Helsingin pörssissä on kourallinen elintarvikkeita ja juomia valmistavia yhtiöitä, joista vain osa on ollut hyviä sijoituksia. Miten erottaa jyvät akanoista?
Helsingin pörssi on suhteellisen pieni pörssi, joten monella toimialalla sijoittajalle on tarjolla vain rajattu määrä listattuja yhtiöitä. Elintarvikeala on tästä hyvä esimerkki.
Pörssin päälistalta joukkoon kuuluvat lihayhtiöt Atria ja HK Scan sekä kasvispohjaisiin tuotteisiin keskittyvät Apetit ja Raisio. Juomavalmistajista pörssiyhtiöitä ovat Altia ja Olvi.
”Elintarvikealan tarjonta on Helsingin pörssissä varsin kapea ja yksipuolinen”, Lähi-Tapiolan salkunhoitaja Timo Ritari summaa.
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus on vuodesta toiseen varsin vakaata liiketoimintaa. Tuotteet käyvät kaupaksi kaikissa suhdanteissa, vaikka laskukaudella kuluttajat saattavatkin suosia halvempia tuotteita kalliimpien sijaan.
”Elintarvikeyhtiöt sopivat hyvin osakesalkkuun tasapainottamaan taloussuhdanteista riippuvaisia syklisiä osakkeita”, Ritari huomauttaa.
Kapeiden marginaalien liiketoimintaa
Elintarvikeyhtiöt ovat olleet kohtalaisen vakaita osingon maksajia, mutta osakesalkun helmiä toimialalta ei ole juuri löytynyt. Poikkeuksiin kuuluu Olvi, joka on ollut jo pitkään vakaa sijoituskohde, jonka pörssikurssi ja osingot ovat nousseet tasaisesti usean vuoden ajan.
OP:n analyytikon Jussi Mikkosen mukaan toimialan keskeinen ongelma on, että monella yhtiöllä liikevoittomarginaalit ovat pysyneet vaatimattomalla tasolla. Ne valmistavat matalakatteisia tuotteita, ja raaka-aineiden hintojen nousu kaventaa marginaaleja.
”Kilpailu elintarvikealalla on kovaa, eikä osalla valmistajista ole neuvotteluvoimaa siirtää kustannusten nousua lopputuotteiden hintaan. Tästä pitävät huolen kova kilpailu ja vähittäiskaupan vahva asema hintaneuvotteluissa”, Mikkonen sanoo.
Esimerkiksi lihanjalostajilla liikevoittomarginaalit ovat olleet jatkuvassa aaltoliikkeessä. Atrian marginaalin ennustetaan nousevan yli kolmen prosentin, mikä on historiallisesti korkea luku.
”Kun liikevoittomarginaali menee alalla yli kolmen prosentin, siellä ei tyypillisesti pitkään pysytä. Raaka-aineiden kustannusten nousu alkaa syödä yhtiöiden kannattavuutta, ja marginaali voi taas laskea”, Mikkonen toteaa.
Vahva brändi lisää kannattavuutta
Mikkonen huomauttaa, että tuotteen brändillä on elintarvikebisneksen kannattavuudelle iso merkitys, sillä moni kuluttaja on valmis maksamaan enemmän tunnetusta tuotemerkistä.
”Sijoittaja voi tehdä tästä johtopäätöksiä katsomalla historiallisia liikevoittomarginaaleja.”
Mikkosen arvion mukaan elintarvikealalla kehitys on ollut viime vuosina kaksijakoinen. Olvilla, Altialla ja Raisiolla marginaalit ovat olleet korkeammat verrattuna HK Scaniin, Atriaan ja Apetitiin.
”Parempia yhtiöitä kannattaa pitää silmällä, sillä niidenkin osakekurssit ovat heilahdelleet viime aikoina jopa yllättävän paljon. Pitkän aikavälin sijoittajalle laskut tarjoavat oston paikkoja.”
Elintarvikkeita valmistavien yhtiöiden kannattavuuteen vaikuttaa tietyllä viiveellä myös viljelykasvien sato kunakin vuonna.
”Altia on esimerkiksi merkittävä ohran ostaja. Jos syksyn sadosta tulee heikko, yhtiön on alettava loppuvuonna ostaa kalliimpaa ohraa varastojen ehtyessä”, Mikkonen toteaa.
Vientimarkkinoilla vähän onnistumisia
Kotimaisilla markkinoilla suomalaiset elintarvikeyhtiöt pystyvät panemaan varsin hyvin kampoihin ulkomaisille kilpailijoille.
”Kuluttajat haluavat tietää tuotteiden alkuperän ja koko tuotantoketjun. Siksi kotimaisten yhtiöiden asema omilla markkinoilla on varsin turvattu. Perustuotteilla niiden liiketoiminta ei kuitenkaan pysty kovin paljon kasvamaan”, Ritari sanoo.
Kasvun hakeminen vientimarkkinoilta on ollut suomalaisille yhtiöille perinteisesti vaikeaa. Harvoihin poikkeuksiin kuuluu Olvin saama jalansija Baltian ja Valko-Venäjän markkinoilla yritysostojen ja paikallisten tuotemerkkien avulla.
Atria ja HK Scan hakevat nyt kasvua Kiinasta, jonne menee erityisesti porsaanlihaa. Ruokaskandaalien koettelemassa maassa arvostetaan suomalaisen ruoan puhtautta.
”Lihan viennissä kyse on kuitenkin vähäisen jalostusarvon tuotteista. Lisäksi viennin jatkuminen ja kasvu Kiinaan on aina kysymysmerkki”, Ritari huomauttaa.
Kasvipohjaisista tuotteista kasvua
Mikkosen mielestä suomalaiset elintarvikeyhtiöt ovat onnistuneet kuitenkin haistamaan varsin hyvin kuluttajien mieltymysten globaalit muutokset. Esimerkiksi Raisio panostaa nyt voimakkaasti uusien kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehitykseen.
”Kasviproteiinien osuus ruokavaliosta kasvaa koko ajan. Se voi tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia”, Mikkonen sanoo.
Myös Atria ja HK Scan ovat tuoneet lihatuotteiden rinnalle kasvisvaihtoehtoja ja lisänneet tässä yhteistyötä ulkopuolisten kanssa.
Juomavalmistajat taas pyrkivät siirtämään painopistettä tuotteisiin, joissa litrahinta on bulkkituotteita korkeampi. Tuotekehityksellä ja uusilla tuotteilla on Mikkosen mukaan tärkeä merkitys.
Matti Remes
