Miten tarkasti tiedät, missä säästösi ovat? Jos Suomi painaa salkussasi raskaana, ala katsella kotinurkkia kauemmas – vähintään Yhdysvaltoihin.
”Yhdysvaltojen osuus maailman osakemarkkinoiden markkina-arvosta on yli 60 prosenttia. Helsingin pörssin osuus on noin puoli prosenttia, mutta suomalaisen osakesäästäjän salkusta suomalaisten osakkeiden osuus voi olla 100 prosenttia”, sanoo Thomas Lindholm. Hän on henkilöasiakkaiden säästämisestä ja sijoittamisesta vastaava johtaja Aktiassa.
Etenkin suoraan osakkeisiin sijoittavat keskittyvät helposti kotimaisiin yhtiöihin, jotka ovat tuttuja ja joista tietoa saa helposti, mutta kyllä sijoitusten hajautus voi jäädä heikoksi myös rahastosäästäjällä.
Säästöt tulisi hajauttaa kolmella tapaa:
- ajallisesti (tehdä sijoitukset eri aikoina),
- eri omaisuuslajeihin (osakkeisiin, korkoihin, kiinteistöihin, esim. asuntoihin ja metsään) ja niiden sisällä mm. eri toimialoille sekä
- maantieteellisesti/kansainvälisesti (eri markkina-alueille).
Hajauttaminen pienentää sijoittajan riskiä. Vaikka esimerkiksi osakemarkkinat ei puolilla maailmaa kulkevat globaalissa taloudessa aiempaa tiiviimmin samaa tahtia, eroja kuitenkin on.
”Tänä vuonna osakemarkkinoilla on ollut poikkeuksellisen isoja maantieteellisiä eroja. Jos koko osakesalkku olisi ollut sijoitettuna Helsinkiin, sen arvo olisi laskenut syksyyn mennessä 6 prosenttia. Sen sijaan maailmanlaajuisesti hajautettu salkku olisi tuottanut 11 prosenttia”, Thomas Lindholm kertoo.
Suomen ja Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden välillä ero on ollut vielä suurempi. ”Eikä se selity pelkästään sillä, että jenkkipörssissä on tekoäly-yhtiöitä ja Helsingissä syklistä teollisuutta.”
Yhdysvaltojen talous on suhdanteen heikennyttyäkin pärjännyt paremmin kuin ekonomistit ovat odottaneet, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto. Kasvu on hidastumassa Yhdysvalloissakin, mutta Eurooppa ottaa huonosta suhdanteesta enemmän iskua.
Eurooppa tuntuu muutenkin jatkuvasti häviävän USA:n dynaamiseksi ja innovatiiviseksi kuvatulle taloudelle.
Dynaamisuutensa päälle amerikkalaiset saavat lisäbuustia valtion määrätietoisesta tuesta. ”Presidentti Bidenin hallinto on lähtenyt vahvasti tukemaan vihreää siirtymää, puolijohdeteollisuutta ja korkean teknologian investointeja yrityksissä liittovaltion suorilla tuilla ja verohelpotuksilla tavoilla, jotka eivät ole EU:ssa helppoja toteuttaa”, Minna Kuusisto sanoo.
Kaiken huipuksi amerikkalaiset omaisuusluokat ilmeisesti selviytyisivät parhaiten siinäkin tapauksessa, että maailmantaloutta runtelisi vakava negatiivinen sokki. Dollari on turvasatama, ja maailman myrskyt vain vahvistaisivat sen suhteellista asemaa.
Ammattilaisilta ideoita ja suuntaviivoja
Miltä pohjalta yksityinen sijoittaja sitten voisi miettiä sijoitustensa maantieteellistä hajautusta? Thomas Lindholm ehdottaa, että sijoittajan kannattaisi tarkkailla varainhoitajien ja muiden ammattisijoittajien ja vaikka eläkevakuuttajien näkemyksiä. Niistä voi saada vinkkejä ainakin isoihin linjoihin.
Esimerkiksi Aktian varainhoitotiimin näkemys on, että Pohjois-Amerikkaan kannattaisi sijoittaa noin 40 prosenttia osakesalkusta. Se on ”peruspaino”, jota voi yli- tai alipainottaa oman näkemyksensä mukaan.
OSAKESIJOITUSTEN JAKAUMA
Aktian käyttämä osakesijoitusten maantieteellinen jakauma
- Pohjoismaat (ml. Suomi), 10 %
- Eurooppa, 25 %
- Pohjois-Amerikka, 40 %
- Japani, 10 %
- Kehittyvät markkinat, 15 %
Eri markkinoiden paino sijoitussalkussa on aina sijoittajan yksilöllinen ratkaisu, johon vaikuttaa moni tekijä, muiden muassa sijoittajan varallisuus sekä tuottotavoite, riskinottohalu ja -kyky.
Säästöjen maantieteellinen hajauttaminen ei vaadi sijoittajalta ihmeitä. Osakkeita toki on helppoa ostaa verkossa melkein mistä vain, mutta yksinkertaisinta on sijoittaa vieraille markkinoille rahastojen avulla. ”Rahastoissa voi myös välttyä siltä, että tulisi ylipainottaneeksi jotakin yhtiötä tai toimialaa”, Thomas Lindholm sanoo.
Valittavana on niin aktiivisia rahastoja kuin kuluiltaan edullisia passiivisia indeksirahastoja tai kaikkein edullisimpia etf-rahastoja.
Thomas Lindholm muistuttaa, että myös korkosijoituksia voi hajauttaa eri markkina-alueille. Korkojen nousun vuoksi osa korkorahastoista on pahasti pakkasella, mutta jatko riippuu korkokehityksestä. ”Jos korkohuippu alkaisi olla lähellä ja korot kääntyisivät laskuun, voisi olla hyvä hetki aloittaa korkosijoittaminen.”
ALUEELLISET OSAKEMARKKINAT
Eri markkinoiden plussia ja miinuksia Aktian mukaan:
YHDYSVALLAT
+ Joustava ja dynaaminen talous
+ Kyky tuottaa uusia kannattavia innovaatioita
‒ Osakkeiden keskimääräiset arvostustasot historiaansa nähden korkeat
EUROOPPA
+ Osakkeiden arvostustasot historiaansa nähden edulliset
+ Useat yhtiöt ovat kansainvälistä huippua ja toimivat globaaleilla markkinoilla eivätkä siten ole riippuvaisia yksin Euroopan markkinoista
‒ Euroopan talouskasvuhuolet ja keskimäärin melko syklinen toimialajakauma
JAPANI
+ Keskuspankki jatkaa kannustavaa rahapolitiikkaa, inflaatio ei ole ollut samanlainen huolenaihe kuin muualla maailmassa
+ Mielenkiintoisia teknologia- ja kuluttajatuoteyhtiöitä
‒ Voimakkaasti riippuvainen maailmantalouden kehityksestä
‒ Väestön ikäjakauma
KEHITTYVÄT MARKKINAT
+ Intia: vahva talouskasvu ja suotuisa väestön ikäjakauma
‒ Kiina: odotuksia heikompi talouskasvu, kiinteistösektorin ongelmat, väestön ikäjakauma
SUURVALTOJEN JÄNNITTEET JAKAVAT KASVUA UUSIKSI | Suurvaltojen väliset jännitteet ja etupiirikamppailut hidastavat talouden kasvua ympäri maailman. Länsimaat haluavat Kiinasta ainakin osittain pois, mutta mihin? Sitä sijoittajan kannattaa seurata. Kirjaudu ja lue juttu marraskuun Taloustaidon näköislehdestä >>
Ulla Simola
