Kanta-asiakasohjelmista kertyy valtavat määrät tietoa siitä, mitä ihmiset ostavat, mistä ja milloin. Mihin tätä tietoa käytetään?
Kauppa hyödyntää kertyvää tietoa muun muassa kehittääkseen palveluitaan. Tietoa käytetään valikoimien rakentamiseen, toimipaikkaverkoston suunnitteluun, markkinoinnin kohdentamiseen sekä muun muassa viestintään.
”Meidän on helpompi tarjota parempaa palvelua, kun ymmärrämme, minkälaisia ostotarpeita ihmisillä on ja minkälaisissa kokonaisuuksissa ihmiset ostavat ostoskoria. Olemme kertoneet paljon myös julkisuuteen, miten ihmisten kuluttaminen on koronakriisissä muuttunut. Tätä ymmärrystä pyrimme itsekin lisäämään”, S-ryhmän Minna Ojala sanoo.
Tietojen perusteella voidaan rakentaa myymälät eri puolilla Suomea niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin lähialueiden asukkaita. Esimerkiksi S-marketin valikoima näyttää erilaiselta Sörnäisissä kuin harvaanasutulla alueella. Tietojen avulla mainontaa pystytään myös kohdentamaan niin, ettei esimerkiksi eläintenruokaa eikä vauvojen vaippoja markkinoida ihmisille, jotka eivät ole niitä aiemmin ostaneet.
”Kun teemme tarjouksia koko kansalle, meidän on vaikeampaa löytää tuote, joka sinua kiinnostaisi henkilökohtaisesti. Sovelluksen avulla pystymme segmentoimaan, jotta saisit juuri niitä tarjouksia, jotka motivoisivat tekemään ostoksia”, Lidlin Forsström sanoo.
K-ryhmässä koko kanta-asiakasohjelman tavoitteeksi nähdään parantaa asiakaskokemusta kaikissa kanavissa, joissa asiakas asioi.
”Kun asiakas käyttää K-Ruoka-sovellusta, hän saa näkymän voimassa oleviin etuihin. Lisäksi hän voi saada henkilökohtaisia, asiakkaan omaan ostohistoriaan perustuvia etuja tuotteista, joita hän muutenkin ostaa”, K-Plussa ohjelmasta vastaava johtaja Toni Jarimo Keskosta kertoo.
Kauppa voi hyödyntää tietoa myös asiakkaan ilahduttamiseen ja esimerkiksi muistaa asiakasta syntymäpäivänä tarjoamalla tälle henkilökohtaisia etuja ja yllätyksiä.
Tukea asiakkaan valintoihin
S- ja K-ryhmä ovat lähteneet kehittämään palveluita, joilla kanta-asiakasohjelmista kertyvää tietoa annetaan eri muodoissa myös asiakkaiden itsensä hyödynnettäväksi.
Esimerkiksi S-mobiilissa kuluttaja voi seurata omaa kulutustaan, valintojensa ympäristöystävällisyyttä ja kotimaisuutta. Ravintolaskuri puolestaan kertoo, miten ostoskori suhteutuu kansallisiin ravintosuosituksiin ja onko ostoksissa esimerkiksi tarpeeksi kasviksia. Hiilijalanjälkilaskurilla pystyy tekemään ympäristönäkökulmasta kestävämpiä valintoja. Kotimaisuuslaskurilla voi pureutua omien ostostensa kotimaisuuteen.
S-mobiilissa on myös hintavertailu, josta kuluttaja pystyy katsomaan, paljonko sama ostoskori olisi maksanut, jos sen olisi käynyt hankkimassa kilpailijalta eli jostain kilpailijan lähellä sijaitsevasta kaupasta.
”Jos haluat olla suunnitelmallinen, S-mobiilissa omista ostoksista saa kuvan, joka ohjaa taloustarkkuuteen. Lisäksi pystyt tekemään tietoon pohjautuvia valintoja ja tarkastelemaan kulutustasi arvopohjaisesti. Tiedon avulla on mahdollista tehdä valintoja”, Ojala sanoo.
K-Plussa-sovelluksessa asiakas voi niin ikään seurata omien ostostensa hiilijalanjäljen, ravintoarvot sekä sitä, kuinka iso osa ostoksista on kotimaisia. K:n digitaalisissa kanavissa pystyy esimerkiksi näkemään, paljonko ostetut ruoat sisältävät suolaa tai sokeria ja peilata dataa yleisiin ravitsemussuosituksiin. Palvelu kertoo myös, mistä kaikista tuotteista esimerkiksi suolaa tai sokeria on tullut.
”Tämän tiedon pohjalta asiakas voi ruveta miettimään, millaisilla valinnoilla voi omia terveysvalintoja tukea. Tuomme tietoa asiakkaalle helpossa muodossa, jolloin hänen on helpompi ottaa sitä käyttöön”, Jarimo sanoo.
ETUJA OSTOSKORIIN! Kerromme kanta-asiakasohjelmista lisää joulukuun Taloustaidossa, joka ilmestyy keskiviikkona.
Outi Airaksinen
