EU laati oman metsästrategiansa, mutta miten se vaikuttaa yksityiseen metsänomistajaan Suomessa? Mitä metsänomistajan pitäisi nyt tehdä?
Kesällä julkistettu EU:n komission metsästrategia ei ole jäsenmaita sitova. Metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan.
Metsästrategia ei muutenkaan suoraan vaikuta suomalaiseen metsänomistajaan. Sen sijaan välillisiä vaikutuksia voi olla ajan mittaan hyvinkin paljon.
”Strategia ohjaa EU:n säädöstyötä. Sen linjaukset vaikuttavat monien EU-säädösten valmisteluun, ja niiden välityksellä vaikutukset siirtyvät jäsenmaihin”, kertoo Marja Kokkonen, luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö maa- ja metsätalousministeriöstä.
Säädöksiin, joita Marja Kokkonen tarkoittaa, kuuluu etenkin ilmasto-, ympäristö- ja energiasäädöksiä. Niillä aloilla EU:lla on valtaa vaikuttaa jäsenmaiden lainsäädäntöön. Tässä muutama esimerkki metsänomistajaa koskettavista säädöshankkeista, joihin metsästrategian linjaukset voivat vaikuttaa:
Uusiutuvan energian direktiivi
Uusiutuvan energian direktiivissä aiotaan säätää, millainen biomassan käyttö on kestävää. Saako energiaksi käyttää kantoja ja juuria, entä pienpuuta? Ratkaisu tuntuu metsänomistajan kukkarossa. ”Jos rajataan sitä, minkäkokoista puuta saisi käyttää energiantuotantoon, rajaus vaikuttaisi muun muassa nuoren metsän hoidosta saatavan puun myyntiin”, Marja Kokkonen sanoo.
Luonnon monimuotoisuutta tukevat ohjelmat
EU:ssa on tekeillä ohjelmia, joilla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Tarkoitus on muun muassa linjata, mikä olisi mahdollisimman luonnonmukaista metsänhoitoa ja miten sitä pitäisi edistää jäsenmaissa.
Tavoitteena on myös lisätä vanhojen metsien ja aarnialueiden suojelua, mutta vielä ei ole määritelty, mikä on ”vanha metsä” tai ”aarniometsä”. ”Jos pidetään kiinni nykyisestä määritelmästä, jota Suomikin käyttää metsien inventoinnissa, ei isoja muutoksia nykykäytäntöömme tulisi. Jos taas ’vanhojen metsien’ ikäraja laskee, meidän olisi suojeltava nykyistä suurempi osa metsistämme”, Marja Kokkonen sanoo.
Paljon puhuttua avohakkuukieltoa metsästrategiassa ei ole, mutta avohakkuisiin suhtaudutaan nihkeästi. ”Strategiassa todetaan, että avohakkuu voisi olla tietyissä perustelluissa tapauksissa käyttökelpoinen vaihtoehto. Mutta tuleeko sitten myöhemmin avohakkuille rajoituksia luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi ‒ sitä ei vielä tiedetä.”
Jos rajoituksia tulisi, ne vaikuttaisivat suoraan metsänomistajiin. Suomen uudistettu metsälaki on ollut voimassa vuodesta 2014, ja se antaa metsänomistajalle vapauden valita tyylinsä metsänhoidossa. Itse asiassa uudistus vasta ”laillisti” jatkuvapeitteisen kasvatuksen, jossa metsän uudistamisessa ei käytetä laajoja avohakkuita.
Kestävän rahoituksen säädökset
Valmistelussa ovat parhaillaan myös EU:n kestävän rahoituksen säädökset. Jotta puuta jalostava yritys kävisi kestäväksi luokitellusta rahoituskohteesta, sen hankkiman raaka-aineen tuotannon olisi täytettävä tietyt kestävyyden ehdot.
Yksi tähän kytkeytyvistä säädöksistä on ilmastonmuutoksen hillintää koskeva asetus, joka on jo jäsenmaiden käsittelyssä. Sen mukaan esimerkiksi yli 13 hehtaarin metsätiloilta vaadittaisiin metsäsuunnitelma, jossa tilan hiilinielujen määrää säädeltäisiin ja seurattaisiin. Myöhemmin tiloille tulisi lisäksi vaatimuksia monimuotoisuudesta ja vesistövaikutuksista. ”Yritys, joka haluaa profiloida investointinsa ja tuotteensa kestäviksi, joutuisi edellyttämään metsänomistajalta noiden säännösten noudattamista puutavaran ostamisen ehtona”, Marja Kokkonen sanoo.
Muutoksia ehkä myös Kemeraan ja Metkaan
Uusi EU-sääntely voi tuoda muutoksia myös Suomen kestävän metsätalouden valtiontukijärjestelmiin Kemeraan ja vuonna 2024 voimaan tulevaan Metkaan.
"Jatka oman metsäsi hyvää hoitoa"
Päätökset monista metsiä ja metsänomistajia koskettavista säädöksistä ovat vielä kovan poliittisen väännön takana sekä jäsenmaissa että EU:ssa. Pitäisikö metsänomistajan silti jo jotenkin reagoida?
”Metsänomistajan on nyt parasta jatkaa hyvää metsänhoitoa omien tavoitteidensa mukaisesti. Esimerkiksi hakkuita ei ole syytä uuden sääntelyn pelossa kiirehtiä”, Marja Kokkonen rauhoittelee. ”Toimintaympäristö on nyt myllerryksessä, mutta uskon vahvasti siihen, että kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevalle suomalaiselle puulle on hyvä kysyntä myös jatkossa”.
Ulla Simola
