Kun ikäihmisen on aika siirtyä hoivapalveluiden käyttäjäksi, omaisuus voi tuottaa ikäviä yllätyksiä. Hoivapalveluiden hinnoittelussa otetaan huomioon laskennallisia tuottoja mutta ei todellisia kustannuksia.
Jos ihmiselle on karttunut sekä ikää että omaisuutta, moni osaa jo miettiä, miten omaisuus kannattaa siirtää seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman sujuvasti. Mitä enemmän varoja on, sitä todennäköisemmin sukupolvenvaihdos on hyvin hoidossa.
Suurempi riski liittyykin pienempään omaisuuteen – sellaiseen, jonka järjestely ei äkkiä katsottuna vaikuta vaivan arvoiselta. Ja tämä riski voi toteutua jo ikäihmisen eläessä, siinä vaiheessa, kun pitää siirtyä omasta kodista hoivapalveluiden piiriin.
Monella on käsitys, että omaisuuden määrä ei Suomessa vaikuta hoivapalveluiden kustannuksiin. Tarkemmin katsottuna tilanne on monimutkaisempi. Riskikohdat liittyvät huonosti realisoitavaan omaisuuteen, josta on pikemminkin kuluja kuin tuottoja. Myös hallintaoikeudet voivat yllättää ikävästi.
”Omaisuushan ei suoraan vaikuta mihinkään asiakasmaksun määrittämiseen, mutta omaisuuden tuotto on se, joka maksuissa katsotaan asiakkaalle säännölliseksi tuloksi”, tiivistää palvelupäällikkö Hanna Rönkkönen eteläkarjalaisesta Eksote-kuntayhtymästä.
Hoivapalveluiden hinnoittelu oli pitkään villi viidakko, jossa kunnat saivat määrittää maksut hyvin vapaasti ja niissä riittikin kirjavuutta. Lisäksi rinnakkain toimi kaksi erilaista hinnoittelujärjestelmää, toinen perinteiseen laitosasumiseen eli vanhainkoteihin ja toinen tehostettuun palveluasumiseen, jonka osuus kasvaa koko ajan kunnissa.
Millaisia riskejä ikäihmisen omaisuuteen liittyy?
Riski 1: Kahden asunnon loukku
Ensimmäinen omaisuuden riskipaikka on oma asunto hoivamaksuja määritettäessä. Laskuttajien yleinen periaate on, että oman asunnon kustannukset voi vähentää maksuja laskettaessa vain rajatun ajan. Sen jälkeen oletetaan, että asunto on joko myyty tai vuokrattu.
”Entisen asunnon välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset, kuten vastike, vuokra, sähkö, lämmitys, vesi, tai kiinteistövero otetaan huomioon omistusasunnosta 6 kuukauden ja osaomistusasunnosta 3 kuukauden ajan”, Rönkkönen kertoo.
Näin siis siitä huolimatta, että monin paikoin Suomessa asuntomarkkinat ovat vähintäänkin flegmaattiset. Moni ikäihminen on myös asunut pitkään jaksamatta enää suuresti panostaa remontteihin. Jos asunto on huonokuntoinen ja parempaakin tarjontaa paikkakunnalla riittää, voi olla, ettei siihen löydy edes vuokralaisia.
Riskit kohdistuvat paitsi syrjäseutujen vanhoihin omakotitaloihin myös asuntoihin esimerkiksi taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Käytännössä suurin osa Suomesta alkaa olla jo muuttotappioaluetta, jolla asuntojen kysyntä ei ole erityisen vilkasta. Myös tieto laskeneista hinnoista on saattanut pysäyttää monen myyntiaikeet.
Lopputulos on kuitenkin se, että asunnosta koituu kuluja, kuten vastikkeita, lämmitystä tai vakuutuksia, joita ei hoivamaksuja laskettaessa otetakaan huomioon. Eläkkeen ajateltu suojaosuus saattaa kulua näihin ja ikäihmisen mahdolliset säästötkin hupenevat.
