Suomi maksoi vuonna 2019 EU:lle 559 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja, ilmenee Euroopan komission tilastoista.
Suomen nettomaksu EU:lle oli 101 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa vuonna 2018 oli 105 euroa. Nettomaksu oli 0,23 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,25 prosenttia vuonna 2018), valtiovarainministeriö kertoo.
Suomi oli vuonna 2019 unionin pienimpiä nettomaksajia suhteessa bruttokansantuloon yhdessä Italian kanssa. Suomea pienempiä nettomaksajia olivat Irlanti ja Belgia.
Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.
Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja seuraavan kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset.
Lisäksi nettomaksuihin vaikuttavat EU:n talousarvion muutokset eri vuosina ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti. Toissa vuoden luvuissa ei liioin vielä näy koronakriisin vaikutus.
Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan 59 miljoonalla eurolla 1 542 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,15 prosenttia (1,13 prosenttia vuonna 2018).
Vuonna 2019 Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,63 prosenttia (1,65 prosenttia vuonna 2018). Suomi maksoi EU:lle yhteensä 2 016 miljoonaa euroa.
Saksa suurin nettomaksaja, nettosaajista suurin oli Latvia
Vuonna 2019 suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Saksa (0,41 prosenttia), Hollanti (0,36 prosenttia) ja Tanska (0,32 prosenttia).
Tanskan on suurin nettomaksaja 176 eurolla asukasta kohden. Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) ovat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.
Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Latvia (3,68 prosenttia), Unkari (3,67 prosenttia) ja Viro (3,36 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys hieman muuttuu: kärjessä on Viro (697 euroa asukasta kohden), toisena Latvia (582 euroa) ja kolmantena Unkari (519 euroa).
Minna Petäinen
