KARON PÖRSSI Prasoksen joukkorahoituskampanja oli jymymenestys. Kun bitcoin-yhtiö reilu vuosi sitten havitteli Invesdorissa 750 000 euroa, sijoittajia ilmaantui yli 1 200 ja yhtiö sai rahaa antihaarukkansa enimmäismäärän, vajaat 2,5 miljoonaa euroa.
Annissa yksi Prasoksen osake maksoi 77 euroa, ja niitä piti merkitä vähintään seitsemän, eli mukaan pääsi 539 euron kertasijoituksella.
”Olemme Pohjoismaiden johtava Bitcoin-palveluiden tarjoaja. Seuraava askel on kasvaa Euroopan johtavaksi toimijaksi ja laajentaa palveluvalikoimaamme Coinmotion-brändin alla. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu myös mahdollinen listautuminen Nasdaq First Northiin”, yhtiö kertoi.
Suuren merkitsijämäärän tukemana Prasokselle on syntynyt jonkinmoinen jälkimarkkina. Yhtiön osakkeella käydään kauppaa Privanetin ylläpitämällä markkinapaikalla, jossa kurssi on liikkunut viime aikoina kolmenkymmenen euron tuntumassa.
Prasosta Invesdorin kautta ostaneiden tilanne on kohtuullisen hyvä. Osakkeella ensinnäkin on julkinen kauppapaikka, ja toiseksi siellä on myös ostolaita. Tätä joulukuun puolivälissä kirjoittaessani 70 osakkeelle on ostaja 16,00 euron hintaan, eli osakemerkitsijä pääsisi osakkeistaan oitis eroon 79 prosentin tappiolla.
Myynnissä osaketta on reilun 30 euron hintaan. Ainakin muutamat Privanetia käyttävät Prasoksen omistajat ovat siis valmiit myöntämään, että sijoituksen arvo on sulanut vuodessa alle puoleen.
Odotukset korkealla
Joukkorahoitus muuttaa alkuvaiheen yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Sijoittajille se mahdollistaa pääsyn sellaisiin kohteisiin, jotka ovat olleet mahdollisia vain suuren rahapussin enkeleille tai yhteissijoituksina esimerkiksi rahastojen kautta.
Joukkorahoitus demokratisoi rahoitusmarkkinoita, kuuluu iskulause, joka kaiken lisäksi pitää paikkansa.
Käytäntö on kuitenkin iskulauseita karumpi. Jonkinmoisen suomalaisiin joukkorahoituskohteisiin perehtymisen perusteella yksityissijoittajille on ollut tarjolla lähinnä maksajan osa.
Kauppalehti kävi viime kesänä läpi 32 Invesdor-joukkorahoitusalustalla rahoitusta hakenutta yritystä ja vertasi niiden kertomia ennusteita toteutuneisiin liikevaihtoihin ja tuloksiin. Selvityksen tulos oli raju: vain neljä yhtiötä oli saavuttanut liikevaihto- ja kaksi käyttökatetavoitteensa.
Tarkastelun kohteena ovat vain yhden joukkorahoitusalustan kierrokset, mutta tuskin muiden kohdalla menestys on ollut ainakaan parempaa. Esimerkiksi Springvestin menneitä anteja koskevat sivut eivät ole saatavilla internetissä.
Tässäkin mielessä Prasos on positiivinen poikkeus. Prasos venytti huhtikuussa 2017 alkaneen tilikautensa 15 kuukauden mittaiseksi, eli se ulottui kesäkuun 2018 loppuun. Tuona aikana liikevaihtoa syntyi 4,6 miljoonaa euroa, liiketulosta 1,8 miljoonaa ja nettotulosta 1,5 miljoonaa euroa. Jos luvut tasoittaa 12 kuukaudelle, liikevaihto on 3,7 miljoonaa, liiketulos 1,4 miljoonaa ja nettotulos 1,2 miljoonaa euroa.
Rahaa hakiessaan yhtiö arvioi, että sen seuraavan tilikauden liikevaihto olisi 3,7 miljoonaa ja käyttökate 1,6 miljoonaa.
Tilikaudelle toki osui vuoden 2017 lopun huimat Bitcoin-noteeraukset, joista on sittemmin tultu alas jyrkästi.
Hinnoittelu toiveiden mukaan
Useissa antien esittelyissä yhtiöiden tulevaisuutta on maalailtu niin kuin startupissa sisäisesti maalaillaan haavekuvia. Jos maalailut on ottanut samanlaisina arvioina tulevasta kehityksestä kuin mitä pörssiyhtiöt antavat, usein on joutunut pettymään ja saattaa tuntea tulleensa huijatuksi.
Se, että joukkorahoitusta hakevat yhtiöt tavoittelevat suuria, ei ole ongelma vaan hyvä asia. Realismia on sekin, että tavoitteet jäävät usein tavoitteeksi. Tämä vain pitää ymmärtää ja suhtautua joukkorahoitusta hakevien yhtiöiden ennusteisiin toiveina, ei lupauksina.
Sijoittajan kannalta ongelmallista on sen sijaan se, että annit on usein hinnoiteltu sen mukaan, että tavoitteet toteutuvat tai että ainakin päästään niitä lähelle.
Epärealististen hinnoittelujen vuoksi joukkorahoituksiin osallistuneille saattaa tulla ikäviä kokemuksia. Ahneus saattaa pilata joukkorahoituksen maineen ja kurjistaa toimialaa.