Periaatteessa hoivamaksujen ei pitäisi viedä ketään vararikkoon, vaan niitä on mahdollista kohtuullistaa. Käytännössä tämäkään ei ole erityisen helppo operaatio.
”Hankalat realisoitavat omaisuudet ovat tulleet meidän tietoomme vain ja ainoastaan sillä tavoin, että omaiset soittavat meille siinä vaiheessa, kun asumispalveluissa olevan asukkaan rahat alkavat olla lopussa. Siinä kohtaa toivotaan huojennusta asiakasmaksuun, ja me täällä annamme käytännön neuvoja siihen, miten kiinteää omaisuutta voisi lähteä realisoimaan”, Eksoten Rönkkönen kertoo.
Esimerkki omistusasunnosta
Ikäihminen päätyy tehostettuun palveluasumiseen Iisalmessa. Asunnon vuokra on 400 euroa/kk. Hänen ainoa säännöllinen bruttokuukausitulonsa on 1 200 euron eläke. Säästöjä on 5 000 euroa.
A) Jos hänellä ei ole muuta omaisuutta:
- Eläkkeensaajan asumistueksi tulee 152,86 e/kk.
- Hoivamaksuksi tulee 597 euroa ja omaan käyttöön jää 272 e/kk.
B) Jos hän omistaa osakekolmion, jonka vastike on 400 euroa/kk ja jota ei saa vuokralle, koska asuntojen tarjonta ylittää kysynnän ja asunnon kunto on huono:
- Eläkkeensaajan asumistueksi tulee sama 152,86 e/kk, koska asunto-osaketta ei lueta omaisuuteen.
- Hoivamaksuksi tulee ensimmäisen 6 kuukauden jälkeen 597 euroa. Omaan käyttöön jäävä osuus kuluu yhtiövastikkeeseen, jota ei oteta kuluissa huomioon ja säästötkin hupenevat.
Riski 2: Omaisuuden laskennalliset tuotot
Sekä hoivamaksuihin että eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat myös omaisuustulot. Niinpä jos ikäihminen saakin oman asuntonsa vuokralle, hänen ei tarvitse kuluttaa viimeisiä säästöjään, mutta vuokratulot kuluvat lähes täysin nousevaan hoivamaksuun.
Toinen mahdollinen loukku syntyy metsäomistuksista. Hoivamaksua tai asumistukea laskettaessa ei oteta huomioon sitä, onko metsäomistuksesta oikeasti syntynyt ikäihmiselle tuloa vai ei. Sen sijaan käytetään metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain eri kuntien alueille.
Laskennallisessa tuotossa on aikamoisia vaihteluita Sodankylän 11,27 eurosta Kärkölän 189,92 euroon hehtaarilta. 20 hehtaarin metsäpalsta Kärkölässä tuo siis ikäihmiselle vuodessa 3 798 euron laskennalliset lisätulot nostamaan hoivamaksua.
”Metsäomaisuus puolestaan saadaan, kun metsätalouden tulo kerrotaan 10:llä”, kertoo vastaava suunnittelija Katri Sillanpää Kelasta.
Eläkkeensaajalla voi olla omaisuutta 16 978 euroa vuonna 2022 ilman, että se vaikuttaa asumistuen määrään. Tämän yli menevästä omaisuudesta lisätään 8 prosenttia vuosituloihin, kun tarkastellaan, onko hakija oikeutettu tukeen.
”Vain tietyt omaisuuslajit vaikuttavat tuen myöntämiseen: esimerkiksi kiinteistöt, metsä, talletukset ja osakkeet.”
Myöskään osuutta jakamattomasta kuolinpesästä ei lasketa omaisuuteen. Mutta esimerkiksi hankalasti myytävä huonokuntoinen kesämökki voi vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.
Eksoten Rönkkösen näppituntuma on, että pääomatulot poistavat mahdollisuuden eläkkeensaajan asumistukeen.
