Eurooppa on Helsingin pörssin vientiyritysten tärkein markkina-alue, joten maanosan talouskehityksellä on väliä. Se on nyt kaksijakoista: palvelut vetävät, teollisuuden investoinnit eivät.
Euroalueen talouskasvun arvioidaan yltävän tänä vuonna lähemmäs yhtä prosenttia, kun Suomessa kasvun ennustetaan jäävän pari desimaalia miinusmerkkiseksi.
"Euroalueen talouskehitys näyttää yllättävänkin hyvältä, sillä vielä viime vuoden lopulla Euroopan ennustettiin ajautuvan taantumaan", Danske Bankin salkunhoitaja Ville Kivipelto sanoo.
Hänen mukaansa yksi syy on, että korkotason nousun vaikutukset kuluttajien luottamukseen ja ostovoimaan ovat olleet monissa muissa maissa lievemmät kuin Suomessa.
"Toisin kuin Suomessa, Keski-Euroopassa asuntolainat sidotaan yleensä kiinteään tai pitkään korkoon. Lisäksi kotitalouksien lainojen osuus suhteessa tuloihin on Suomea pienempi."
Kivipellon mukaan Euroopan taloutta on tukenut myös sähkön ja kaasun hintojen raju lasku edellisvuoden huipuista.
MITÄ KANNATTAA SEURATA EUROOPASSA? "Inflaation ja korkojen kehitystä. Pinnalla olevat asiat kuitenkin vaihtelevat. Jos ensi talvesta tulee kylmä, huomio kääntyy energian hintaan." Salkunhoitaja Ville Kivipelto, Danske Bank
Syklisillä yhtiöillä nyt vaikeuksia
Euroopan talouskehitys on nyt kaksijakoista. Palvelujen kysyntä näyttää jatkavan kasvuaan, kun taas teollisuudessa näkymät ovat selvästi heikommat.
"Euroopan talouden heikkous näkyy syklisissä eli suhdanteista riippuvaisissa yrityksissä", Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava sanoo.
Syklisiä yhtiöitä Helsingin pörssistä löytyy muun muassa metsä-, kemian- ja konepajateollisuudesta. Niiden liikevaihdosta iso osa tulee Euroopasta.
"Heikko suhdanne osuu eniten niihin. Tämä on näkynyt muun muassa metsäyhtiöiden selvästi heikentyneinä tuloksina tammi-maaliskuussa, kun tuotteiden hinnat ja myyntimäärät ovat lähteneet laskuun", Alava mainitsee.
Hänen mukaansa konepaja-alalla kysynnän heikkeneminen Euroopassa alkaa näkyä viiveellä. Toistaiseksi yhtiöillä on riittänyt tekemistä aiemmin tulleissa tilauksissa.
MITÄ KANNATTAA SEURATA EUROOPASSA? "Ostopäällikköindeksit antavat virallista talousdataa nopeammin esimakua suunnasta. Tärkeitä ovat myös inflaatioluvut ja markkinakorot, jotka ennakoivat keskuspankin päätöksiä." Sijoitusstrategi Hertta Alava, Nordea
Taloudessa myös positiivisia merkkejä
Kivipelto on Euroopan talouskehityksestä varovaisen optimistinen. Inflaatio on tullut viime kuukaudet alas ja se voi laskea edelleen. Tämä vaikuttaa ennen pitkää korkoihin, jotka eivät enää nouse.
Tämä olisi hyvä uutinen etenkin kuluttajamarkkinoilla toimiville yhtiöille. Helsingin pörssissä niitä ovat esimerkiksi Fiskars, Harvia ja Nokian Renkaat.
"Myös kaupan alan yhtiöt Suomessa voisivat hyötyä, jos Euroopan talouden piristyminen tarttuisi myös tänne. Se edellyttää ensin kuitenkin kuluttajien luottamuksen vahvistumista", Kivipelto sanoo.
Sen sijaan investointihyödykkeitä Euroopan teollisuudelle toimittaville pörssiyhtiöille näkymät ovat Kivipellon mielestä heikommat.
