Vanha puhelinosake kannattaa pitää tallessa, sillä sen arvo on voinut vuosien varrella moninkertaistua. Mitä on otettava huomioon, jos pohtii tällaisen osakkeen myyntiä tai niihin sijoittamista?
Puhelinliittymä ei ole edellyttänyt enää aikoihin osakkuutta puhelinyhtiössä, mutta siitä huolimatta puhelinosakkeita omistavat edelleen sadat tuhannet suomalaiset.
Aikoinaan hankittu puhelinosake onkin ollut monesti mainio sijoitus. Osakkeen arvo on saattanut vuosien varrella moninkertaistua. Vakavaraiset yhtiöt ovat myös maksaneet hyviä osinkoja.
Muhkeita tuottoja omistajilleen ovat tuoneet etenkin omistusjärjestelyillä ja sijoituksillaan rikastuneet puhelinyhtiöt. Hyvä esimerkki on sijoitusyhtiöksi muuttunut lahtelainen PHP Holding, joka on jakanut viimeiset neljä vuotta runsaan 200 miljoonan euron vuosittaisen osinkopotin 38 000 osakkaalleen. Varat ovat peräisin puhelinoperaattori DNA:n osakemyynnistä.
PHP Holdingin tavoin muutamat muutkin perinteiset puhelinyhtiöt ovat nykyisin sijoitusyhtiöitä, jotka omistavat osakkeita, yrityksiä ja kiinteistöjä monilla toimialoilla.
Sijoitusten tuotoilla ne pystyvät tarjoamaan omistajilleen hyvän osinkovirran.
Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjanmaalla toimiva Pohjanmaan Arvo Osuuskunta ja kuopiolainen KPY.
Osa entisistä puhelinyhtiöistä on päättänyt lopettaa kokonaan toimintansa ja jakaa omaisuutensa osakkailleen. Näin on tehnyt esimerkiksi Aina Group Hämeenlinnassa.
”Tuotto parempi kuin pörssiyhtiöissä”
Listaamattomien puhelinyhtiöiden osakkeet ovat kiinnostaneet pitkään myös sijoittajia.
Salolainen Pekka Stenholm kiinnostui puhelinosakkeista 1990-luvulla. Ensimmäiset hankinnat olivat Helsingin Puhelinyhdistyksen ja Lännen Puhelimen osakkeet.
Vuosien varrella Stenholm on käynyt aktiivista kauppaa ostamalla ja myymällä maakunnallisten puhelinyhtiöiden osakkeita. Sijoitussalkkunsa kokoa tai sisältöä hän ei halua tarkemmin kertoa.
”Voin kuitenkin sanoa, että kaikki puhelinosakesijoitukset ovat olleet hyvin tuottavia tai voitollisia. Yhtään tappiollista ei ole kohdalleni osunut. Tuotto on ollut runsain mitoin parempi kuin pörssiyhtiöissä.”
Tuotot edellyttävät kuitenkin kotiläksyjen huolellista tekemistä. Puhelinyhtiöitä on moneen lähtöön, ja toimiala on ollut kovassa muutoksessa.
”Muutos on ollut 2000-luvulla kiihtyvä. Vielä 1990-luvulla kaikki yhtiöt harjoittivat teletoimintaa, ei enää.”
Stenholm korostaa, että puhelinyhtiöiden toiminnassa, tavoitteissa ja voittovarojen jakamista koskevissa linjauksissa on isoja eroja.
”Tärkein asia on yhtiön johdon arviointi. Pyrin aina selvittämään, miten toimitusjohtaja ja hallitus toteuttavat yhtiön strategiaa ja pitävät huolta omistaja-arvosta. Jos nämä asiat eivät vakuuta, en sijoita yhtiöön.”
Uudet ostajat vauhdittavat
Stenholmin mukaan puhelinosakkeiden kaupankäynnissä on ollut vuosien aikana vilkkaampia ja hiljaisempia jaksoja. Nykyistä tilannetta hän luonnehtii varsin vilkkaaksi.
”Syynä on uusien ostajien ilmestyminen markkinoille. Vielä 2000-luvun alussa ostajat olivat kahden käden sormilla laskettavissa olevaa konkariporukkaa. Nykyisin uusia ostajia on määrällisesti selvästi enemmän.”
Puhelinosakkeita ostavien yksityissijoittajien ja yritysten ilmoituksia löytyy sanomalehdistä ja internetin kauppapaikoilta. Aktiivisimmat lähettävät osakkeiden omistajille ostotarjouskirjeitä ja saattavat lähestyä ostoaikeissa puhelimitse.
Myös puhelinyhtiöt voivat ostaa omia osakkeitaan päivän hintaan tai välittää niitä halukkaille ostajille.
Alueellisia puhelinyhtiöitä ja -osuuskuntia edustavan Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen suosittelee, että puhelinosakkeen myyntiä harkitsevan kannattaa olla aina yhteydessä itse yhtiöön.
”Yhtiössä tiedetään, onko osakkeelle olemassa markkinapaikkaa ja mikä voisi olla sen käypä hinta.”
Ole tarkkana osakekaupassa
Pekka Stenholmin mielestä osakkeen myyntiä harkitsevan kannattaa selvittää ostajan taustoja ja ammattitaitoa hoitaa kaupan edellyttämät muodollisuudet.
Suoranaisista huijauksista Stenholm ei ole kuullut. Hän kehottaa kuitenkin myyjää varmistamaan, että sovittu rahasumma on tullut pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoitusta.
