KARON PÖRSSI Sijoittaminen pörssilistattuihin rahastoihin eli etf:iin on ollut huimassa kasvussa. Kun sijoituskeskustelupalstoilla aloittelijat kysyvät osakesijoitusvinkkejä, yleisimmin vastaukseksi tarjotaan matalakuluisia etf:iä.
Se on erittäin fiksua.
Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, sillä etf:t eivät ole vain yksi tuote vaan hyvin laaja kirjo erilaisia tuotteita. "Osta etf:ää" -vastaus on yhtä hyödyllinen kuin jos talonrakentamista suunnittelevalle maallikolle vastaisi: "Käytä työkalua."
Etf:t ovat pörssilistattuja rahastoja. Useimmat niistä seuraavat jotakin pörssi-indeksiä tai etf:ää varten muodostettua indeksiä, johon osakkeet valitaan tietyn ennalta kerrotun kriteeristön perusteella. Etf:iä on luonnollisesti myös korko- ja raaka-ainesijoittajille, mutta tässä jutussa keskityn osake-etf:iin.
Etf-osuuden ostava saa siten murusen etf:n kohteena olevaa indeksiä, vaikkapa S&P 500 -indeksiä. Yhdellä kaupalla tulee hajautettu salkku, mikä helpottaa erityisesti aloittavaa sijoittajaa.
Koska etf:t ovat pääosin passiivisia eli osakevalinta perustuu mekaanisiin kriteereihin, salkunhoidosta ei juuri aiheudu kuluja. Siksi etf:ien vuotuispalkkiot ovat pieniä, selvästi pienempiä kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen.
Monet etf:t ovat erinomaisia tuotteita, ja sijoitustuoteryhmänä ne ovat varsin toimivia useimmille sijoittajille. Suin päin minkä tahansa etf:n ostamisessa ei kuitenkaan ole järkeä. Itselleen sopivaa tai sopivia etf:iä kartoittaessaan sijoittajan kannattaa vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin.
Mille alueelle tai toimialalle haluan sijoittaa?
Sijoituskohteen valitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Koska tässä puhutaan osake-etf:istä, valinta on jo osunut osakemarkkinoille. Valittavaa on kuitenkin edelleen rutkasti.
Haluaako ottaa maantieteellistä näkemystä? Vai haluaako valita sijoituskohteekseen jonkin tietyn toimialan?
Kaikkein passiivisin eli vähiten omaa näkemystä ottava sijoittaja valinnee kohteekseen mahdollisimman laajan pörssi-indeksin. Sellainen on esimerkiksi MSCI:n All Country World Index (ACWI). Kannattaa huomata, että monet indeksit, joiden nimessä on sana "world", kattavat vain kehittyneet osakemarkkinat.
Maantieteellisesti erikoistuneen etf:n valitseminen edellyttää näkemystä siitä, että jonkin tietyn alueen osakemarkkinat kehittyvät jatkossa muita paremmin. Maantieteen sijaan näkemystä voi ottaa myös toimialan suhteen.
Etf:iä löytyy paitsi yleisimmille toimialoille myös hyvinkin erikoistuneisiin yhtiöjoukkoihin. Jokin etf voi sijoittaa vaikkapa tekoäly-yhtiöihin, jokin toinen puhdas väestön ikääntymisestä hyötyviin firmoihin. Toimiala-etf:t saattavat olla erikoistuneita myös maantieteellisesti eli sijoittaa vaikkapa eurooppalaiseen autoteollisuuteen.
Millä tyylillä haluan sijoittaa?
Maantieteen ja toimialan lisäksi voi ottaa kantaa sijoitustyyleihin ja yhtiöiden markkina-arvoon.
Jotkin etf:t sijoittavat arvoyhtiöihin, jotkin kasvuyhtiöihin, jotkin osinkoteemalla, jotkin laatuyhtiöihin ja niin edelleen. Tyylejä ja niiden määritelmiä on lukuisia. Kunkin etf:n tapa määritellä tyylinsä selviää sen esitteestä.
Tyylisijoittamista selvärajaisempi on yhtiöiden koko: suuret yhtiöt (large cap), keskisuuret yhtiöt (mid-cap) ja pienet yhtiöt (small cap). Eri markkinoilla ja eri indeksinlaskijoilla tosin vaikkapa pienyhtiön määritteleminen poikkeaa toisistaan. Monet suomalaisittain mid-capit saattaisivat toisilla markkinoilla olla pienyhtiöitä.
Maksaako etf voitot ulos vai kerryttääkö pääomaa?
