Taloudessa on edessä arvaamaton vuosi. Alku näyttää ankealta, mutta myönteisiäkin merkkejä on ilmassa. Selvää silti on, että kuluttaja joutuu vielä sinnittelemään. Korotkin nousevat yhä – mutta kuinka paljon?
Viime vuodet ovat olleet taloudessa siirtymistä kriisistä toiseen. Hengähdystauot ovat jääneet lyhyiksi, eikä tyynille vesille päästä vieläkään. ”Arvaamattomuuden aika jatkuu”, tiivistää Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Ukrainan sota on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka nyt lisäävät talouskehityksen arvaamattomuutta.
”Sotaan liittyy valtavasti epävarmuutta”, Timo Vesala sanoo. Sodan tapahtumia ei pystytä analysoimaan ‒ saati ennakoimaan ‒ tavallisissa talousennusteissa, jotka pohjautuvat talouden perusskenaarioihin, todennäköisimpiin kehityskulkuihin.
”Mutta se tiedetään, että jos sota loppuisi ja jälleenrakennus Ukrainassa alkaisi, sillä olisi Euroopan taloudelle iso positiivinen vaikutus. Tällä hetkellä minkäänlaista näkymää rauhaan ei kuitenkaan näytä olevan.”
Kiinasta ehkä vetoapua
Sodan ulkopuolelta Timo Vesala löytää muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa myönteisesti talouskehitykseen. Kiinan luopuminen taloutta hidastaneista koronarajoituksista viime vuoden lopulla voi olla yksi niistä.
”Lähiaikoina Kiinassa voi olla tuotanto-ongelmia sen vuoksi, että siellä sairastetaan nyt paljon koronaa ja työvoimasta on siksi pulaa. Loppuvuonna saatetaan kuitenkin nähdä Kiinan talouden raju elpyminen. Se vaikuttaisi talouteen globaalisti.”
Piristystä kaivattaisiinkin, sillä koko maailmantalouden kasvu näyttää kovin hitaalta. Tahmeaa on Euroopassa ja USA:ssa. Kiinankaan akuutit vaikeudet eivät liity vain koronaan, vaan myös kiinteistökuplan puhkeamiseen. Sen vaikutukset vaivaavat Kiinan taloutta vielä pitkään.
”Kaikki päätalousalueet ovat siis laskusuunnassa samanaikaisesti, mikä saattaa voimistaa negatiivista kehitystä entisestään. Siksi ainakin vuoden alkupuolisko on vaikea”, Timo Vesala sanoo.
Koronasäästöt huvenneet
Ongelmia koituu myös Suomen taloudelle. Vientiteollisuutemme näkymät ovat heikentyneet.
”Suomen teollisuus piti viime vuonna todella hyvin pintansa, vaikka Venäjän-vienti loppui ja raaka-aineita ja energiaa on jouduttu ostamaan kalliimmalla muualta. Toissa vuoden voimakas elpyminen toi paljon tilauksia, mutta nyt uusien tilauksien virta on ohentunut.”
Tänä vuonna heikkenee todennäköisesti myös yksityinen kulutus, joka on Suomen taloudelle tärkeä. ”Kallis energia ja ruoka sekä nousevat korot ‒ kuluttajaa isketään monelta suunnalta. Viime vuonna kuluttajat käyttivät korona-ajan säästöjään, eivätkä lainakorotkaan nousseet kaikilla samaan aikaan, mutta nyt yhä useampi joutuu vähentämään kulutustaan.”
Työ torjuu taantumaa
Talouden taantuma taitaa olla väistämätön, mutta onneksi Timo Vesala ennustaa Suomeen lievää taantumaa. Millä perusteella?
”Tärkein peruste on hyvä työllisyys. Väestörakenteen vuoksi Suomessa on todennäköisesti jo siirrytty rakenteellisen työvoimapulan vaiheeseen, joka on levinnyt monelle talouden sektorille. Taantumajaksolla työttömyys lisääntynee vain hieman.”
”Mutta tuskin maailmallakaan nähdään syvää taantumaa. Suurimmissa talouksissa Kiinassa ja etenkin USA:ssa talvi voi olla hankala, mutta loppuvuotta kohti päästään ehkä jo nousuun.”
”Eikä jyrkkää luisua ole odotettavissa myöskään Euroopassa ‒ energiakriisistä huolimatta. Esimerkiksi Saksan teollisuus on pystynyt sopeutumaan energiakriisiin erittäin hyvin ainakin toistaiseksi. Eurooppa on muutenkin sopeutunut huomattavasti paremmin kuin vielä syksyllä pelättiin.”
Korot nousevat yhä
Inflaatio on vielä vitsauksena euroalueella, ja sitä suitsiakseen Euroopan keskuspankki on ryhtynyt nostamaan korkoja ennennäkemättömään tahtiin. Timo Vesala odottaa, että nostoja tulee vielä lisää. Ne heijastuvat muun muassa asuntolainojen viitekorkoina käytettäviin euriboreihin.
”Siihen pitää varautua, että 12 kuukauden euribor (tammikuun alussa noin 3,3 %) nousee jonkin verran yli 3,5 prosentin, mutta ehkä ei paljon siitä ylemmäs.”
Keskuspankin tiukatkaan toimet tuskin saavat kuluttajahintoja laskuun, mutta hintojen nousun uskotaan vuoden mittaan hidastuvan. Marraskuussa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa yli 9 prosenttia. ”Vuoden lopulla inflaatio on ehkä enää 2‒3 prosenttia”, Timo Vesala arvioi.
”Iso kysymys on, mitä tapahtuu palkoille. Palkansaajien reaaliansiot (ostovoima) ovat pudonneet vuoden 2014 lopun tasolle.”
Jotenkin ostovoiman pudotusta paikataan, mutta palkkojen ja nousevien hintojen kilpajuoksu johtaisi haitalliseen palkkainflaatioon. ”Sellaisesta ei vielä ole ollut vakavia merkkejä.”
Ulla Simola
