Jos perheen yhteismetsä ei enää tunnu toimivalta ratkaisulta, siitä pääsee kyllä eroon. Kannattaa vain tarkkaan punnita, mikä on itselle sopiva ja metsälle suotuisa tapa luopua yhteismetsästä. Vaihtoehdot ovat erilaisia jo kustannuksiltaan.
Niille, jotka ovat liittämässä omaa metsäänsä yhteismetsään tai perustamassa sellaista itse, muistutetaan usein, että ratkaisu on tietyllä tapaa lopullinen. Kun metsästäsi tulee osa yhteismetsää, et käytännössä voi enää myöhemmin saada takaisin tismalleen samaa palstaasi.
Muussa mielessä yhteismetsäomistus ei toki ole mitenkään lopullinen.
Jos olet osakkaana isossa yhteismetsässä ja haluat myydä osuutesi, mitään erityistä pohdittavaa luopumisessa ei yleensä ole. Yhteismetsäosuudet käyvät yleisesti ottaen hyvin kaupaksi.
Jos taas kysymys on perheen yhteismetsästä, yhden osakkaan osuuksien myyminen ulkopuoliselle osoittautuu usein mahdottomaksi. Kukapa haluaisi osakkaaksi porukkaan, jossa muut ovat lähisukulaisia keskenään.
Kuluitta pääsee mukaan, mutta lähtö maksaa
Metsänomistus on Suomessa pirstoutunutta. Metsätilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria. Valtiovalta haluaa torjua pirstoutumista ja kannustaa siksi perustamaan yhteismetsiä tai liittymään niihin.
Kannustimet ovat taloudellisia, kuten yhteismetsien kevennetty verotus. Lisäksi yhteismetsän perustaminen on maksutonta, samoin maanmittaustoimitus, jolla yhteismetsään liitytään. Kulut maksaa valtio.
Jos sen sijaan yhteismetsä puretaan ja maat jaetaan osakkaille, osakkaat joutuvat maksamaan laskut itse. Jako kiinteistötoimituksineen ja arvonmäärityksineen voi tulla heille kalliiksi.
”Kiinteistö voidaan jakaa osakkaiden omistusosuuksien mukaisesti, mutta lohkomisen kustannukset nousevat tuhansiin euroihin”, kertoo metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta.
Kiinteistön lohkomisen hoitaa Maanmittauslaitos. Jaossa osakas saa yhteismetsästä maa-alueen, jonka arvo vastaa hänen omistusosuuttaan yhteismetsän kokonaisarvosta. Alue ei todennäköisesti ole sama kuin se, jonka hän aikanaan yhteismetsään liitti. Arvoon vaikuttavat muun muassa yhteismetsän hakkuut.
Myyntiin vai sittenkin toiseen yhteismetsään?
Entä jos esimerkiksi perheen yhteismetsän osakkaat pyrkivät eroon yhteismetsästään myymällä sen maat kerralla pois? Sehän voi olla yksinkertainen ratkaisu, ja monet kiinteistökaupan kustannuksetkin jäävät ostajan maksettavaksi.
Kaupan jälkeen yhteismetsän osakkaiden pitää vain huolehtia yhteismetsän hallinnollisesta purkamisesta. Siitä ei sinänsä koidu erityisiä kustannuksia, vaan lähinnä työtä.
Ja kun kaikki yhteismetsän kulut, velat ja verot on maksettu, jäljelle jääneet varat jaetaan osakkaille heidän omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa.
”Koska valtio kuitenkin haluaa edistää yhteismetsäomistusta, luopujia houkutellaan vielä miettimään, voisivatko he myymisen ja purkamisen asemesta liittää yhteismetsänsä johonkin toiseen yhteismetsään”, Jukka Matilainen kertoo. Houkuttimena on tässäkin se, että valtio maksaa liittämisen vaatiman maanmittaustoimituksen kulut.
Jos liittämiseen päädytään, perheenjäsenet eivät luovu yhteismetsäomistuksesta, vaan jatkavat sitä toisessa, isommassa yhteismetsässä. Heillä ei kuitenkaan ole enää vastuullaan yhteismetsän hallintoa eikä metsän hoitoa.
Kaikkein helpoimmalla yhteismetsästä luopuvat voivat päästä, jos joku ostaa heiltä kaikki yhteismetsän osuudet. Silloin koko yhteismetsä hallintoineen päivineen siirtyy uudelle omistajalle.
Näin Jukka Matilainen tietää joskus käyneenkin. Hänen mukaansa metsätiloilla on edelleen kysyntää, ja yhteismetsät kiinnostavat ostajia. ”Yleensä yhteismetsät ovat keskimääräistä hoidetumpia, koska niitä pitää hoitaa ja käyttää metsäsuunnitelman mukaan.”
Osakaskunnan määräenemmistö päättää
Yhteismetsän myymisestä, liittämisestä toiseen yhteismetsään tai jakamisesta osakkaiden kesken päätetään osakaskunnan kokouksessa. Päätös vaatii vähintään kahden kolmasosan määräenemmistön.
Ennen vuotta 2003 perustettua yhteismetsää ei voida jakaa osakkaiden kesken. Se voidaan myydä tai jakaa useammaksi yhteismetsäksi, mutta siihen on haettava maa- ja metsätalousministeriön lupa.
Uudempi yhteismetsä ei tarvitse lupia, mutta jos se halutaan jakaa osakkaiden kesken, siitä pitää olla pykälä ohjesäännössä. Lisäksi päätös vaatii kolmen neljäsosan määräenemmistön osakaskunnan kokouksessa.
Ulla Simola
Lisätietoa:
■ metsakeskus.fi/yhteismetsat
■ Pirjo Havia ja Harri Pettersson: Yhteismetsän vero-opas. Tapio 2024.