Osa etf:istä jakaa vuoden aikana kertyneet voitot tai osan voitoista osuudenomistajille aivan niin kuin sijoitusrahastojen tuotto-osuussarjat. Suomalaisen sijoittajan kannalta se ei ole verotuksellisesti järkevää, sillä voittoja verotetaan pääomatulona eikä kertynyt tuotto pääse kasvamaan täysimääräisesti korkoa korolle.
Parempi vaihtoehto ovatkin etf:t, jotka jättävät pääoman sisään etf:ään. Tuotto tulee arvonnousuna ja verot maksetaan vasta etf:n myynnin yhteydessä.
Koko ja kaupankäyntimäärä?
Kovin erikoistuneet etf:t saattavat olla kooltaan varsin pieniä ja niillä voidaan käydä vain vähän kauppaa. Suuri tai suurehko ja vilkkaasti liikkua etf on sijoittajan kannalta yleensä parempi ja turvallisempi valinta.
Etf:ää pyörittävä rahastoyhtiö saattaa tuskastua pieneen tuotteeseen ja lakkauttaa tai sulauttaa sen johonkin toiseen. Tällöin sijoittajan joko täytyy myydä omistus hetkenä, jona ei itse olisi ollut halukas myymään, ja maksaa verot voitosta, tai ryhtyä omistamaan sulautumisessa vastaanottavaa etf:ää, joka ei välttämättä vastaa hänen tarpeitaan.
Vilkkaasti liikkuvien etf:ien osto- ja myyntinoteerausten erot tapaavat olla pieniä. Tällöin ostaessa ei tarvitse maksaa "ylihintaa" eikä myydessä joudu hyväksymään "alihintaa".
Fyysinen jäljittely vai johdannais-etf?
Etf:t voivat omistaa sijoituskohteensa suoraan. Näin esimerkiksi Helsingin pörssin OMXH25-indeksin mukaisesti sijoittava etf omistaa Koneen, Nokian, Nordean ja niin edelleen osakkeita. Tätä tapaa kutsutaan fyysiseksi jäljittelyksi.
Etf:t voi muodostaa myös johdannaisten avulla. Tällöin etf ei omista kohdeosakkeita vaan indeksiin kohdistuvia johdannaisia. Johdannaisin rakennettuun etf:ään sisältyy johdannaisen vastapuoliriski
Palkkiot?
Etf:ien suuri etu ovat edulliset kustannukset aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin verrattuna. Silti etf ei automaattisesti tarkoita halpaa sijoitustuotetta, ja tuotteiden välillä kuluissa voi olla suuria eroja. Kulut kannattaa siksi tarkistaa.
Etf-sijoittajalle koituu maksettavaksi itse sijoituskohteen eli etf:n vuotuisten hallinnointikulujen lisäksi osakevälittäjän perimät kaupakäyntikulut. Etf-sijoittaja joutuu käytännössä asioimaan ulkomaisissa pörsseissä, ja kaupankäyntikulut ovat samat kuin ulkomaisessa pörssissä noteerattujen osakkeiden kaupankäyntikulut.
Onko etf:ää saatavilla osakevälittäjäni kautta?
Suomalaissijoittaja ei suinkaan voi ostaa mitä tahansa maailman etf:istä. Suomalaiset välittäjät eivät yleensä välitä esimerkiksi yhdysvaltalaisia etf:iä, joista rahastoyhtiö ei ole laatinut eurooppalaisen säännöstön mukaisia materiaaleja.
Osakevälittäjät tarjoavat kaupankäyntimahdollisuutta vain joihinkin suurimpiin pörsseihin. Jos etf:ää ei ole listattu niissä, sen ostaminen voi olla työlästä ja kallista jollei mahdotonta.
Vältä vipu-etf:t!
Lopuksi kannattaa muistaa, että etf:ien joukossa on paljon muitakin tuotteita kuin indeksiä seurailevia perustuotteita. Etf:inä on myös esimerkiksi vipu- ja kontratuotteita, jotka ovat johdannaispeliä pitkäjänteisen sijoittamisen sijaan.
Vipu-etf saattaa esimerkiksi luvata indeksin muutoksen kolminkertaisena. Tällöin kyseessä on kuitenkin päivämuutos, joten muutamaa päivää kauemmin tuollaista tuotetta omistavan sijoittajan tuote on aivan jotain muuta kuin indeksin muutos kolminkertaisena. Vipu-etf:t eivät sovi pitkän aikavälin sijoitukseksi.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa useita etf:iä ja mainituista osakkeista Nokiaa ja Nordeaa.
