Korkojen nousun ansiosta Helsingin pörssin pankit takovat nyt kovia tuloksia. Miten käy tuloskunnon, kun korkokate alkaa supistua ja epävarma talous lisää luottoriskejä?
Nopeasti kohonnut korkotaso koettelee yrityksiä ja talouksia, mutta pankit takovat samaan aikaan kovia tuloksia. Esimerkiksi Nordean liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa yli kolmanneksen vuoden takaisesta.
Pankkien kova tuloskunto johtuu kohonneesta korkokatteesta, joka tarkoittaa korkotuottojen ja -kulujen erotusta.
"Korkokate on pankkien perinteinen ansaintalähde. Nyt se toimii taas, kun se nollakorkojen aikana oli pitkään rikki", finanssiryhmä OP:n pääanalyytikko Antti Saari sanoo.
Suomessa toimivien pankkien korkokate on parantunut monia muita maita nopeammin. Tämä johtuu siitä, että meillä lainat ovat yleensä vaihtuvakorkoisia, kun taas muualla käytetään kiinteitä korkoja.
"Suomessa asunto- ja yrityslainat sidotaan yleensä lyhyisiin viitekorkoihin, tyypillisesti 3–12 kuukauden euriboriin. Näin lainat päivittyvät suhteellisen nopeasti kohonneeseen korkotasoon", Saari selvittää.
MITÄ PANKISTA PITÄÄ TARKISTAA? "Tärkeintä on katsoa, että tase on terveellä pohjalla. Luotonanto on jälleen pankkien ydinbisnestä. Sen kehitystä kannattaa seurata." Pääanalyytikko Antti Saari OP
Korkojen nousun hyödyt haittoja suuremmat
Korkojen nousulla on pankeille myös kielteisiä vaikutuksia. Saaren mukaan niiden vaikutukset ovat olleet kuitenkin hyötyjä selvästi pienemmät.
"Korkokatteen tuomaa hyötyä syö hieman se, että myös talletuskorot ovat nousussa etenkin säästötileissä. Merkittävä osa asiakkaiden talletuksista on kuitenkin edelleen matalakorkoisilla käyttelytileillä", Saari huomauttaa.
Korkeat korot hiljentävät luotonantoa ja vaikuttavat siten pankkien lainakantoihin negatiivisesti. Tämä näkyy etenkin asuntolainoissa, mutta yrityksetkin miettivät epävarmassa taloustilanteessa entistä tarkemmin investointejaan ja niiden rahoitusta.
Korkea korkotaso lisää velallisten lainanhoitokuluja, mikä todennäköisesti lisää pankkien asiakkaiden maksuvaikeuksia.
"Oletettavaa on, että luottotappiot kasvavat lähikuukausina jonkin verran. Yleisesti ottaen suomalaiset pankit ovat kuitenkin niin hyvin pääomitettuja ja hyvässä tuloskunnossa, että ne kestävät tämän hyvin", analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Matias Arola arvioi.
OP:n Saari huomauttaa, että korkotason nousulla on pankeille myös epäsuoria vaikutuksia. Korkeat korot ovat osaltaan painaneet osakemarkkinoita, mikä taas vähentää pankkien osakevälityksen ja muun varainhoidon palkkioita.
MITÄ PANKISTA PITÄÄ TARKISTAA? "Taseen sisältö on tärkeää – mikä on esimerkiksi riskipitoisten lainojen osuus luotonannosta tai miten luottotoiminta rahoitetaan asiakastalletuksilla ja markkinarahalla." Analyytikko Matias Arola, Inderes
Helsingin pörssissä vain neljä pankkia
Pankkitoiminta on Suomessa keskittynyt. Helsingin pörssistäkin valinnanvaraa on vähän, sillä listautuneita pankkeja on vain neljä: Aktia, Nordea, Oma Säästöpankki ja Ålandsbanken.
Arolan mukaan Nordean riskiprofiili on alansa matalimpia muun muassa siksi, että Pohjoismaiden suurimman pankin myöntämät luotot hajautuvat eri maihin.
"Uusi johto on virittänyt Nordean hyvään tuloskuntoon. Tasekin on vahva, ja pankki on luvannut palkita omistajat runsaalla voitonjaolla vuoteen 2025 ulottuvalla strategiakaudellaan", Arola mainitsee.
Vuonna 2018 Helsingin pörssiin listautunut Oma Säästöpankki on kasvanut alan muita toimijoita nopeammin, ja kasvu on ollut Arolan mukaan erittäin kannattavaa. Pankin luottokanta on kasvanut viimeiset viisi vuotta keskimäärin 16 prosenttia vuodessa, kun pankkisektorin luotonanto on laajentunut samassa ajassa keskimäärin neljä prosenttia.
"Oma Säästöpankki on lisäksi tehnyt onnistuneita yritysostoja. Viimeisin hankinta on Liedon Säästöpankki tältä vuodelta", Arola sanoo.
Aktialle varainhoidosta on tullut luotonantoakin tärkeämpi tulonlähde, kun pankki hankki pari vuotta sitten Taalerin varainhoidon itselleen.
"Aktia on tietyllä tapaa tällä hetkellä isännätön talo, sillä uusi toimitusjohtaja aloittaa näillä näkymin vasta ensi vuoden lopulla. Pankilla on kuitenkin jatkossa palikoita parempaankin suoritukseen ja kannattavuuden parantamiseen."
Helsingin pörssin neljäs pankki eli Ålandsbanken ei ole Inderesin seurannassa. Muiden pankkien tavoin myös se on tehnyt tänä vuonna hyvää tulosta.
Tällä hetkellä edullisia sijoituskohteita
Nordea julkisti kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa 19.10., mutta muiden Helsingin pörssin pankkien tulos ei ollut vielä tätä juttua kirjoitettaessa tiedossa.
Sekä Saari että Arola pitävät Helsingin pörssin pankkien lähiajan näkymiä varsin valoisina.
"Pohjoismaiset pankit ovat maanosansa parhaimmistoa. Ne ovat tehokkaita ja digitalisaatiossa edellä monia muita pankkeja. Oman pääoman tuotto on korkea. Luottoriskitkin ovat hyvin hallinnassa", Saari listaa.
"Pankkien riskit tulevat yleisestä talouskehityksestä. Erityisesti asuntomarkkinoiden merkitys on iso, sillä luotonannosta 40 prosenttia on asuntolainoja. Mitään dramaattista heikkenemistä ei ole kuitenkaan näköpiirissä", Arola sanoo.
Saaren mielestä Helsingin pörssin pankit ovat juuri nyt kiinnostavia sijoituskohteita. Niiden arvostuskertoimet ovat historiallisen alhaalla. Osakekurssin ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta mittaavat p/e-luvut ovat reilusti alle kymmenen.
"Harvoin pankkiosakkeita on saanut näin edullisesti. Alhainen arvostustaso voi johtua markkinoiden näkemyksestä, jonka mukaan pankkien tulokset eivät ole kestävällä tasolla", Saari pohtii.
Myös hänen mielestään pankkien tuloskunnon huippu voi olla käsillä, mutta dramaattista laskua ei ole hänestä näköpiirissä.
"Pankkiosakkeisiin sijoittava saa suhteellisen edullisesti vahvaa osinkovirtaa ja kohtalaisen vakaan tulosnäkymän lähivuosille. Osakekurssien valtavan nopeaa nousua tuskin on kuitenkaan odotettavissa", Saari arvioi.
Matti Remes
