, osakekurssit nousevat.
Hirmuisen hyvä ja teoriassa helposti perusteltava väite, mutta se ei toimi käytännössä.
”Yleensä kun keskuspankki nostaa korkoja, osakkeet nousevat. Ja osakkeet lähtevät laskuun juuri ennen kuin keskuspankki lähtee laskemaan korkoja”, S-Pankin päästrategi Lippo Suominen sanoo.
Mistä tämä johtuu?
”Talous on tärkeämpää”, Suominen sanoo. ”Keskuspankki nostaa korkoja, koska taloudessa menee hyvin. Osakkeet nousevat, koska taloudessa menee hyvin. Ja kun taloudessa tulee ongelma, sehän painaa osakkeita ja saa keskuspankit laskemaan korkoja.”
Marinadi-osiossa Lippo Suomisen kanssa käsitellään tämän yleisen virheajatuksen lisäksi muutenkin keskuspankkien toimintaa osakesijoittajan kannalta. Ja täytyykö osakesijoittajan ylipäätään kiinnittää huomiota keskuspankkeihin?
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Endominesin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin. Ohjelmaan sisältyvän Marinadi-osio on tehty yhteistyössä S-Pankin kanssa.