”Jos asiakasmaksua määriteltäessä huomaamme asiakkaillamme pääomatuloja, niin se on melkein jo merkki siitä, että asiakkaalle ei tulla myöntämään asumistukea. Toki jos asiakas on hyvin pienituloinen, niin on mahdollista, että pienien pääomatulojenkin jälkeen asiakas on oikeutettu saamaan asumistukea”, Rönkkönen sanoo.
Asumistukea myönnettäessä omaisuuteen ei lasketa asunto-osaketta, mutta ei myöskään oteta huomioon sellaisesta mahdollisesti koituvia kuluja.
”Eläkkeensaajan asumistuen tarkoituksena on alentaa henkilön asumismenoja, ja siksi otetaan huomioon vain sen asunnon menot, jossa asiakas asuu”, Sillanpää perustelee.
Esimerkki kesämökistä
Ikäihminen päätyy tehostettuun palveluasumiseen Iisalmessa. Asunnon vuokra on 600 euroa/kk. Hänen ainoa säännöllinen bruttokuukausitulonsa on 1 400 euron eläke. Säästöjä on 5 000 euroa.
A) Jos hänellä ei ole muuta omaisuutta:
- Eläkkeensaajan asumistueksi tulee 234,89 e/kk.
- Hoivamaksuksi tulee 549 euroa ja omaan käyttöön jää 264 e/kk.
B) Jos hänellä on verotusarvoltaan 60 000 euron kesämökki:
- Kesämökki otetaan huomioon omaisuutena, joka vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Siitä syntyy laskennallista tuloa, joka nostaa vuosituloja talletusten kanssa 3 682 eurolla. Ikäihminen saa asumistukea 127,15 e/kk.
- Hoivamaksuksi tulee 457 euroa ja omaan käyttöön jää 248 e/kk. Siitä ikäihmisen pitää maksaa kesämökin kulut, esimerkiksi kiinteistöverot.
Riski 3: Hallintaoikeudet
Moni ikäihminen on esimerkiksi puolison kuollessa tehnyt järjestelyjä, joissa omaisuutta siirretään seuraavalle sukupolvelle. Näihin voi usein liittyä, että leski tai omaisuuden luovuttaja pidättää itsellään hallintaoikeuden omaisuuteen.
Ratkaisu tuntuu usein järkevältä, kun hallintaoikeus pienentää seuraavan sukupolven perintö- tai lahjaveroja ja ikäihminen säilyttää siteen vaikkapa rakkaaseen kesänviettopaikkaan.
Hallintaoikeus saattaa kuitenkin tuottaa ikäviä yllätyksiä, kun edessä on siirtyminen hoivapalveluiden käyttäjäksi.
Järjestelyjä tehtäessä ei aina ole perehdytty siihen, mihin kaikkeen hallintaoikeus vaikuttaa. Se tuottaa hallintaoikeuden haltijalle vastuun omaisuuden kuluista, esimerkiksi kiinteistöveroista, mutta myös antaa oikeuden tuottoihin.
Hallintaoikeus kesämökkiin ei vaikuta asumistukeen, mutta esimerkiksi kesämökin vuokrauksesta saatavat tulot vaikuttavat. Hallintaoikeus metsäpalstaan taas tuo mukanaan saman laskennallisen tuoton kuin suora metsänomistus.
Hallintaoikeuden voi purkaa, mutta siitä koituu veroseuraamuksia. Hallintaoikeudesta luopuminen on verotettava lahja, koska hallintaoikeuden pidättäminen on aikanaan pienentänyt lahja- tai perintöveron määrää.
Luopumisen voi tehdä vapaamuotoisella asiakirjalla, ja omaisuuden haltijan on tehtävä siitä lahjaveroilmoitus. Hallintaoikeuden arvoon vaikuttavat omaisuuden arvo, sen tuotto ja hallintaoikeudesta luopuneen ikä.
Jotta asia ei menisi liian yksinkertaiseksi, hoivamaksu- ja asumistukilaskelmissa käytetään metsätuotoille erilaista arvostusta kuin Verohallinto hallintaoikeuksien arvoa laskettaessa. Verohallinto ei käytäkään omia kuntakohtaisia arvioitaan metsämaan vuotuisesta tuotosta, vaan tyytyy kaavamaiseen 5 prosentin tuottoon.
