Piensijoittajien suosimat kansanosakkeet ovat olleet viime vuosina hyviä sijoituksia, joskin joukkoon mahtuu myös pari pettymystä. Miltä näyttää tulevaisuus?
Tukholmasta takaisin Helsingin pörssiin palannut Nordea on suomalaisten suosituin osake, jos mittarina käytetään kotimaisten osakkeenomistajien lukumäärää. Nordealla oli kesäkuun lopussa 254 916 suomalaista omistajaa.
Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin tilaston mukaan kakkosena oli Nokia. Kärkikymmeniköstä löytyy muitakin tuttuja yhtiöitä: Elisa, Fortum, Sampo, UPM-Kymmene, Outokumpu, Orion, Neste ja Kone.
Näiden niin sanottujen kansanosakkeiden kärki on pysynyt lähes samana useita vuosia. Vain järjestys on hieman vaihdellut.
"Suosituimmat kansanosakkeet ovat olleet perinteisesti Helsingin pörssin aatelia. Kyllä suomalaiset tietävät, millä yhtiöillä jalat ovat tukevasti maassa eivätkä ilmassa", osakesäästäjä ja Espoo-Kauniaisten Osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald sanoo.
Turvallisiksi koettuja yhtiöitä
Handelsbankenin seniorisalkunhoitaja Jyrki Nyberg huomauttaa, että kansanosakkeiden kärkeä hallitsevat markkina-arvoltaan suuret yhtiöt, jotka ovat tavalla tai toisella tuttuja ja läsnä suomalaisten arjessa.
"Ne ovat turvallisiksi koettuja yrityksiä, joiden liiketoiminta on ymmärrettävää", Nyberg tiivistää.
Ravaldin havaintojen mukaan suomalaiset suosivat usein yhtiöitä, joissa on omistajina ja johdossa vahvoja persoonia. Björn Wahlroos on vaikuttanut Nordean, Sammon ja UPM:n hallituksissa. Koneen kasvollinen omistaja on Antti Herlin. Sitä oli myös edesmennyt Einari Vidgrén Ponssessa.
"Ihmiset haluavat olla mukana tarinoissa, joissa on selvä alku ja jatkumo", Ravald toteaa.
Hänen mukaansa osakesäästäjät ostavat kansanosakkeita yleensä pitkän aikavälin sijoituksiksi. Salkkuun valitaan mielellään yhtiöitä, joiden odotetaan maksavan vuodesta toiseen hyvää osinkoa. "Olemme osinkokansaa", Ravald sanoo.
Suosikkiosakkeita useilta toimialoilta
Euroclear Finlandin tilaston mukaan 14 suomalaisella pörssiyhtiöllä oli kesäkuun lopussa yli 50 000 kotimaista omistajaa. Jyrki Nyberg huomauttaa, että yhtiöt ovat hajaantuneet eri toimialoille.
Esimerkiksi Nordea ja Sampo edustavat rahoitusalaa ja Orion terveysalaa. Konepajoista mukana ovat Kone ja Wärtsilä sekä metsäyhtiöistä UPM, Metsä Board ja Stora Enso. Fortum toimittaa asiakkailleen energiaa. Kuluttajamarkkinoille tuotteita ja palveluja tarjoavat Nokian Renkaat ja Elisa.
"Jos sijoittajan salkussa on kansanosakkeita, hän saa sijoituksilleen lähestulkoon niin hyvän toimialakohtaisen hajautuksen kuin suuremmilla yhtiöillä Helsingin pörssissä on ylipäätään mahdollista", Nyberg sanoo.
Ohjelmisto- ja it-alan yhtiöt loistavat kansanosakkeissa poissaolollaan Nokiaa lukuun ottamatta. Esimerkiksi Rovion listautuminen pörssiin pari vuotta sitten ei aiheuttanut osakkeiden ostoryntäystä, vaikka peliyhtiön Vihaiset linnut olivat kaikkien tuntemia pelihahmoja.
"Näkyvyys ei yksin riitä, jos yhtiön bisnesmallia on vaikea hahmottaa. Lisäksi pelejä pelaavat enimmäkseen nuoret eivätkä osakkeita ostavat vanhemmat ihmiset", Nyberg toteaa.
Useimpien kansanosakkeiden osakekurssit ovat olleet viime vuosina hyvässä nosteessa muun pörssin tavoin. Jotkin niistä ovat olleet jopa erinomaisia sijoituskohteita.
Esimerkiksi Nesteen osakekurssi oli elokuun alussa 160 prosenttia korkeammalla kuin kolme vuotta sitten. Fortumin kurssi oli kohonnut samassa ajassa 42 prosenttia ja UPM:n 34 prosenttia. Yhtiöt ovat olleet lisäksi hyviä osingonmaksajia.
Kaikki kansanosakkeet eivät ole kuitenkaan olleet onnistuneita sijoituksia. Outokummun kurssi on kolmessa vuodessa pudonnut 49 prosenttia ja Nordean runsaat 27 prosenttia.
Sekä suhdanneherkkiä että vakaita yhtiöitä
Osakkeiden arvostus Helsingin pörssissä on nyt kohonnut varsin korkealle tasolle. Toisaalta epävarmuus maailmantalouden kehityksestä lisää hermostuneisuutta. Millaisia sijoituskohteita kansanosakkeet ovat nykyisessä suhdannetilanteessa?
"Kansanosakkeet kärsivät samalla tavalla kuin muutkin osakkeet, kun osakemarkkina kääntyy jossakin vaiheessa laskuun. Kurssikäyttäytymisessä nähdään kuitenkin eroja", Ravald sanoo.
Hän huomauttaa, että kansan suosimissa yhtiöissä on niin sanottuja syklisiä yhtiöitä, joiden kurssi vaihtelee suhteessa yleiseen taloustilanteeseen. Niitä ovat esimerkiksi konepajat ja metsäyhtiöt.
Toisaalta listalla on myös Elisan ja Orionin kaltaisia defensiivisiä osakkeita, joihin suhdanneheilahtelut vaikuttavat vähemmän. Teleyhteyksiä ja lääkkeitä tarvitaan laskusuhdanteessakin.
Ravald muistuttaa, että kurssivaihteluihin vaikuttaa usein myös omistuspohja. Jos yhtiössä on enimmäkseen kotimaisia omistajia, muutokset ylös tai alas ovat yleensä maltillisemmat. Jos taas reilu enemmistö osakkeista on ulkomaalaisomistuksessa, vaihtelu on usein rajumpaa.
"Nokia on hyvä esimerkki yhtiöstä, jonka kurssi heiluu kansainvälisten sijoittajien hengityksen tahdissa", Ravald toteaa.
Kenelle kansanosakkeet sopivat?
"Sijoittajalle, jolla ei ole aikaa tai halua tutustua kaikkiin pörssiyhtiöihin. Jos haluaa sijoittaa tuttuihin asioihin ja mennä valtavirran mukana."
- SENIORISALKUNHOITAJA JYRKI NYBERG, HANDELSBANKEN
"Pitkän aikavälin sijoittajalle, joka ei seuraa päivittäin kursseja. Hän haluaa kuitenkin sijoitukselleen kohtuullista tuottoa osinkoina ja arvonnousuna."
- TOIMINNANJOHTAJA JAAKKO RAVALD, ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT
Matti Remes
