Vanhempia voi auttaa taloudellisesti monin tavoin ilman veroseuraamuksia. Auttamisesta voi olla jopa hyötyä verotuksessa. Tässä viisi erilaista tapaa antaa apua.
1. Koti-irtaimistoa lahjaksi
Lapset voivat antaa lahjoja vanhemmilleen verovapaasti samoin säännöin ja veroin kuin vanhemmat lapsilleen. Lahjaverotuksen verovapaat lahjoitukset eivät ole sidottuja sukulaisuuteen.
Jos esimerkiksi äidiltä hajoaa pyykinpesukone tai televisio, lapset voivat ostaa hänelle uuden ilman lahjaveroseuraamuksia. Lahjaksi saadusta tavanomaisesta koti-irtaimistosta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole yli 4 000 euroa.
Tavanomaisella koti-irtaimistolla tarkoitetaan yleensä kotona olevia irtaimia esineitä, kuten huonekaluja, mattoja, taloustavaroita, vaatteita ja kodinkoneita. Tällaisia enintään 4 000 euron arvoisia koti-irtaimistolahjoja ei oteta huomioon, kun lasketaan yhteen kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saatuja lahjoja.
2. Elämisen kulut
Lahjaveroa ei tarvitse maksaa myöskään siitä, että toinen maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja. Lapset voivat maksaa vanhempien puolesta esimerkiksi vuokran, sähkön tai ruokaostokset. Verovapaasta lahjasta ei kuitenkaan ole kyse, jos annetaan rahaa tällaisten kustannusten maksamiseen.
Käytännössä lahjanantajan on maksettava nämä laskut suoraan esimerkiksi vuokranantajalle, sähkölaitokselle tai ruokakauppaan.
3. Rahalahjat
Elatuslahjojen ja tavanomaisen koti-irtaimistolahjan lisäksi on mahdollista antaa myös rahaa verovapaasti alle 5 000 euroa kolmen vuoden välein. Rahalahjoista maksetaan lahjaveroa silloin, kun kolmen vuoden aikana samalta antajalta samalle saajalle annetut lahjat ovat arvoltaan 5 000 euroa tai enemmän.
Isompikin rahalahja saattaa olla vaihtoehto, jos vanhempi tarvitsee vaikkapa suuremman summan kodin remontoimiseen. Esimerkiksi 15 000 euron suuruisesta lahjasta lahjavero on ensimmäisessä veroluokassa 900 euroa.
Jos lapsi sen sijaan lainaa vanhemmalleen rahaa, on syytä huolellisesti laatia velkakirja ja maksusuunnitelma velan lyhentämiseksi, jotta mahdollisesti vanhemman kuoltua jäljellä oleva velka voidaan huomioida perintöverotuksessa pesän velkana. Korkoa ei tarvitse periä.
Dokumentointi on tarpeen, jotta lopullisessa perinnönjaossa velka voidaan maksaa pesän varoista, mikäli velka tai osa siitä on tuolloin vielä maksamatta.
4. Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen voivat saada lapset auttaessaan vanhempiaan. Sen sijaan vanhemmat eivät voi saada kotitalousvähennystä maksaessaan lapsilleen kuuluvia, muutoin kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia.
Kotitalousvähennyksen voi saada myös työstä, joka on tehty oman tai puolison tai kuolleen puolison vanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa.
Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä verovelvollisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomaisuusvaatimus koskee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota tehdään yleisesti kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi.
Vuonna 2022 kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on väliaikaisesti korotettu 3 500 euroon vuodessa koskien kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä sekä öljylämmityksestä luopumista. Näistä töistä kotitalousvähennyksenä voi vähentää enintään 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta tai 30 prosenttia maksetusta palkasta ja palkan sivukulut.
Korotus on väliaikainen siten, että se koskee kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä vuosina 2022‒2023 ja öljylämmityksestä luopumista vuosina 2022‒2027.
Muista kuin edellä mainituista kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä vähennys on enintään 2 250 euroa vuodessa ja vähentää voi 40 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta tai 15 prosenttia maksetun palkan määrästä sekä palkan sivukulut.
Kotitalousvähennyksen määrä on aina kuitenkin enintään 3 500 euroa vuodessa. Tähän summaan voi sisältyä muita kuin korotettuun vähennykseen oikeuttavia töitä 2 250 euroa.
Omavastuu on kaikkien vähennykseen oikeuttavien töiden osalta 100 euroa vuodessa henkilöä kohti.
Myös palvelutaloissa tehdään kotitaloustyön luonteista työtä. Töitä tehdään osittain asukkaan hallitsemassa huoneessa ja osittain yhteisissä tiloissa. Kotitalousvähennys voidaan myöntää siltä osin kuin siihen oikeuttava tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö tehdään henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa.
Vähennysoikeus koskee vain yksityisiä palvelutaloja. Vähennykseen oikeuttaa asukkaan hallitsemissa tiloissa tehty avustustyö esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, sängyn petaamisessa, ruokailussa, siivouksessa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa.
5. Asunto lapselle
Usein vanhemmat miettivät, kuinka voisivat siirtää omaisuuttaan seuraavalle sukupolvelle jo eläessään. Jos kuitenkin itse tarvitsisi säästöjään, oman omaisuuden pois lahjoittaminen ei tule kyseeseen.
Jos itse vanhuudenpäivillään tarvitsee varoja esimerkiksi omiin hoitokustannuksiinsa ja lapsella puolestaan on ylimääräisiä varoja ja kiinnostus pitää vanhempien asunto itsellään, voi ratkaisuna olla vaikkapa asunnon myynti lapselle.
Kaupassa voidaan poiketa käyvästä arvosta siten, että kunhan kauppahinta ylittää ¾ käyvästä arvosta, kauppaa pidetään verotuksessa kauppana eikä lahjana. Jos vaikkapa asunnon käypä arvo on 60 000 euroa, 45 600 euron kauppahinta on riittävä.
Kun kyseessä on asunto, jota on käyttänyt omana vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti kaksi vuotta, myynti on verovapaa. Jos lisäksi asunto on lapselle ensiasunto ja muut ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset täyttyvät, hänen ei myöskään tarvitse maksaa varainsiirtoveroa asunnon ostohinnan perusteella. Varainsiirtoverovapauden edellytyksenä on muun muassa, että ostaja ei ole täyttänyt 40 vuotta.
Asunnon kaupassa myyjä voi myös pidättää hallintaoikeuden itsellään, millä keinoin saadaan kauppahintaa alennettua. Hallintaoikeuden haltija voi jatkaa asumista asunnossa. Hänelle kuuluu tällöin myös juoksevien kustannusten maksaminen.
Toisaalta vanhempi voi jatkaa asumista myymässään asunnossa ilman hallintaoikeuttakin, jos osapuolet niin sopivat, eikä asumisesta tarvitse maksaa vuokraa lapselle. Perimättä jätetty vuokra ei ole lahjaa asujalle eikä verotettavaa tuloa asunnon omistajalle.
Merja-Liisa Huolman-Lakari
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi
