Oho, miinus neljä prosenttia! Hups, plus viisi! Pörsseissä on nähty parin viime viikon aikana poikkeuksellisen suuria päivämuutoksia.
Samalla pörssi-indeksit ovat tulleet alas viime vuoden huippulukemistaan. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi, joka hätyytteli viime syyskuussa 13 500 pistettä, liikkuu 12 000 pisteen tuntumassa.
Kun kurssit liikkuvat voimakkaasti, vipinää on niin pörssissä, jossa kaupankäynti on vilkasta, myös sijoituskeskustelupalstoilla ja -ryhmissä, jotka kaiuttavat hurlumhei-tunnelmaa.
Kuinka kovien kurssiliikkeiden aikoina kannattaa käyttäytyä?
Pieni sijoittajajoukko määrittele kurssin
Jos pörssitaulu osoittaa kaksinumeroista punaista lukua, tunteet heräävät helposti. "-10 %" ei kuitenkaan tarkoita mitään muuta kuin, että osakkeella käydään kauppaa kymmenen prosenttia edellisen pörssipäivän päätöskurssia alemmalla tasolla.
Se ei kerro sijoittajien poikkeuksellista epäuskosta yhtiötä kohtaan, eikä siitä, että osake olisi alennusmyynnissä tai halpa.
Vaikka pörssikurssista lasketaan yhtiön markkina-arvo ja se tuntuu vankalta, maailmanlaajuisen sijoittajakollektiivin naulaamalta totuudelta, pörssikurssin kuitenkin "määrittelee" pieni joukko sijoittajia – ne, jotka käyvät kauppaa sinä päivänä. Ehdoton valtaosa sijoittajista ei osta eikä myy kyseistä osaketta kyseisellä hinnalla. Osan mielestä kurssi on liian korkea, osan mielestä liian matala – ja suurinta osaa ei edes kiinnosta.
Kannattaa myös muistaa, että mittavaa osake-erää tuskin saisi myytyä tai ostettua vallitsevaan kurssitasoon.
Prosentti ei ratkaise vaan hinta
Fundamenttisijoittaja ei osta eikä myy osaketta kurssimuutoksen perusteella. Prosentit eivät ratkaise.
Yksinkertaistettuna fundamenttisijoittaja analyysinsa perusteella määrittelee jokaiselle kiinnostuksen kohteenaan olevalle yhtiölle oikean arvon. Tuo arvo voi olla vaikkapa kymmenen euroa osakkeelta. Sillä hinnalla sijoittaja on valmis ostamaan
Jos osakkeen kurssi laskee viidestätoista eurosta kolmeentoista euroon, se on yhä 30 prosenttia sijoittajan määrittelemää ostohintaa korkeammalla. Ei siis syytä toimenpiteisiin.
Vasta jos osakekurssi laskee sijoittajan määrittelemän oikean arvon alapuolelle, osake on ostamisen väärti.
Markkinoiden viestit esimerkiksi korkotasosta tai kysyntänäkemyksistä tai yhtiön itsensä kertomat uutiset vaikuttavat fundamenttisijoittajan näkemyksen oikeasta arvosta. Siten sekin perustellusti elää ajassa – mutta kovin paljon paniikkipäiväsäätövaraa ei laskelmiin yleensä kannata laittaa.
Ostoslista auttaa hermojen hallinnassa
Paniikkipäiviin hyvän lähtökohdan tarjoaa ennalta määritelty ostoslista: mitä osaketta ja milläkin hinnalla olen halukas ostamaan?
Kun pörssissä kuohuu, listasta on helppo katsoa, täyttääkö jokin osake ostokriteerit. Ennalta määritelty ja numeerisesti ilmaistu ostoslista antaa paniikkipäivään ryhtiä ja tuo sijoittamiseen suunnitelmallisuutta.
"Ostan sitten, kun kurssi laskee" ei ole tarkka numeerinen määrittely.
"Nytkö se lasku alkoi, pitääkö myydä kaikki, kääks?"
Jos pörssin punertaessa ensimmäinen osoite on sijoituskeskustelupalsta, jonne on aikaa naputella väliotsikon mukainen kysymys, on luultavasti liian myöhä.
Ei välttämättä liian myöhä myydä, mutta aivan varmasti liian myöhä määritellä itselleen omaa sijoitussuunnitelmaa.
Asian hyvä puoli on siinä, että "liian myöhä" koskee vain parhaillaan päällä olevaa paniikkia. Tällaisessa tilanteessa myymisen, ostamisen ja hermoilun sijaan on korkea aika kirkastaa itselleen, miksi sijoittaa, millä aikavälillä ja millä strategialla.
"Ostelen ja myyn fiiliksen mukaan" on yksi huonoimmista sijoitussuunnitelmista, mutta sekin on parempi kuin ei sijoitussuunnitelmaa lainkaan.
Jos sijoitussuunnitelma sanoo, että salkku tyhjennetään, jos yleisindeksi laskee yli kolme prosenttia päivässä, salkku pitänee tyhjentää, jos yleisindeksi laskee yli kolme prosenttia. Muussa tapauksessa kolmen prosentin päivälasku ei aiheuta salkun tyhjentämistä.
Jokainen dippi ei ole ostonpaikka
Jos osakkeen kurssi on laskenut viisi prosenttia, tänään on parempi hetki ostaa kuin eilen. Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että osakekurssi nousisi edellispäiväiselle tasolle. Yhtiö saattaa yksinkertaisesti olla kuplassa, joka on juuri alkanut puhjeta.
Tämä ei ole yleistä, mutta silti se on mahdollista.
Siksi silmät kiinni ostaminen ja "jokainen dippi on ostonpaikka" -fraasin hokeminen ei tuota pitkän päälle parasta mahdollista tulosta.
Heilunta-aika antaa tilaisuuden salkun siivoamiseen
Kun markkinoilla myrskyää, osakkeet tapaavat laskea kautta linjan. Se tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden ostaa laatuyhtiöitä halvalla ja rahoittaa ostot myymällä salkun surkimuksia.
Toki tätä tekevät muutkin, joten laadukkaat yhtiöt usein kärsivät laskupäivinä hieman vähemmän kuin huonot, mutta jos kurssiheilunta antaa herätyksen siivota huonot osakkeet pois ja ostaa hyviä tilalle, se kannattaa.
Innokkaasti markkinoita seuraava, voittoja väijyvä ja jännitystä etsivä voi pyrkiä myymään nousupäivinä ja ostamaan laskupäivinä.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
