Indeksisijoittajan vaihtoehdot: sopiiko sinulle rahasto vai etf?

KARON PÖRSSI Järkevä pitkän aikavälin sijoittaja muodostaa sijoitussalkkunsa pohjan laajasti kansainvälisesti hajauttavilla osakeindekseillä. "Järkevällä" tarkoitan sijoittajaa, joka pyrkii maksimoimaan sijoitustensa riskikorjatun tuoton kulujen jälkeen.

Itse en ole tässä mielessä järkevä, sillä sijoittaminen on minulle harrastus ja saan siitä muutakin elämänsisältöä kuin todennäköistä tuottoa.

Osakeindeksisijoittaja omistaa pörssi-indeksin osakkeita siinä suhteessa kuin niitä on pörssi-indeksissä. Hän saa indeksin tuoton miinus käyttämänsä sijoitustuotteen kulut. Pörssi-indeksi kuvaa "markkinaa", joten indeksisijoittaja lähtee "häviämään markkinalle". Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että aktiivisesti hoidetut rahastot keskimäärin häviävät indeksille vielä enemmän kulujensa jälkeen.

Indeksinmukaisesti voi sijoittaa monilla eri tuotteilla, jotka sopivat erilaisille sijoittajille. Valintaan vaikuttaa erityisesti se, minkä kokoisissa erissä sijoituksia aikoo tehdä.

Jäljelle jäävät rahastot ja etf:t

Indeksituotteiden suuresta joukosta satunnaissijoittaja voi pyyhkiä ensimmäiseksi indeksifutuurit sun muut suursijoittajien peli-instrumentit, joilla kaupankäymiseen tarvitaan muhkeita pääomia.

Toiseksi listalta voi yliviivata johonkin pörssi-indeksiin kohdistuvat johdannaiset, kuten optiot ja turbot, joilla voi käydä kauppaa pörsseissä pienilläkin summilla. Ne on tarkoitettu lyhyen aikavälin näkemyksenottoon, eivät edes keskipitkän säästäjän välineiksi.

Indeksiin sidottua sijoittamista oli vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tarjolla myös nimellispääoman turvan antavien osakeindeksilainojen muodossa. Nykyisin, kun korot ovat matalalla, pankkien ei kannata rakennella pääomaturvatuotteita. Menetys ei ole sikäli suuri, että tuskinpa osakeindeksilainoihin kannattaa sijoittaa silloinkaan, kun niitä on tarjolla.

Näin instrumenttien joukko on kaventunut jo melkoisesti. Jäljelle jäävät indeksirahastot ja indeksinmukaisesti sijoittavat pörssilistatut rahastot eli etf:t.

Perusindeksit riittävät

Ensin pitää kuitenkin päättää, mihin haluaa sijoittaa. Tämä päätös on paljon olennaisempi kuin se, millä instrumentilla sijoituksensa tekee.

Ylipäätään sijoituskeskustelussa kulut ja tuotteet saavat usein kohtuuttoman suuren osan. Jos kiinnittää huomiota vain tuotteiden kustannuksiin, päätyy luultavasti sijoittamaan johonkin aivan muuhun kuin pitäisi: jos haluaa kahvia, ei kannata ostaa jäätelöä, vaikka sitä saisi kuinka halvalla hyvänsä.

Järkevään osakesijoittamiseen riittävät laajat perusindeksit. Yleisimpiä ovat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin sijoittavat indeksituotteet. On myös paljon indeksituotteita, joiden nimessä on "maailma". Ne eivät kuitenkaan usein sijoita koko maailmaan, vaan vain kehittyneeseen maailmaan. Toisaalta tarjolla on juuri kehittyviin markkinoihin yleisesti sijoittavia indeksituotteita.

