Pettymyksiltä ei ole vältytty, kun on odoteltu korkojen laskua. Asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit lähtivät vuonna 2022 nousuun kuin raketti. Nousu päättyi viime talvena ja alaspäin on tultu, mutta lasku on ollut viipyilevää – ainakin asuntovelallisen näkökulmasta.
Sekä velallisten että koko Suomen talous olisi kipeästi kaivannut nykyistä reippaampaa laskuvauhtia. Nyt näkymä on vihdoin lupaavampi.
”Uskomme, että korot voivat laskea ensi vuoden loppuun mennessä enemmän kuin aiemmin arvioimme”, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Aivan näinä aikoina, syyskuun 12. päivänä, Euroopan keskuspankki EKP kokoontuu jälleen kerran päättämään ohjauskoroistaan. Niiden muutokset heijastuvat markkinakorkoihin, kuten euriboreihin.
Tosin euriborit usein ennakoivat keskuspankin liikkeitä, joten kokouksesta ei yleensä seuraa niihin äkillisiä muutoksia. Pidemmän aikavälin korkonäkymistä voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä EKP:n ratkaisujen perusteella.
EKP laski ohjauskorkojaan kesäkuussa. Lukuisissa talousennusteissa uskotaan EKP:n laskevan niitä edelleen nyt syyskuussa ja myös joulukuussa – jotkut veikkaavat laskupäätöstä jopa lisäksi lokakuulle.
Korkojen laskun edellytyksenä on, että EKP uskoo euroalueen inflaation pysyvän kurissa. Minna Kuusisto sanoo, että näin tosiaan näyttäisi käyvän, joten sikäli estettä korkojen laskulle ei olisi.
Mutta mitä nämä ennusteet tarkoittavat velallisille? Syyskuun alussa 12 kuukauden euribor oli 3,07 %. Danske Bank ennustaa, että vuoden 2026 tammikuussa se olisi 2,27 %. Onhan siinä iso ero, 0,8 prosenttiyksikköä. Tähän pääsemistä saataisiin kuitenkin varrota likemmäs puolitoista vuotta.
Maanantaina 9.9. euribor tosin taas laski ja oli 2,99 %.
OP-ryhmän ennusteessa muistutetaan, että vaikka markkinakorkojen suunta on nyt laskeva, se ei ole suoraviivainen. Nyppyjä voi olla edessä.
Sillä, sattuuko lainan korontarkistuspäivä nypylle vai sen viereen, voi olla iso merkitys asuntovelkaa tai taloyhtiölainaa lyhentävälle. Esimerkiksi tänä vuonna 12 kuukauden euribor oli huhtikuun puolivälissä 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin syyskuun alussa.
Ulla Simola
