KARON GRILLI Maailman kuuluisin nykysijoittaja Warren Buffett on tullut monen muun asian ohella tunnetuksi siitä, että hän on arvioinut pörssin arvostusta vertaamalla pörssiyhtiöiden markkina-arvojen summaa bruttokansantuotteeseen. Tunnuslukua on alettu kutsua Buffett-indikaattoriksi.
Patriootti-Buffettille markkinat ja kansantalous ovat yhdysvaltalaisia, mutta tunnuslukua voi toki soveltaa muillekin markkinoille. Sijoittaja Kim Lindström on laskenut tunnuslukua Helsingin pörssin yhtiöiden ja Suomen bruttokansantuotteen osalta pitkältä ajalta.
”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo Karon Grillissä.
Lindströmin johtopäätös: Helsingin pörssi on ehdottomasti halpa.
Hän uskoo, että yksi syy on se, että kansainvälisten sijoittajat ovat tiedostaneet, että Suomella on pitkä raja itänaapurin kanssa.
Osa Helsingin pörssin heikkoudesta on Lindströmin mukaan myös näköharhaa: muutamien indeksipainoltaan suurten yhtiöiden kehitys on surkea, mikä peittää alleen sen, että Suomessakin on paljon yhtiöitä, jotka ovat kehittyneet erittäin hyvin.
Kotimarkkinaetu
Kim Lindströmin ja hänen perheensä salkkujen omistukset kohdistuvat Helsingin ja Tukholman pörsseissä listattuihin yhtiöihin. Viime aikojen kehno indeksikehitys ei ole houkutellut siirtämään sijoituksia muihin pörsseihin listattuihin firmoihin.
”Yhtiöt pitää tuntea niin hyvin kuin mahdollista. Täällä meillä on kotimarkkinaetu.”
Kotikenttäetua tulee siitä, että suomalaisen on mahdollista tuntea suomalaiset yhtiöt paremmin kuin ulkomaiset sijoittajat ne tuntevat. Toisaalta muilla markkinoilla suomalainen sijoittaja lähtee usein takamatkalta.
Helsingin pörssin viime vuosien heikkoudesta ei pidä päätellä, että jatkossakin kehitys Helsingissä olisi kehnoa, vaikka keskustelupalstoilla ja jopa työeläkeyhtiöissä on ryhdytty haukkumaan surkeaa ”Hesulia”.
Itse asiassa aivan päinvastoin. Osakemarkkinoilla toimii keskimääräistymispyrkimys: huonosti menestyneen markkinan tulisi jollain aikavälillä kuroa kehitys umpeen ja palata pitkän aikavälin trendille.
Tätä tukee myös Lindströmin käyttämä indikaattori.
”Olennaisempaa kuin ’mitä?’ on ’mihin hintaan?”
Mitä olet viime aikoina ostanut, Kim Lindström?
”Tietoa, Valmetia, jopa pikkaisen Tokmannia. Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström kertoo.
”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.”
Lindströmin perheen salkut ovat alkaneet muotoutua jo vuonna 1968, jolloin Kim Lindström aloitti osakesijoittamisen. Monia osakkeita on kertynyt salkkuun vuosikymmenten varrella, ja usein ostot ovatkin täydennysostoja hetkellisistä alennusmyyntitilanteista.
”Meillä on aika selkeä käsitys siitä, mistä osakkeista olemme kiinnostuneita ja joiden kehitystä seuraamme tarkemmin kuin muiden osakkeiden kehitystä.”
Kun markkina tarjoaa osaketta edullisesti, Lindström ostaa.
”Haluamme käyttää hyväksi markkinapsykologiaa, joka johtaa ylilyönteihin. Välillä voi sada laatuosakkeita uskomattoman edulliseen hintaan.”
Myymässä Lindström ei ole viime aikoina liiemmin ollut – se ei kiinnosta näillä arvostustasoilla. Muun muassa rakennusyhtiöitä hän kertoo kuitenkin myyneensä. Karon Grillissä Lindström kertoo myös havaintonsa Konecranesin erikoisesta kehityksestä.
Joko Eurooppa kääntyy?
Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu.
Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen.
"Korkea inflaatio ja korkeat korot ovat halvaannuttaneet kiinteistömarkkinan ja sitä kautta rakennusmarkkinan. Toinen syy on Kiinan talouskasvun hidastuminen", hän listaa.
"Kolmantensa syynä ovat Yhdysvaltain vaalit. Trump on maalaillut tuontitulleja, jotka toteutuessaan olisivat erittäin hankala asia niin kiinalaisille kuin eurooppalaisille vientiyhtiöille."
Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Tietoevryä.
Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvä Marinadi-osio on tehty yhteistyössä S-Pankin kanssa.