Sen jälkeen ostaja huolehtii osakkeen omistusoikeuden siirron vaativan paperityön ja vastaa 1,6 prosentin varainsiirtoveron maksamisesta.
Myös puhelinosakkeen ostajan kannattaa olla tarkkana. Stenholm ostaa osakkeita lähinnä kuolinpesiltä ja iäkkäämmiltä ihmisiltä. Ennen kauppaa hän tarkistaa puhelinyhtiöstä, että kyseinen henkilö oikeasti omistaa osakkeen.
Hinnoittelu ei aina helppoa
Olipa sitten myymässä tai ostamassa puhelinosaketta, kauppahinnan määrittely ei ole välttämättä helppo tehtävä etenkään silloin, jos osakkeella käydään vähän kauppaa. Toisin kuin pörssiyhtiöillä, listaamattomille yhtiöille ei noteerata ”päivän hintaa”.
”Myyjän ei kannata heti hyväksyä yksittäistä ostotarjousta, vaan tarjousta on hyvä pyytää parilta muultakin taholta”, Stenholm suosittelee.
Puhelinosakkeen käyvän hinnan määrittelyssä Stenholm arvioi osakkeen tuottopotentiaalia, johon vaikuttavat oleellisesti jo aiemmin mainitut yhtiön johdon ammattitaito, strategia ja linjaukset voitonjaosta.
Stenholmin mukaan ei ole tavatonta, että ostajan ja myyjän ajatukset kauppahinnasta eivät osu yksiin.
”Myyjän arvio yhtiöstä ja osakkeen arvosta saattaa olla parempi kuin minulla, ja minun tulee tietysti luottaa omaan näkemykseeni. Vanha nyrkkisääntö on, että kymmenen myyntiyhteydenottoa tuottaa yhden kaupan. Silloin ostohinta on kohdallaan.”
Arvonnousua ja osinkotuottoa
Lounaisessa Suomessa toimiva tietoliikenneyhtiö Lounea ilmoittaa nettisivuillaan, missä hintahaarukassa osakkeesta on tehty kauppoja edellisten kuukausien aikana.
”Meillä ei ole avointa kaupankäyntijärjestelmää, joten päivän hinta muotoutuu lopulta aina ostajan ja myyjän välisessä keskustelussa”, Lounean toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen huomauttaa.
Hintatasosta antaa osviittaa kuitenkin Lounean ilmoittama hinta, jolla se ostaa omia osakkeitaan. Tällä hetkellä hintatarjous on 9,20 euroa osakkeelta.
”Yhtiö ostaa omia osakkeitaan siksi, että tällaista toivetta on tullut pienosakkailta He haluavat myydä osakkeen tutulle taholle”, Viitanen sanoo.
Lounealla on tällä hetkellä vajaat 18 000 osakkeenomistajaa. Osakekauppoja tai osakkeiden siirtoja tehdään tyypillisesti noin tuhat kappaletta vuodessa.
”Kauppaa osakkeilla käydään koko ajan, mutta kovin vilkasta kaupankäynti ei ole ollut joitakin viime vuosina sattuneita piikkejä lukuun ottamatta”, Viitanen sanoo.
Lounean puhelinosake on ollut omistajilleen kelpo sijoitus. Sen hinta on kymmenessä vuodessa noin kolminkertaistunut.
Osinkoa Lounea maksoi tänä vuonna 0,27 euroa osakkeelta. Se tarkoittaa kolmen prosentin osinkotuottoa.
”Yhtiön omistajastrategian mukaan tavoitteena on vakaa osinkovirta, joka on vähintään puolet tuloksesta. Strategian pääpaino on kuitenkin yhtiön arvon nostamisessa. Se tehdään investoimalla alueellisiin tietoliikenneyhteyksiin”, Viitanen toteaa.
Osa keskittyy palveluihin
Sijoittajia kiinnostavat luonnollisesti eniten puhelinyhtiöt, joiden osingoista ja arvonnoususta koostuva tuottopotentiaali on korkein. Suomessa on kuitenkin myös puhelinyhtiöitä ja -osuuskuntia, jotka osakkaiden palkitsemisen sijasta käyttävät ison osan voittovaroistaan alueellisten tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen.
Jarmo Matilainen kertoo, että Finnet-liittoon kuuluvat 16 puhelinyhtiötä ja -osuuskuntaa ovat investoineet viime vuosina erityisesti paikkakuntiensa valokuituyhteyksiin ja niihin liittyviin palveluihin.
”Isojen investointien ja osakkaille tuotettujen palvelujen vuoksi osinkojen jakaminen on rajatumpaa”, Matilainen sanoo.
Tällaisten yhtiöiden omistajakunta koostuu pääosin paikallisista yksityishenkilöistä, yrityksistä ja yhteisöistä. Ulkopuolisten sijoittajien kiinnostusta saattavat myös vähentää omistusoikeutta ja äänivaltaa rajaavat säännöt.
”Mahdollisilla rajoituksilla halutaan ehkäistä valtausyritykset ja osakkeen spekulatiivinen kauppa. Tällaisten puhelinosakkeiden likviditeetti eli vaihtuvuus on vähäistä. Silloin ei osakkeen arvokaan voi olla kovin korkea”, Matilainen toteaa.
VEROTUS VAIKUTTAA TUOTTOIHIN | Puhelinosakkeisiin liittyviin verokysymyksiin kannattaa perehtyä kunnolla, sillä niillä on iso vaikutus osakkeista saataviin tuottoihin. Kirjaudu ja lue lisää näköislehdestä.
Matti Remes