"Jos Euroopan talouden heikkous jatkuu, uusia tilauksia tulee aiempaa hitaampaan tahtiin. Se voi ensi vuonna alkaa näkyä yhtiöiden liikevaihdoissa ja tuloksissa."
Nopea inflaatio ja korot huolettavat
Kivipellon mielestä suurin riski Euroopan taloudessa on nopean inflaation ja korkojen nousun jatkuminen. Se olisi myrkkyä etenkin Etelä-Euroopan ylivelkaantuneille maille. Italian ongelmien paheneminen heijastuisi pankkeihin ja sitä kautta koko maanosan talouteen.
"Myös uusi energiakriisi on mahdollinen. Jos ensi talvesta tulee poikkeuksellisen kylmä, sähkön ja kaasun hinnat voivat taas kohota korkeuksiin."
Alava sanoo, että Euroopan talouden suunnasta kiinnostuneiden kannattaa seurata esimerkiksi ostopäällikköindeksejä. Ne antavat virallista talousdataa nopeammin esimakua suunnasta.
"Tärkeitä ovat myös inflaatioluvut ja markkinakorot, jotka ennakoivat aika hyvin keskuspankin päätöksiä. Myös pörssiyhtiöiden ohjeistukset ja arviot tulevasta ovat kiinnostavia."
Kivipeltoa kiinnostavat tällä hetkellä eniten inflaation ja korkojen kehitys. Hän huomauttaa kuitenkin, että kulloinkin pinnalla olevat asiat vaihtelevat.
"Ensi talvena sijoittajan erityishuomio hyvinkin voi kääntyä energian hintaan, jos talvesta tulee kylmä."
Kivipellon mielestä Euroopan talouskehityksen seuraaminen on osakesäästäjälle suositeltavaa, mutta oman osakesalkun sisältöä ei kannata lähteä muuttamaan yksittäisten talousuutisten pohjalta. Osakevalinnat kannattaa jatkossakin tehdä analysoimalla yksittäisiä yrityksiä.
Suomelle kilpailuetua vihreästä siirtymästä
Euroopan vihreä siirtymä on Hertta Alavan mielestä monessa suhteessa iso mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Kaikilla toimialoilla haetaan nyt vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja.
"Kyse ei ole vain ilmastonmuutoksen torjunnasta. Myös puhtaan veden ja luonnon monimuotoisuuden merkitys korostuu. Näissä asioissa suomalaiset yritykset voivat erottautua kilpailijoistaan."
Myös iso murros energiantuotannossa voi Alavan mielestä kääntyä suomalaisten kilpailueduksi. Tuotantoa viedään jatkossa maihin, joissa uusiutuvaa energiaa tuotetaan edullisimmin.
"Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa Suomessa Keski-Eurooppaa edullisemmin esimerkiksi tuulivoimalla. Pikkuhiljaa se alkaa tuoda kilpailuetua Suomessa toimiville yrityksille", Alava arvioi.
Hänen mukaansa ympäristöystävällinen toiminta voi tuoda pörssiyhtiölle etua myös siten, että se auttaa menestymään vastuullisuutta mittaavissa vertailuissa. Tämä saattaa lisätä sijoittajien kiinnostusta yhtiöön ja antaa nostetta osakekurssille.
Myös Kivipellon mielestä Helsingin pörssiyhtiöiden kilpailuasemat pitkällä aikavälillä ovat hyvät Euroopassa – ja ylipäätään kansainvälisillä markkinoilla.
"Pörssin laatu on viime vuosina parantunut. Yhtiöt ovat tehneet hyvää työtä liiketoimintansa kehittämisessä."
Kivipellon mukaan perinteiset toimialat ovat pystyneet uudistumaan. Esimerkki tästä ovat metsäyhtiöt, jotka paperin sijaan saavat tulonsa jo pääasiassa muista metsätuotteista. Konepajojen liikevaihdosta yhä suurempi osuus tulee konemyyntiä tasaisemmasta huoltotoiminnasta
"Helsingin pörssiin on tullut myös paljon hyvälaatuisia ja nopeasti kasvavia it-alan yhtiöitä, joille Euroopan digitalisoituminen avaa mahdollisuuksia."
Matti Remes
