KARON GRILLI Se mikä tapahtuu henkilöautoissa, tapahtuu myös työkoneissa. Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita kuten kurottajia ja konttilukkeja valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä.
”Meidän yleismarkkinan ennakoidaan kasvavan neljä prosenttia vuodessa, mikä on hyvä kasvuluku, mutta sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä.
Kalmar itse tavoittelee vuoteen 2028 ulottuvalla strategiakaudellaan keskimäärin viiden prosentin vuosikasvua.
”Yli 60 prosenttia meidän asiakkaistamme suunnittelee investoimista vähäpäästöisiin tai nollapäästöisiin laitteisiin seuraavan viiden vuoden aikana”, Niiranen kertoo.
Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset.
Sähkö on käyttövoimana dieseliä edullisempaa, ja sähkölaitteiden huoltotarpeet ovat toisenlaisia kuin polttomoottorikoneilla. Kääntöpuolena asiakkaan kannalta on korkeampi ostohinta: Kalmarin laitteista sähköversiot voivat olla hinnaltaan jopa kaksinkertaiset vastaavaan dieselvehkeeseen verrattuna.
Muuttuvatko voimasuhteet?
Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut Teslan ja kiinalaisten valmistajien kaltaisia täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii.
Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta?
Toimitusjohtaja Sami Niiranen toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä.
”Kyllä kaikki pelurit ja kilpailijat on tässä sähköistyksessä mukana. Mutta me luotamme Kalmarin tuotekehitykseen.”
”Se älykkyys, mikä tulee sähköistyksen niin kuin myös automaation ja digitalisaation suhteen, on meidän kilpailuetu.”
Kasvua ja kannattavuutta palveluista
Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista.
Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? Muutaman sadantuhannen euron hintainen haarukkatrukki on ehkä lähempänä autoa kuin miljoonien hintainen laite, joita on asennettu koko maailmaan vain muutamia.
”Ei voi ihan suoraan vetää johtopäätöstä, että haarukkatrukit olisivat jollain tavalla yksinkertaisempia”, Niiranen kiistää.
Mutta kuinka korkealle huollon osuus voisi nousta? Nelosella alkaviin prosenttilukuihin?
”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Niiranen vastaa.
”Haluamme kasvaa huollon ja palveluliiketoiminnan osalta, mitä tulee niin liikevaihtoon kuin kannattavuuteen. Siellä on paljon mahdollisuuksia, ja yksi mahdollisuusalue ehdottomasti ovat älykkäämmät ratkaisut kuin myös täyssähköiset tai hybridilaitteet, joita meillä on jo paljon markkinoilla.”
Tariffihuolta Trumpista?
Yhdysvallat oli viime vuonna Kalmarille suurempi markkina-alue kuin koko Eurooppa yhteensä. Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon on lisännyt pelkoja kauppasodista ja tullitariffeista.
Sami Niiranen myöntää, että jos Kamala Harris olisi voittanut presidentinvaalit, se olisi saattanut tietää enemmän investointeja vastuullisuuspuolelle. Toisaalta Trumpin valinta voi tuoda buustia perusteollisuuteen, hän pohtii.
Kalmarilla on oma terminaalitraktoritehdas Yhdysvaltojen Ottawassa. Kuinka paljon sillä pystytään vastaaman Yhdysvaltain kysyntään?
”Meillä on tietysti myös alihankkijoita ympäri maata ja hieman muutakin kokoonpanoa eri puolella Yhdysvaltoja, sitten tietysti jälleenmyyntiverkosto, omaa henkilöstöä ja huoltoa ja myyntiä”, Niiranen muistuttaa.
”Aika näyttää, jos tulee tariffeja ja minkä tyylisiä tariffeja, mutta uskon kyllä, että meillä on vahva pohja sen takia, että olemme läsnä Yhdysvalloissa niin vahvasti.”
Palikat pöydällä
Kalmarin taival itsenäisenä pörssiyhtiönä alkoi heinäkuun alussa, kun Cargotec jakautui Cargoteciksi ja Kalmariksi. Viime viikolla Cargotec suunnitelmiensa mukaisesti myi MacGregorin. Seuraavaksi se aikoo muuttaa nimensä Hiabiksi.
On siis eritelty itsenäisiksi ne palat, jotka Antti Herlin parikymmentä vuotta sitten yhdisti Cargoteciksi.
Cargotec ja Koneen nosturibisneksen pohjalta syntynyt Konecranes yrittivät fuusiota muutama vuosi sitten. Fuusio kaatui lopulta Ison-Britannian kilpailuviranomaisiin. Konecranesia olisi Cargotecissä oletettavasti kiinnostanut juuri satamissa vahva Kalmar.
Sen jälkeen Kalmar on muun muassa myynyt raskaiden satamanosturien liiketoimintansa. Palikat tuntuisivat olevan siinä asennossa, että ehkä Konecranesia ja Kalmaria voitaisiin taas yrittää yhteen.
Sami Niiranen myöntää, että kysymys tulee usein vastaan sijoittajatapaamisissa. Hän palaa kertomaan edellisestä työnantajastaan, ruotsalaisesta Epirocista, joka erkani Atlas Copcosta vuonna 2018. Niiranen ennätti olla ensin Atlas Copcon ja sitten Epirocin palveluksessa kaksi vuosikymmentä ennen kuin siirtyi viime keväänä Kalmarin toimitusjohtajaksi.
”Heti kun Epiroc irtautui Atlas Copcosta, Dagens Industrissa kerrottiin, että tämä ja tämä yhtiö ostaa sen tai nämä menee yhteen.”
Itsenäinen Epiroc on ollut menestys. Sen osakekurssi on noussut kesän 2018 alle sadan kruunun noteerauksista päälle 200 kruunuun, ja osinko on kasvanut.
”Meillä [Kalmarissa] on fantastinen strategia ja fantastinen tiimi ympäri maailmaa toteuttamassa tätä strategiaa. Täysi fokus on siinä”, Niiranen sanoo.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Kalmarin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