Menestyksestä ei takeita
Kävin aiheesta Twitter-keskustelua Invesdorin toimitusjohtajan ja perustajaosakkaan Lasse Mäkelän kanssa. Keskustelun perusteella Mäkelän mielestä yritysten kehitys ja se, kuinka se vastaa annissa ilmoitettua tavoitetta, ei olennaista vaan sijoituksen arvon kehitys.
”Kasvuyrityksissä on niin paljon riskitekijöitä, että annissa ilmoitettuihin tavoiteisiin pääsy ei välttämättä aina ole mahdollista. Sijoituksen arvon kehitys on aina tärkeässä roolissa kasvuyrityssijoittamisessa”, Mäkelä sanoo.
Ajattelutapa poikkeaa esimerkiksi Warren Buffettin suosimasta sijoitusperiaatteesta, jossa ei seurata yhtiön osakekurssin vaan liiketoiminnan kehitystä.
Joukkorahoituskohteiden jälkimarkkinat ovat niukat ja kauppoja tehdään vähän. Tunnetuin julkinen kauppapaikka on Privanet. Joulukuun puolivälissä sekä osto- että myyntinoteeraus oli tarjolla joukkorahoitusalustakohteista Prasoksen lisäksi vain BCasterille, Invesdorille ja Papu Designille.
BCasterin osakkeen hinta marraskuussa 2017 järjestetyllä kierroksella oli 2,33 euroa ja huhtikuussa 2018 järjestetyllä kierroksella 4,00 euroa. Marraskuun 2018 lopun noteeraus oli 2,07 euroa ja joulukuinen myyntilaita 2,20 euroa.
Invesdor järjesti itsekin keväällä 2014 joukkorahoituskierroksen, jossa osakkeen hinta oli 133,00 euroa. Lokakuussa osakkeella oli tehty kauppaa 250 eurolla, joka oli myös joulukuinen ostolaita.
Papu Design on kerännyt rahaa ainakin vuonna 2015 Invesdorin alustalla ja vuonna 2017 OP:n joukkorahoituspalvelussa. Vuonna 2015 osake maksoi 40,00 euroa, vuoden 2017 annissa 139,00 euroa. Privanetissa kauppaa on käyty 75,00 eurolla ja ostaja löytyy 50,00 eurolla.
Pari joukkorahoitusalustaa käyttänyttä yhtiötä on päätynyt myös Nasdaqin ylläpitämälle First Northille. Ahola Transportin joukkorahoitusannissa – Ahola hakeutui sen myötä kaupankäynnin kohteeksi ruotsalaiselle Aktietorgetille, myöhemmin Helsingin First Northiin – osake maksoi 1,15 euroa, kun nykyisin kauppaa käydään 80 sentin tietämillä. Heeroksen First North -annissa hinta oli 3,10 euroa, nykyinen noteeraus on noin 2,30 euroa. Joukkorahoitusalustat ovat myös toimineet First North -listautumisten merkintäpaikkana.
Missä exit?
Lasse Mäkelä ei pidä ohuita jälkimarkkinoita arvon mittarina. Hän kaipaa exitejä. Se on pääomasijoittajienkin suosima ajattelutapa.
”Joidenkin listaamattomien osakkeiden kaupat voidaan laskea yhden käden sormilla vuodessa. Myyjät ovat usein kuolinpesiä tai muita akuuttia irtautumista hakevia tahoja, joille nopeus on tärkeämpää kuin täyden arvon saaminen”, Mäkelä perustelee.
Exitejä on tietooni tullut suomalaisista yhtiöistä First North -IPOjen lisäksi vain kaksi, molemmat konkursseja. Pillit pussiin ovat panneet ainakin mediassa näkyvästi esillä olleet muumikahvilafirma Cafe of Cartoons ja avaruuteen tähdännyt Space Nation (Cohu Experience), jotka molemmat keräsivät rahaa Around-alustalla.
Epäilemättä moni muukin joukkorahoitettu yritys kamppailee kuilun partaalla, mutta vastaavaan mediajulkisuuteen ne eivät ole pystyneet rahankeruuvaiheessaan.
Brittiläinen joukkorahoituspalvelu Crowdcube kertoo sivuillaan, että sen kautta varaa hakeneista yhtiöistä 19 on johtanut exitiin. Niistä yhdeksän on ollut voitollisia.
Suhdeluku on hyvä, mutta Crowdcubenkin asiakkaista moni kiikkunee heikossa hapessa, vaikkei varsinaista vararikkoa vielä olekaan tullut. Siksi lukuun kannattaa suhtautua varauksellisesti.
Viikon trio: Kolme joukkorahoitusalustaa
Suomessa toimii useita joukkorahoitusalustoja eli paikkoja, joissa sijoittajat tai liiketoimintaa muuten tukevat voivat osallistua yritysten joukkorahoitusanteihin. Suurista pankeista OP:llä on oma joukkorahoituspalvelunsa. Sen sijaan Nordea luopui joukkorahoituspalvelustaan ja tekee nykyisin yhteistyötä Invesdorin kanssa.
1. Invesdor
Vuonna 2012 perustettu Invesdor on alan aktiivinen toimija, joka on välittänyt rahoitusta 65 miljoonan euron edestä 135 yhtiölle.
2. Springvest
Vuonna 2012 perustetun Springvestin kautta on välitetty 70 miljoonaa euroa.
3. Around
Listaamattomien osakkeiden markkinapaikkaa ylläpitävän, First Northilla kaupankäynnin kohteena olevan Privanetin joukkorahoituspalvelu.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