”Yksittäistapauksissa siitä voidaan poiketa, jos on perusteet ehdottaa erilaista tuottoprosenttia esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen arvion perusteella”, kertoo veroasiantuntija Susanna Tammelin Pääkaupunkiseudun verotoimistosta.
Lisämutkia tulee matkaan hallintaoikeuden purussa, jos ikäihminen on jo edunvalvonnan piirissä. Hyvissä ajoin tehdyissä edunvalvontavaltuutuksissa valtuutetuksi on usein nimetty läheinen, joka saattaa olla hallintaoikeuden kohteena olevan omaisuuden nykyinen omistaja. Jos hän on tämän takia jäävi, tarvitaan sijainen.
Tällainen tilanne kannattaa ottaa huomioon ajoissa edunvalvontavaltuutusta tehdessä ja nimetä edunvalvontavaltuutetun sijainen lähipiirin ulkopuolelta. Jos nimettyä sijaista ei ole, sellainen on haettava maistraatista ja prosessi venyy.
Esimerkki hallintaoikeudesta
87-vuotias ikäihminen päätyy tehostettuun palveluasumiseen Ruokolahdella. Asunnon vuokra on 500 euroa/kk. Hänen ainoa säännöllinen bruttokuukausitulonsa on 1 600 euron eläke. Säästöjä 5 000 euroa.
A) Jos hänellä ei ole muuta omaisuutta:
- Eläkkeensaajan asumistueksi tulee 97,47 e/kk
- Hoivamaksuksi tulee 611,50 e/kk ja omaan käyttöön jää 275 euroa.
B) Jos hänellä on hallintaoikeus 30 hehtaarin metsäpalstaan Ruokolahdella:
- Metsäpalstasta otetaan huomioon laskennallinen tulo 323 e/kk ja laskennallinen omaisuus 38 745 euroa. Hän ei saa asumistukea.
- Hoivamaksussa otetaan huomioon laskennallinen metsätulo 323 e/kk.
- Hoivamaksuksi tulee 803 euroa. Omaan käyttöön jää laskennallisesti 167 euroa, todellisuudessa hän jää 14 euroa miinukselle.
Päätetään purkaa hallintaoikeus. Hallintaoikeuden arvoksi lasketaan ikäkerroin 3 x metsämaan verotusarvo Etelä-Karjalassa 4 300 e/ha x tuottokerroin 5 prosenttia. Arvoksi tulee näin 19 350 euroa, josta metsän omistajan pitää tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa vero.
FAKTA Näin hoivamaksu määräytyy
Uuden asiakasmaksulain mukaan asiakasmaksuun voi kulua korkeintaan 85 prosenttia ikäihmisen tuloista ja tuloista pitää aina jäädä käyttövara, vähintään 167 euroa kuukaudessa.
”Jos asiakas on välittömästi ennen palvelun alkamista elänyt yhteistaloudessa puolison kanssa ja hänen tulonsa ovat suuremmat kuin puolison tulot, maksu määräytyy yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Tällöin maksu saa olla enintään 42,5 prosenttia puolisojen yhteenlasketuista nettokuukausituloista vähennysten jälkeen”, selvittää laskutussihteeri Kirsi Kinnunen Ylä-Savon sotesta.
Eläkeikäisiä tulolajeista koskevat ainakin
- eläkkeet, ilman rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää
- eläkettä saavan hoitotuki, ilman veteraanilisää
- palkkatulot ja muut verosta vapaat tulot tulonhankkimiskustannuksilla vähennettynä
- pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat korko, osinko- ja vuokratulot (kulut vähennettyinä), mikäli nettotulo ylittää 10,00 e /kk.
- laskennallinen metsätulo
Heidi Hammarsten
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Taloustaidossa 9/2022 ja Taloustaito Bonuksessa 20.10.2022.
