Suomessa syntyvyys on romahtanut. Samaan aikaan työikäisten määrä on lähtenyt nopeaan laskuun ja vanhusten määrä nopeaan kasvuun. Jotta yhtälöstä selvittäisiin taloudellisesti, etenkin työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa pitäisi helpottaa, ehdotetaan Keskuskauppakamarin talouskatsauksessa. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on Suomessa EU-maiden pienimpiä.
Suomi ikääntyy Euroopan maista etujoukoissa, mutta väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen (huoltosuhde heikkenee, kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa työikäisten määrään) ovat edessä muuallakin.
Ei räjähdystä, vaan hiipuvaa kasvua
Koko maailman väestönkasvu on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa, mutta ei ole enää. YK:n väestöennusteen mukaan maailman väestönkasvu hidastuu ja hiipuu vähitellen tämän vuosisadan loppua kohti.
Jos ennuste toteutuu, paljon puhuttu ”väestöräjähdys” lienee siis peruttu, ja kasvun asemesta väestö vanhenee lähes kaikkialla. Syntyvyyden ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi oikeastaan vain joissakin Afrikan maissa.
Globaali huoltosuhde on kääntynyt muutama vuosi sitten jyrkästi heikompaan päin – ja YK:n ennusteessa arvioidaan heikkenemisen jatkuvan nopeana.
Huoltosuhteen heikkeneminen on iso taloudellinen rasite. Väestön ikääntyminen voi vaikuttaa talouteen myös muun muassa siksi, että sen arvellaan hidastavan tuottavuuden kasvua. Tosin aivan varmaa tietoa siitä ei ole, ei myöskään tarkkaa käsitystä siitä, millä tavoin ikääntyminen vaikuttaa tuottavuutta hidastavasti.
”Väestön vanheneminen on joka tapauksessa maailmanlaajuinen ilmiö, joka vaikuttaa voimakkaasti politiikkaan ja talouteen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Jyrkät muutokset Suomen väestökäyrissä
Suomessa väestökehityksen iso käänne tapahtui vuoden 2010 tietämillä, jolloin sodanjälkeiset suurimmat ikäluokat täyttivät 65 vuotta. ”Työikäisten määrä ja samalla huoltosuhteen kehitys kääntyivät jyrkästi huonompaan päin”, Mauri Kotamäki sanoo.
Suurten ikäluokkien vanhenemisen ja väestön eliniän pidentymisen kanssa samaan aikaan syntyvyys on kutistunut historiallisen pieneksi. ”Viime vuosikymmenellä syntyvyys pieneni aiemmasta noin 60 000 lapsesta alle 50 000 lapseen vuodessa. Se on iso muutos.”
Lapsi- ja vanhushuoltosuhteen sekä väestön määrän muutos Suomessa 1865–2070
Aktiiviväestön vähyys tulevaisuudessa on ongelma, kun julkisen sektorin verotulot vähenevät ja eläke-, etuus- ja palvelumenot lisääntyvät.
Tämän ns. kestävyysvajeen suuruudesta on erilaisia laskelmia, mutta valtiovarainministeriön mukaan se olisi nyt vuositasolla 10–11 miljardia euroa. Summaa voi verrata vaikka valtion budjettiin, jonka loppusumma on tänä vuonna noin 57 miljardia euroa. Jotta vajeesta päästäisiin eroon ja julkinen talous saataisiin tasapainoon, vuotuisista menoista pitäisi leikata vajaa viidesosa – tai keksiä jostain saman verran lisää tuloja.
Ulkomaalaisten osuus Itä-Euroopan tasoa
Keskuskauppakamarin mielestä ”taloudelliset seikat puoltavat varsinkin työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa”, kuten talouskatsauksessa asia ilmaistaan. Mauri Kotamäki peräänkuuluttaa sujuvuutta byrokratiaan: ”On hämmästyttävää, miten hitaita ja hankalia työperäisen maahanmuuton lupaprosessit ovat, vaikka niitä on viime aikoina parannettu.”
Ulkomailla syntyneen väestön osuus vuonna 2018
Kotamäki esittelee vuoden 2018 tilastoa ulkomailla syntyneen väestön osuudesta EU-maissa. Suomessa osuus on kahdeksanneksi pienin. Se on pienempi vain itäisen Euroopan maissa: Unkarissa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Puolassa.
Ulla Simola