Suomessa tarjotaan jostain syystä Suomen ja Pohjoismaihin erikoistuneita rahastoja, vaikka niissä on Suomen kansalaisen, Suomessa töissä olevan tai muuten Suomen taloudesta riippuvaisen kannalta vähänlaisesti järkeä. Suu ihmettelystä ammollaan olen ihmetellyt sitäkin, että jotkut näköjään sijoittavat vaikkapa Kööpenhaminan pörssi-indeksiä seurailevaan rahastoon luultavasti vain siitä syystä, että suuri osakevälittäjä tarjoaa kustannuksiltaan varsin edullista Tanska-indeksirahastoa.

Indeksejä ja niitä seuraavia tuotteita löytyy hyvinkin eksoottisiin kohteisiin. Voi valita jonkin yksittäisen maan, jonkin toimialan tai sijoitustyylin (arvo/kasvu). Satunnaissijoittajan ei tarvitse välittää niistä. Peli kannattaa pitää yksinkertaisena ja keskittyä suuriin kohdemarkkinoihin.

Rahasto sopii pienillekin erille

Yksinkertaisimmin ja pienimmällä pääomalla osakeindeksisijoittajaksi pääsee ostamalla eli merkitsemällä indeksirahastoa. Jos päivittäispankkipalvelut ovat vaikkapa Nordeassa, verkkopankista löytynee paikka, jossa pystyy helposti tekemään rahastomerkinnän.

Nordean indeksirahasto, joka sijoittaa eurooppalaisiin osakkeisiin laajalti hajauttaen, on nimeltään Nordea Eurooppa Passiivinen. Se seuraa MSCI Europe -indeksiä – kuitenkin sillä erolla, että salkusta suljetaan pois sellaiset yhtiöt, jotka eivät täytä Nordean vastuullisen sijoittamisen kriteerejä.

Vastaavasti OP:llä on rahasto nimeltä OP-Eurooppa Indeksi, joka sekin sijoittaa MSCI Europe -indeksiin. Osuuspankkilaiset selviävät muiden pankkien asiakkaita matalammilla hoitokuluilla. Ensinnäkin rahaston hallinnointipalkkio on edullisehko 0,39 prosenttia pääomasta vuodessa. Toiseksi rahastopääomat kerryttävät omistaja-asiakkaille OP:n sisäistä virtuaalivaluuttaa, OP-bonuksia.

Toisaalta OP:n rahasto perii merkinnän (eli oston) ja lunastuksen (eli myynnin) yhteydessä 0,15 prosentin palkkion, kun vaikkapa Nordean verkkopankissa Nordea Eurooppa Passiivisen merkintä ja lunastus ovat maksuttomia.

Indeksirahastoja voi toki ostaa myös muiden kuin oman pankin valikoimista. Suomessa Seligson on indeksisijoittamisen pioneeri ja hoitaa rahastojaan pieteetillä. Handelsbankenilla on tarjolla laaja indeksirahastosarja. Monen yhtiön indeksirahastoissa on jonkinlainen vastuullisuusvivahde.

Jos oma pankki ei tarjoa fiksuja rahastoja, mutta rahastot riittävät sijoitustarpeisiin, hyvä vaihtoehto on ottaa oman pankin rinnalle toiseksi palveluntarjoajaksi rahastoyhtiö, jonka valikoimista löytyy sopivat tuotteet. Hyvä perusnelikko ovat Eurooppaan, Yhdysvaltoihin (tai Pohjois-Amerikkaan), kehittyneeseen maailmaan ja kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot.

Poimintoja Suomessa myytävistä Eurooppa-indeksirahastoista

Lähde: Rahastoraportti ja yhtiöiden nettisivut. Tiedot haettu 29.7.2020.

Kaupankäyntipalkkiot rassaavat etf-sijoittajaa

Perinteisten indeksirahastojen kautta pääsee käsiksi muutamaan tärkeimpään maantieteellisesti rajattuun markkinaan. Useimpiin sijoitustarpeisiin ne riittävät. Sijoitushalut voivat kuitenkin olla suuremmat kuin -tarpeet.

Pörssilistatuilla rahastoilla eli etf:illä pääsee kiinni mitä eksoottisimpiin indekseihin ja osakekoreihin. Valikoima aiheuttaa valitsemisen vaikeutta.

Nimensä mukaisesti etf:iä ei merkitä asioimalla rahastoyhtiön kanssa vaan niillä käydään kauppaa pörssissä, käytännössä ulkomaisissa pörsseissä. Osakevälittäjä perii kaupoista yleensä saman kaupankäyntipalkkion kuin markkinalla tehtävästä osakekaupasta.

Kaikkein yleisimpiin indekseihin kohdistuvien etf:ien hallinnointipalkkiot ovat kuitenkin erittäin pieniä. Mitä suurempi sijoitussumma ja mitä pidempi sijoitusaika, sitä edullisemmaksi etf-sijoittaminen käy perinteisiin rahastoihin sijoittamiseen verrattuna.

Oletetaan, että perinteisen rahaston hallinnointipalkkio on 0,45 prosenttia pääomasta vuodessa ja etf:n hallinnointipalkkio 0,2 prosenttia pääomasta vuodessa. Kymppitonnin pääomasta perinteisen rahaston omistaja maksaa vuodessa 45 euroa, etf-sijoittaja 20 euroa.

Jos osakevälittäjä perii kaupasta vaikkapa 15 euron palkkion ja rahastomerkinnän saa maksutta, kymppitonnin pääoma kannattaa sijoittaa ennemmin etf:ään. Kaupankäyntipalkkio tulee kuitatuksi jo reilun puolen vuoden aikana.

Jos sijoitus on tuhat euroa ja sijoitusaika tasan 10 vuotta, tilanne on jo täpärämpi. Vuodessa etf on 2,50 euroa perinteistä rahastoa edullisempi, ja kymmenessä vuodessa hallinnointipalkkiosäästöä kertyy 25 euroa. Koska kaupankäyntikulu on maksettava myös etf:n myynnin yhteydessä, kalkyyli käännähtääkin viisi euroa perinteisen rahaston eduksi.

Tällainen teoreettinen laskelma ei ota huomioon sitä, että rahaston arvo todennäköisesti kasvaa sijoitusajan kuluessa, jolloin vuotuispalkkiosäästö suhteessa perinteiseen rahastoon on suurempi. Toisaalta eipä ole huomioitu sitäkään, että 15 euron ostopalkkio pienentää suoraan pääomaa. Eikä sitä, että joko rahaston tai osakevälittäjän hinnasto – ja luultavasti molempien – ennättää muuttua kymmenen vuoden aikana.

Suuntaa laskelma kuitenkin antaa. Jos sijoitusaika on – niin kuin pitäisi – vähintään kymmenen vuotta ja kertasijoitus yli tuhat euroa, kannattaa tutustua etf-tarjontaan.

Kampanjatarjoukset voivat olla hetkellisiä

Muutamat pankit ovat tehneet asiakkailleen etf-sijoittamisesta vastaavaa osakesijoittamista edullisempaa.

Nordnetilla on jo vuosikausia ollut etf-kuukausisäästöohjelma, jossa tiettyyn valikoimaan etf:iä voi sijoittaa kerran kuukaudessa sijoitussuunnitelman mukaisesti. Aiemmin ohjelma oli asiakkaalle maksuton, nykyisin siitä peritään 2,50 euroa niinä kuukausina, joina ohjelma on voimassa ja sen perusteella tehdään etf-ostoja. Ohjelman puitteissa voi ostaa enintään neljää etf:ää kuukaudessa.

Osuuspankin omistaja-asiakkaat puolestaan saavat käydä etf-kauppaa OP:n verkkopalvelussa kuluitta tämän vuoden loppuun asti. Kullakin osuuspankilla on omat hinnastonsa, mutta omistaja-asiakkaiden normaali listahinta lienee yleisesti noin 0,17 prosenttia kauppasummasta, kuitenkin vähintään kahdeksan euroa kaupalta.

Kampanjoiden varaan ei kannata rakentaa sijoitussuunnitelmaansa, mutta jos kampanja sopii sijoitussuunnitelmaan, tietenkin se kannattaa hyödyntää.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.